Terveys

Kuinka suuri osa punkeista levittää tauteja, ja miten borrelioosi ja puutiaisaivokuume oireilevat? Nämä asiat punkeista kannattaa tietää

Punkin voi löytää iholtaan yhtä lailla kaupunkipiknikin kuin telttaretkenkin jälkeen. Kysyimme asiantuntijalta, voiko punkit torjua suihkeella tai voiko punkki siirtyä ihmiseen lemmikistä. Entä miten tunnistaa borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen oireet?

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Punkki viihtyy myös kaupunki- ja esikaupunkialueiden puistoissa. Todennäköisimmin se tarttuukin matkaan paikasta, jossa sitä ei osaa varoa.

Punkin voi löytää iholtaan yhtä lailla kaupunkipiknikin kuin telttaretkenkin jälkeen. Kysyimme asiantuntijalta, voiko punkit torjua suihkeella tai voiko punkki siirtyä ihmiseen lemmikistä. Entä miten tunnistaa borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen oireet?

Punkkikausi voi alkaa jo kevättalvella, ja punkit ovat levinneet lähes koko maahan. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin punkeista: miten puutiaisaivokuume ja borrelioosi tarttuvat ja oireilevat ja kenen kannattaisi ottaa punkkirokote?

1. Kuinka iso osa punkeista levittää tauteja?

Punkit levittävät kahta ihmiselle vaarallista tautia: borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Borrelia-bakteeria kantaa noin 10–20 prosenttia punkeista. Borrelioosi voi tarttua ihmiseen, kun punkki on ollut kiinnittyneenä ihoon 12–48 tuntia. Suomessa on vuosittain arviolta yli 6 000 borrelioositapausta.

Puutiaisaivokuume aiheutuu TBE-viruksesta, jota kantaa vain noin prosentti punkeista. Virus tarttuu ihmiseen punkin syljestä muutamassa minuutissa pureman alkuvaiheessa. Alueellisesti eniten puutiaisaivokuumetapauksia raportoidaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Vuonna 2020 tartunta diagnosoitiin 91 henkilöllä.

2. Missä kaikkialla punkkeja esiintyy?

Punkkeja esiintyy koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Erityisen paljon punkkeja havaitaan rannikko- ja saaristoalueilla sekä sisämaassa suurten vesialueiden äärellä. Punkkikausi alkaa, kun päivälämpötila on noin viisi astetta, ja päättyy pysyvien pakkasten alettua. Pääkaupunkiseudulla punkkihavaintoja on tehty jopa tammi- ja helmikuussa.

Punkkien määrä on viime vuosina kasvanut. Yksi mahdollinen syy on keskilämpötilan nousu, jonka seurauksena punkin kehitysvaiheiden kiertokulku on voinut nopeutua. Korkeampien lämpötilojen ja pidentyneen punkkikauden myötä se voi mahdollisesti käydä koko elinkaarensa läpi puolet nopeammin.

3. Miten punkki kannattaa poistaa?

Punkki kannattaa poistaa heti esimerkiksi punkkipihtien tai ohutkärkisten pinsettien avulla. Punkkiin tartutaan kiinni läheltä ihoa, minkä jälkeen se vedetään pois rauhallisella liikkeellä. Puremakohta on hyvä desinfioida tulehdusriskin pienentämiseksi. Joskus puremakohtaan jää musta piste. Se on todennäköisesti punkin imukärsän väkänen, joka ei aiheuta vaaraa, vaan poistuu ihosta itsekseen. Punkkia ei pidä yrittää poistaa rasvan tai muiden aineiden avulla. Ne voivat saada punkin oksentamaan ja siirtämään tautinsa ihmiseen.

4. Milloin puremaa pitäisi näyttää lääkärille?

Suurin osa punkin puremista aiheuttaa paikallisen, tavallista hyönteisen pistoa muistuttavan punoituksen. Siitä ei tarvitse huolestua. Jos puremakohtaan kuitenkin ilmestyy 1–2 viikon kuluessa kasvava, läpimitaltaan yli viiden senttimetrin kokoinen punoittava alue tai rengas, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Ihomuutos viittaa primääriin borrelioosiin, joka voidaan hoitaa 2–3 viikon antibioottikuurilla.

Lääkäriin kannattaa mennä myös, jos pureman jälkeisinä viikkoina ilmenee lämpöilyä, päänsärkyä, lihaskipuja tai voimakasta väsymystä. Ne voivat olla puutiaisaivokuumeen ensioireita.

5. Mikä on puutiaisaivokuume?

Puutiaisaivokuume on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Tartunnan saaneista 10–30 prosentilla ilmenee noin viikon kuluttua puremasta 4–7 päivää kestävää kuumeilua ja huonovointisuutta. Suurin osa infektioista ei koskaan etene tätä pidemmälle, mutta 20–30 prosentille sairastuneista kehittyy varsinainen aivokuume. Sen oireita ovat niskan jäykkyys, päänsärky, pahoinvointi ja äkillisesti alkanut kuume. Aivokuume voi aiheuttaa myös hermostoperäisiä tai psyykkisiä oireita, kuten muisti- ja keskittymisvaikeuksia, raajan halvaantumisen tai poikkeuksellista uupumusta. Osa oireista saattaa jäädä pysyviksi.

