Miten munasarjasyöpää voi ennaltaehkäistä? Asiantuntija vastaa 11 kysymykseen munasarjasyövästä

Munasarjasyöpää aiheuttavat muun muassa samat geenimutaatiot kuin rintasyöpääkin. Munasarjasyöpä on harvinainen, mutta myös huonoennusteisin gynekologinen syöpä. Sen ennaltaehkäisystä kannattaa olla tietoinen, jos yhdeltäkin lähisukulaiselta löytyy munasarja- tai rintasyöpää.

Syöpätutkija ja ylilääkäri Ulla Puistola Oulun yliopistollisesta sairaalasta vastasi kysymyksiimme munasarjasyövästä.

1. Kuinka yleinen munasarjasyöpä on?

– Munasarjasyöpä ei ole kauhean yleinen. Vuosittain Suomessa todetaan 450–480 uutta munasarjasyöpää.

2. Mikä altistaa munasarjasyövälle?

– Sitä ei tarkkaan tiedetä. Tiedetään joitakin ominaisuuksia, jotka ovat potilaille yhteisiä. Sen arvioiminen, johtuuko syöpä juuri näistä asioista, on hieman vaikeampaa. Yleensä sairastuneet ovat hieman iäkkäämpiä, yli 60-vuotiaita. Monesti he eivät ole synnyttäneet tai jos ovat, heillä on vain yksi lapsi. Ihan viime vuosina tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikainen hormonikorvaushoito voi altistaa munasarjasyövälle jossain määrin. Endometrioosin tiedetään altistavan munasarjasyövälle. Myös PCOS-potilailla näyttää olevan hieman enemmän munasarjasyöpää kuin niillä, joilla PCOS-tautia ei ole. 10–15 prosentilta sairastuneista löydetään perimästä munasarjasyövälle altistava geenimutaatio. He sairastuvat nuoremmalla iällä, 40 vuoden tuntumassa.

3. Miten munasarjasyöpää voi ennaltaehkäistä?

– Sukurasitteen takia riski sairastua munasarjasyöpään voi nousta jopa 40–50 prosenttiin. Niille naisille, joiden suvussa on rintasyöpää ja munasarjasyöpää, voidaan geneettisessä neuvonnassa tarjota mahdollisuutta geenitesteihin. Niille, joilta munasarjasyövälle altistava geeni löydetään, suositellaan munasarjojen ja munajohtimien poistattamista 40 ikävuoden kieppeillä, hieman ennen 40 ikävuotta. Suurin osa heistä poistattaa munasarjat ja munajohtimet sitten, kun lapset on tehty. Jos yhdelläkin lähisukulaisella on munasarjasyöpä tai useammalla rintasyöpää, asiasta kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa. Jos suvussa ei ole kohonnutta munasarjasyöpäriskiä, ennaltaehkäisemiseksi ei tällä hetkellä ole tarjolla mitään selkeitä ohjeita. On todettu, että e-pillereiden käyttö suojaa munasarjasyövältä. Mitä pidempään pillereitä on käyttänyt, sitä parempi suoja on.

4. Näkyykö munasarjasyöpä papa-kokeessa?

– Ei ikävä kyllä näy. Papa-kokeesta ei näy oikeastaan myöskään kohdun runko-osan syöpä vaan ainoastaan kohdunkaulan syöpä.

5. Seulotaanko munasarjasyöpää?

– On yritetty löytää sellaisia seulontamalleja, joissa munasarjasyöpä voitaisiin löytää aikaisessa vaiheessa eli vaiheessa, jossa tauti olisi parannettavissa. Isossa-Britanniassa erilaisia seulontamalleja on yritetty löytää ainakin 30 vuotta. Ihmisiä seulontoihin on otettu erilaisin perustein, ja heille on tehty gynekologisia tutkimuksia puolenkin vuoden välein. Käteen ei ole kuitenkaan ikävä kyllä jäänyt mitään: diagnostiikkaa ei näin ole pystytty varhaistamaan.

