Terveys

Toimi näin, jos iäkäs läheinen ei ota koronaa vakavasti eikä pysy kotona – psykologi antaa 5 ohjetta

THL:n mukaan koronaviruksen riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat henkilöt. Mutta mitä, jos oma ikääntynyt läheinen ei ota koronaviruksen riskiä tosissaan ja viittaa kintaalla kaikille varotoimille?

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Kotiin jääminen voi olla tavallisesti aktiiviselle ikäihmiselle yllättävän vaikeaa.

THL:n mukaan koronaviruksen riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat henkilöt. Mutta mitä, jos oma ikääntynyt läheinen ei ota koronaviruksen riskiä tosissaan ja viittaa kintaalla kaikille varotoimille?

Suomessa on korona-epidemian vuoksi poikkeustila, jossa suositellaan riskiryhmiin kuuluvia sekä yli 70-vuotiaita pysymään kotona karanteenia vastaavissa oloissa. Kaikki eivät kuitenkaan suhtaudu karanteeni-kehotukseen riittävän vakavasti.

– Ne, joita koronavirus uhkaa eniten, eivät välttämättä ole siitä kaikista huolestuneimpia, sanoo Terveystalon itäisen alueen vastaava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Kohtala kuitenkin muistuttaa, että olemme yksilöitä: sekä nuorissa että ikäihmisissä löytyy niitä, jotka suhtautuvat koronaan huolettomasti.

Siihen, kuinka huoleton tai huolissaan ihminen koronasta on, vaikuttaa Kohtalan mukaan iästä riippumatta moni asia: muun muassa yleinen terveydentila ja oma perusluonne. Jos oma terveydentila on hyvä, voi olla vaikea kuvitella, että korona sairastuttaisi vakavasti. Toiset taas ovat perusluonteeltaan herkempiä huolestumaan kuin toiset.

Ikäihmisillä voi olla kriisikokemuksia, joita nuoremmilla ei ole

On kuitenkin tiettyjä asioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, että ikäihmiset suhtautuvat koronaan nuoria huolettomammin. Nyt vallitsevaa tilannetta ei ole kukaan ennen kohdannut, mutta yli 70-vuotiaiden joukossa on niitä, jotka muistavat yhä sota-ajat tai ajat sodan jälkeen.

– Voi olla, että suhteessa noihin muistoihin nykytilanne ei tunnu niin vakavalta. Vaikeita aikoja on koettu ennenkin ja niistä on selvitty, Kohtala pohtii.

Koronaviruksesta jaettava tieto, kuten karanteeni, voi olla vaikeasti ymmärrettävää

Koronasta puhutaan tällä hetkellä varsin tieteellisesti.

– Tällainen tieto ei ole ikäihmisille kohdennettua, ja siksi ikäihmisen olla vaikea ymmärtää sitä. Jopa nuorempienkin aikuisten voi olla tällä hetkellä vaikeaa ymmärtää kaikkea koronasta saatua tietoa, vaikka takana on luultavasti ikäihmisiä pidempi koulu-ura ja sitä kautta parempi tietämys ja ymmärrys tämäntyyppisistä asioista.

Eikä kyse ole pelkästään tiedon ymmärtämisestä. Koska koronasta on liikkeellä myös paljon väärää tietoa, medialukutaito ja lähdekriittisyys ovat tarpeen.

– Ikäihmiselle nämä taidot eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin nuorilla aikuisilla. Ikäihminen saattaa luottaa väärään tietoon esimerkiksi siitä, että kyseessä on tavalliseen flunssaan verrastettava tauti, ja olla siksi huoleton.

Ikäihminen kotona puhelimessa
Nyt paras tapa pitää yhteyttä yli 70-vuotiaisiin on tekniikan, esimerkiksi puhelimen, välityksellä.

Asian vakavuuden kieltäminen voi olla todellisuuden kohtaamista helpompaa

Asian vakavuuden kieltäminen voi olla myös suojakeino. Koronan vakavuuden myöntäminen voi olla paljon vaikeampaa kuin asian kieltäminen. Kun asian kieltää, se ei pääse huolestuttamaan.

– Tämä pätee kaikissa ikäluokissa, ei pelkästään ikäihmisten kohdalla. Ajatus siitä, että tämä ei koske minua, näkyy varsinkin sellaisilla paikkakunnilla ja alueilla, jossa ei vielä ole monia sairastuneita. On helpompi jatkaa elämäänsä tekemättä elämää rajoittavia toimenpiteitä, jotka voisivat olla hirveän merkityksellisiä, kuten hallituskin on tiedottanut.

Ikäihminen voi ymmärtää koronan vakavuuden, vaikka toimisikin vastoin ohjeistuksia

Suositusten uhmaamisessa ei kuitenkaan Kohtalan mukaan välttämättä aina ole kyse siitä, että ikäihminen ei ymmärtäisi tilanteen vakavuutta.

Iäkkäämmät ovat ehtineet pohtia kuolemaa paljon kauemmin kuin nuoret aikuiset, ja tämä saattaa vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä.

– Ikäihminen saattaa olla sopeutunut ajatukseen, että hänen elämänkaarensa alkaa olla jo loppupuolella. Siksi ajatus siitä, että tämä on viimeinen tauti, jonka saa, ei ehkä ole niin kamala. Sairastumisen riski voi jopa tuoda mukanaan ajatuksen siitä, että ei halua rajoittaa omaa elämäänsä. Ikäihminen saattaa ajatella, että jos kyseessä nyt todella ovat minun viimeiset aikani, niin haluan viettää hyvää aikaa rajoittamatta tekemisiäni.

Lue myös:

Mitä koronakaranteeni paljastaa parisuhteesta? Asiantuntija: ”Tuo näkyväksi sen, mikä parisuhteessa toimii ja mikä ei”

Näkökulma: Koronavirus pakottaa sukupolveni uhrautumaan ensimmäistä kertaa yhteisen hyvän eteen

Joko tunnet huolihetken? Näppärä konsti auttaa unetonta saamaan unenpäästä kiinni

X