Terveys

Toimi näin, jos iäkäs läheinen ei ota koronaa vakavasti eikä pysy kotona – psykologi antaa 5 ohjetta

THL:n mukaan koronaviruksen riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat henkilöt. Mutta mitä, jos oma ikääntynyt läheinen ei ota koronaviruksen riskiä tosissaan ja viittaa kintaalla kaikille varotoimille?
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Suomessa on korona-epidemian vuoksi poikkeustila, jossa suositellaan riskiryhmiin kuuluvia sekä yli 70-vuotiaita pysymään kotona karanteenia vastaavissa oloissa. Kaikki eivät kuitenkaan suhtaudu karanteeni-kehotukseen riittävän vakavasti.

– Ne, joita koronavirus uhkaa eniten, eivät välttämättä ole siitä kaikista huolestuneimpia, sanoo Terveystalon itäisen alueen vastaava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Kohtala kuitenkin muistuttaa, että olemme yksilöitä: sekä nuorissa että ikäihmisissä löytyy niitä, jotka suhtautuvat koronaan huolettomasti.

Toimi näin, jos yli 70-vuotias läheisesi ei ota koronavirusta vakavasti

1. Ota asia puheeksi

Kohtalan mukaan iäkkäälle läheiselle on tärkeää kertoa avoimesti siitä, että itsellä on huoli hänestä ja hänen mahdollisesta riskistään sairastua koronaan. Läheisen kanssa kannattaa keskustella myös siitä, että hänen kevyt suhtautumisensa asiaan huolettaa.

– Asian voi ottaa esille kertomalla, että on huolissaan tilanteesta ja myös siitä, mitä läheiselle tapahtuu. Olisi tärkeää kertoa asia sitä kautta, että toinen on itselle tärkeä ihminen ja hänen kanssaan haluaisi jakaa kaikki mahdolliset jäljellä olevat elinvuodet. Ei kannata lähestyä asiaa niin, että kenenkään näkökulma on väärä, vaan kertoa, että niin toisistaan poikkeavat ajatukset koronaviruksesta huolestuttavat.

2. Puhu ensisijaisesti tunteista käskyttämisen sijaan

Älä käskytä, sillä silloin et todennäköisesti ainakaan saa toista toivomaan tahtomallasi tavalla.

– Jos meitä kohtaan hyökätään sanallisesti, harvoin taivumme ja alistumme. Sen sijaan piikkimme nousevat pystyyn ja puolustaudumme. Monesti ihminen haluaa tällöin viimeiseksi tehdä niin kuin toinen käskee. Käskyttämisen sijaan on tärkeää puhua tunteista, jotka ovat käskyttämisen takana. Voi kertoa, että on huolta, koska toinen on rakas ja läheinen. Esimerkiksi liikkumisen rajoittamisen suhteen toiveitaan voi tuoda esille napakasti.

3. Ojenna auttava kätesi

Mikäli se on mahdollista, tarjoudu tekemään ruokaostokset ja muut juoksevat asiat läheisesi puolesta. Älä kuitenkaan tuputa apuasi.

– Jos vanhemmat eivät asu lähellä, voi silti luvata järjestää apua esimerkiksi pyytämällä läheisen naapureita auttamaan. Näin voi ilmaista välittämistä tekojen kautta, vaikka ei olisi itse lähistöllä. Jos oma ikääntynyt läheinen ei ota apua vastaan, apua kannattaa ehdottomasti tarjota naapuruston muille ikäihmisille.

4. Pidä yhteyttä läheiseesi tekniikan avulla

Kotona yksin oleminen voi ahdistaa monia ikäihmisiä ja erityisesti niitä, jotka ovat tavallisesti hyvin aktiivisia.

– Heille pelkkä kotona oleskelu voi olla todella iso elämänmuutos.

Helpota ikäihmisen ahdistusta tekniikan avulla esimerkiksi soittamalla tälle.

– Kriisitilanteet mahdollistavat aina lähentymisen. Parhaimmillaan kriisitilanne voi tuoda ihmisistä esiin aivan uusia puolia, kun arjen kiire jää. Tällaisissa kriiseissä nousee yleisemminkin ymmärrys siitä, mikä todella elämässä on merkityksellistä, millaisia ihmissuhteet ovat ja miten niitä voi vaalia erilaisin keinoin.

5. Hyväksy, että loppukädessä jokainen tekee omat valintansa

Joskus on hyväksyttävä, että keskustelu ei tuota tulosta. Jos läheinen ikäihminen haluaa uhmata suosituksia keskusteluista huolimatta, häntä ei voi pakottamalla estää.

– Ketään ei voi pakottaa ymmärtämään asioita. Se on asia, joka on hyväksyttävä. Jokainen tekee loppukädessä omat valintansa ja päätöksensä siitä, miten asiaan suhtautuu ja miten tässä tilanteessa toimii.