6. Mitä sellaisia oireita, joiden takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin, munasarjasyövästä tulee?

– Oireet tulevat yleensä siinä vaiheessa, kun munasarjasyöpä on jo edennyt vatsaontelon alueelle. Oireet ovat epämääräisiä: Turvotuksen tunnetta ja mahdollisesti muutoksia suolen toiminnassa. Pissalla on käytävä useammin kuin ennen, sillä kasvain voi painaa virtsarakkoa. Joillekin voi tulla ensioireena syvä laskimotukos alaraajaan. Muutenkin munasarjasyöpä altistaa tukoksille, jopa keuhkoveritulpalle. Päivystykseen munasarjasyövän takia hakeudutaan niissä tapauksissa, kun vatsaonteloon alkaa kerääntyä nestettä. Nestettä voi olla jopa 8 litraa. Se täyttää vatsaontelon ihan kokonaan ja tekee vatsasta valtavan kipeän.

7. Miten munasarjasyöpä tutkitaan ja todetaan?

– Ensin lääkäri tekee potilaalle perustutkimuksen. Jos sen perusteella on syytä epäillä munasarjasyöpää, ultraäänitutkimus on nopein ja vaivattomin tapa nähdä kasvain. Jos ultraäänellä löydetään kasvain, tehdään sen jälkeen tietokonetutkimus. Sillä nähdään, onko kasvain levinnyt ja minne.

8. Voidaanko kasvain löytää tavallisen gynekologisen tutkimuksen, johon kuuluu ultraäänitutkimus, yhteydessä?

– Gynekologisissa tutkimuksissa kannattaa käydä vuosittain, sillä niissä löydetyt sattumalöydökset ovat usein melkein ainoita, jotka löydetään niin varhaisessa vaiheessa, että kasvain on rajoittunut esimerkiksi vain toiseen munasarjaan. Mutta aina vuositarkastuskaan ei ikävä kyllä auta kasvaimen löytämisessä. Kun kasvain lähtee kasvamaan, se saattaa kasvaa todella paljon jo 3–4 kuukaudessa.

9. Miten munasarjasyöpää hoidetaan?

– Munasarjasyöpien hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin sen takia, että ne ovat hoidollisesti melko vaativia. Leikkaushoito on munasarjasyövän kulmakivi, koska munasarjasyöpään ei vielä ole riittävästi täsmälääkkeitä. Pikkuhiljaa niitäkin on kuitenkin tulossa. Tällä hetkellä ennusteen kannalta merkittävintä on, että päästään leikkaamaan niin, että kasvainta ei jäisi silmillä nähden leikkauksen jälkeen jäljelle ollenkaan. Leikkauksen jälkeen munasarjasyöpä vaatii aina sytostaattihoidon.

10. Kuinka suurella todennäköisyydellä kasvain uusiutuu?

– Vaikka kasvain saataisiin kokonaan pois ja ihminen saisi leikkauksen jälkeen sytostaatteja, munasarjasyöpä uusiutuu arviolta 70– 80 prosentille potilaista. Uusiutunutta tautia voidaan saada vähän kuritettua, mutta tautia ei oikeastaan enää koskaan saada parannettua. Ihan lähivuosina maailmalle ja myös Suomeen on tullut geneettiseen syöpätyyppiin tehoava ylläpitohoito, jolla saadaan selkeästi pidennettyä taudin uusiutumisaikaa. Hoidon ansiosta uusiutumisväli on siis pidempi ja näin hoito pidentää myös sairastuneen elinaikaa.

11. Millainen ennuste munasarjasyöpään sairastuneella on?

– 5 vuoden jälkeen diagnoosista elossa on 45 prosenttia sairastuneista. Se on melko synkkä ennuste. Edistystä on tapahtunut, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta tautia pystytään suitsimaan vielä nykyistäkin paremmin.

Lue myös:

Seela Sella todisti tyttärensä sairastumista syöpään – nyt hän on suunnitellut uuden Roosa nauhan

Totta vai tarua? 5 rintasyöpään liittyvää uskomusta

Näin tutkit rintasi – lääkäri neuvoo