6. Millaisia oireita borrelioosi aiheuttaa?

Borrelioosi on bakteeriperäinen infektiotauti. Ihomuutosvaiheessa syöty antibioottikuuri parantaa sen lähes aina. Hoitamatta jäänyt borreliainfektio aiheuttaa myöhäisoireita 10–50 prosentille tartunnan saaneista. Oireilu voi alkaa muutaman kuukauden tai vasta vuosien kuluttua puremasta.

Pidemmälle kehittynyt borrelioosi voi aiheuttaa moninaisia nivel-, iho-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita. Kasvohermohalvaus on tyypillinen borrelioosin neurologinen ilmenemismuoto. Myöhäisvaiheen oireita voidaan pyrkiä hoitamaan pitkillä antibioottikuureilla. Oireilu saattaa lieventyä ajan myötä, mutta borrelioosin haitat voivat olla myös pysyviä.

Lue myös: Hanna Sumari sairastui borrelioosiin, kun punkki pääsi puremaan omalla takapihalla Espoossa – punkin aiheuttama paise muistutti hyttysenpuremaa yhdellä erotuksella

Punkkikausi alkaa, kun päivälämpötila on noin viisi astetta. Pääkaupunkiseudulla punkkihavaintoja on tehty jopa tammi- ja helmikuussa.

7. Millaisissa paikoissa punkki viihtyy?

Kosteat ja varjoisat paikat ovat punkille mieluisia. Punkkeja havaitaankin runsaasti havu- ja lehtimetsissä, heinikoissa, lehtikarikkeessa ja pitkäksi kasvaneessa nurmikossa. Punkki viihtyy myös kaupunki- ja esikaupunkialueiden puistoissa. Todennäköisimmin se tarttuukin matkaan paikasta, jossa sitä ei osaa varoa.

Kuivasta ja kuumasta ympäristöstä punkki ei pidä eikä siksi viihdy kallioilla tai hiekkarannoilla. Punkki ei osaa pudottautua tai hypätä, vaan kurottautuu eturaajojensa avulla kohti ohikulkevia nisäkkäitä.

8. Miten puremalta voi suojautua?

Punkki kiipeää iholle tyypillisesti paidanhihan tai housunlahkeen kautta. Luontoretkellä voi pukeutua peittäviin vaatteisiin ja vetää sukat housunlahkeiden päälle. Tärkein varotoimenpide borrelioositartunnan ehkäisemiseksi on päivittäinen punkkisyyni. Punkki voi purra melkein mihin tahansa, mutta erityisesti polvitaipeet, nivuset, kainalot ja päänahka kannattaa käydä läpi. Nopeasti tarttuvalta puutiaisaivokuumeelta punkkisyyni ei suojaa.

Markkinoilla on punkkisuihkeita, jotka kuitenkin suojaavat vain paikallisesti. Ranteeseen levitetty karkote ei siis estä punkkia tarttumasta hihaan ja kulkemasta siitä suojaamattomille ihoalueille. Joillain eteerisillä öljyillä ajatellaan olevan punkkeja karkottavia vaikutuksia, mutta laajaa tieteellistä tutkimusnäyttöä niiden tehosta ei ole.

9. Voiko punkki tarttua ihmiseen lemmikistä?

Punkki voi matkustaa kotiin lemmikin turkissa ja siirtyä ihmiseen sohvan tai sängyn kautta. Lemmikin ihoon jo kiinnittynyt punkki kuitenkin syö itsensä kylläiseksi ja pudottautuu pois – se ei havittele toista veriateriaa ihmisestä. Moni käsittelee lemmikkinsä punkkituotteilla. Osa tuotteista tappaa punkin sen kiinnittyessä lemmikin ihoon, mutta jotkut tuotteet karkottavat punkkeja tappamatta niitä. Tällaisella karkotteella käsitellystä lemmikistä punkki voi siirtyä ihmiseen. Lemmikillekin kannattaa tehdä päivittäinen punkkisyyni.

Lue myös: Hui, koiralla on punkki! Asiantuntija vastaa 7 kysymykseen koiran punkeista

10. Kannattaako TBE-rokote ottaa?

Punkkirokotteeksi kutsuttu TBE-rokote estää yhdeksän puutiaisaivokuume­tapausta kymmenestä. Se ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkkia tarttumasta ihoon.

Kolmiosainen rokotesarja on ilmainen niille, jotka asuvat tai viettävät aikaa kesäasunnolla THL:n määrittämillä puutiaisaivokuumeen riskialueilla. Sen ottamista suositellaan oma­kustanteisesti, jos viettää riskialueil­la kesäaikana vähintään neljä viikkoa ja liikkuu säännöllisesti luonnossa. Rokotesarjan kaksi ensimmäistä annosta otetaan 1–3 kuukauden välein ennen punkkikauden alkua. Kolmas rokote otetaan 5–12 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Tehosterokotteen ottamista suositellaan henkilön iästä riippuen 3–10 vuoden välein.

Asiantuntijoina tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä sekä terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita Terveystalosta.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Näin suojaudut punkeilta – estä borrelioosi ja puutiaisaivokuume tehokkaasti

X