Siihen, kuinka huoleton tai huolissaan ihminen koronasta on, vaikuttaa Kohtalan mukaan iästä riippumatta moni asia: muun muassa yleinen terveydentila ja oma perusluonne. Jos oma terveydentila on hyvä, voi olla vaikea kuvitella, että korona sairastuttaisi vakavasti. Toiset taas ovat perusluonteeltaan herkempiä huolestumaan kuin toiset.

Ikäihmisillä voi olla kriisikokemuksia, joita nuoremmilla ei ole

On kuitenkin tiettyjä asioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, että ikäihmiset suhtautuvat koronaan nuoria huolettomammin. Nyt vallitsevaa tilannetta ei ole kukaan ennen kohdannut, mutta yli 70-vuotiaiden joukossa on niitä, jotka muistavat yhä sota-ajat tai ajat sodan jälkeen.

– Voi olla, että suhteessa noihin muistoihin nykytilanne ei tunnu niin vakavalta. Vaikeita aikoja on koettu ennenkin ja niistä on selvitty, Kohtala pohtii.

Koronaviruksesta jaettava tieto, kuten karanteeni, voi olla vaikeasti ymmärrettävää

Koronasta puhutaan tällä hetkellä varsin tieteellisesti.

– Tällainen tieto ei ole ikäihmisille kohdennettua, ja siksi ikäihmisen olla vaikea ymmärtää sitä. Jopa nuorempienkin aikuisten voi olla tällä hetkellä vaikeaa ymmärtää kaikkea koronasta saatua tietoa, vaikka takana on luultavasti ikäihmisiä pidempi koulu-ura ja sitä kautta parempi tietämys ja ymmärrys tämäntyyppisistä asioista.

Eikä kyse ole pelkästään tiedon ymmärtämisestä. Koska koronasta on liikkeellä myös paljon väärää tietoa, medialukutaito ja lähdekriittisyys ovat tarpeen.

– Ikäihmiselle nämä taidot eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin nuorilla aikuisilla. Ikäihminen saattaa luottaa väärään tietoon esimerkiksi siitä, että kyseessä on tavalliseen flunssaan verrastettava tauti, ja olla siksi huoleton.

Ikäihminen kotona puhelimessa

Nyt paras tapa pitää yhteyttä yli 70-vuotiaisiin on tekniikan, esimerkiksi puhelimen, välityksellä.

Asian vakavuuden kieltäminen voi olla todellisuuden kohtaamista helpompaa

Asian vakavuuden kieltäminen voi olla myös suojakeino. Koronan vakavuuden myöntäminen voi olla paljon vaikeampaa kuin asian kieltäminen. Kun asian kieltää, se ei pääse huolestuttamaan.

– Tämä pätee kaikissa ikäluokissa, ei pelkästään ikäihmisten kohdalla. Ajatus siitä, että tämä ei koske minua, näkyy varsinkin sellaisilla paikkakunnilla ja alueilla, jossa ei vielä ole monia sairastuneita. On helpompi jatkaa elämäänsä tekemättä elämää rajoittavia toimenpiteitä, jotka voisivat olla hirveän merkityksellisiä, kuten hallituskin on tiedottanut.

Ikäihminen voi ymmärtää koronan vakavuuden, vaikka toimisikin vastoin ohjeistuksia

Suositusten uhmaamisessa ei kuitenkaan Kohtalan mukaan välttämättä aina ole kyse siitä, että ikäihminen ei ymmärtäisi tilanteen vakavuutta.

Iäkkäämmät ovat ehtineet pohtia kuolemaa paljon kauemmin kuin nuoret aikuiset, ja tämä saattaa vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä.

– Ikäihminen saattaa olla sopeutunut ajatukseen, että hänen elämänkaarensa alkaa olla jo loppupuolella. Siksi ajatus siitä, että tämä on viimeinen tauti, jonka saa, ei ehkä ole niin kamala. Sairastumisen riski voi jopa tuoda mukanaan ajatuksen siitä, että ei halua rajoittaa omaa elämäänsä. Ikäihminen saattaa ajatella, että jos kyseessä nyt todella ovat minun viimeiset aikani, niin haluan viettää hyvää aikaa rajoittamatta tekemisiäni.

Lue myös:

Mitä koronakaranteeni paljastaa parisuhteesta? Asiantuntija: ”Tuo näkyväksi sen, mikä parisuhteessa toimii ja mikä ei”

Näkökulma: Koronavirus pakottaa sukupolveni uhrautumaan ensimmäistä kertaa yhteisen hyvän eteen

Joko tunnet huolihetken? Näppärä konsti auttaa unetonta saamaan unenpäästä kiinni

Lue myös

Suosittelemme