Terveys

Mononukleoosi eli pusutauti on virustauti, jonka sairastavat käytännössä kaikki – lääkäri vastaa 8 kysymykseen mononukleoosista

Mikä mononukleoosi on? Millaisia oireita se aiheuttaa ja koska on syytä hakeutua lääkäriin? Kauanko mononukleoosista toipuminen kestää? Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri vastasi 8 kysymykseen mononukleoosista.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Asiantuntijan mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä vanhempana mononukleoosin sairastaa, sitä hankalampi tauti yleensä on.

Mikä mononukleoosi on? Millaisia oireita se aiheuttaa ja koska on syytä hakeutua lääkäriin? Kauanko mononukleoosista toipuminen kestää? Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri vastasi 8 kysymykseen mononukleoosista.

Mononukleoosi eli kansankielellä pusutauti on yleinen virustauti. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hanna Karvonen Terveystalosta vastasi kysymyksiimme mononukleoosista.

Lue myös: Mononukleoosi opetti TTK-opettaja Saana Akiolalle, että terveydellä ei pidä leikkiä: ”Jouduin käymään todella syvissä vesissä paitsi fyysisesti myös henkisesti”

1. Mikä mononukleoosi on?

– Mononukleoosi on virustauti, jonka käytännössä kaikki ihmiset sairastavat jossain elämänvaiheessa. Kun ihminen on saanut viruksen, se jää asumaan ihmiseen ikuisiksi ajoiksi. Oireinen vaihe on lyhyt.

2. Miten mononukleoosi tarttuu?

– Mononukleoosin aiheuttaa Epstein-Barrin virus eli EBV, joka siirtyy ihmisestä toiseen syljen välityksellä. Mononukleoosi voi kuitenkin tarttua täysin oireettomalta ihmiseltä, joka on sairastanut taudin jo kauan aiemmin. On siis mahdotonta tietää, keneltä mononukleoosin on saanut.

3. Mitä oireita mononukleoosista tulee? Entä milloin on hakeuduttava lääkäriin?

– Lähes kaikilla tautiin kuuluu kuume ja yleinen huonovointisuus. Taudin kylkiäisenä tulee hyvin herkästi nielutulehdus. Nieluoireilu on tyypillisesti hyvin rajua. Onkin hyvin tavallista, että lääkäriin tullaan nielutulehduksen takia, ei mononukleoosin. Joka viidennellä mononukleoosista kärsivällä esiintyy luomien turvotusta. Heillä tauti alkaa usein niin, että luomet ovat turvoksissa. Joka kymmenes kärsii pilkkuihottumasta. Se on lieveilmiö, mutta jos ei ymmärretä, että kyse on mononukleoosista, saatetaan potilaalle määrätä nielutulehdukseen antibiootiksi amoksisilliinia. Jos näin tehdään, ihottuma lehahtaa pahemmaksi melkeinpä varmasti. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuume on jatkunut pari päivää tai jo aiemmin, jos vointi on erityisen huono.

4. Mikä vaikuttaa siihen, kuinka rajut oireet mononukleoosi aiheuttaa?

– Se riippuu paljon kahdesta asiasta: milloin taudin sairastaa ja tuurista. Jos lähdetään seulomaan, niin noin puolella alle 5-vuotiaista löytyy taudin vasta-aineita, eli he ovat taudin sairastaneet. Jos mononukleoosin sairastaa alle kouluikäisenä, oireina on usein vain pari päivää flunssaa ja hieman kuumetta, ei sen ihmeellisempää. Mutta jos mononukleoosin sairastaa teini-ikäisenä tai aikuisena, oireita on enemmän, ne ovat rajumpia ja tauti kestää kauemmin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että mitä vanhempana mononukleoosin sairastaa, sitä hankalampi tauti yleensä on. Tautiin liittyy vanhemmalla iällä herkemmin imusolmukesuurentumia ja nielutulehduksia.

mononukleoosi eli pusutauti
Puolet alle 5-vuotiaista ovat sairastaneet mononukleoosin.

5. Miksi joku sairastaa taudin jo pienenä ja toiset vasta vanhempana?

– Asia riippuu pitkälti siitä, missä pienenä liikkuu ja onko perheessä esimerkiksi paljon eri-ikäisiä lapsia. Voidaan melkeinpä olettaa, että esimerkiksi kaikki tarhalaiset viruksen saavat. Siellä sylki vaihtuu. Ja sitten teini-ikä on toinen suuri huippu, kun tauti tarttuu syljen välityksellä. Tästä tulee taudin lempinimikin: pusutauti.

6. Kuinka mononukleoosi todetaan?

– Mononukleoosi pystytään testaamaan joko nielusta otettavalla pikatestillä tai verikokeella, joka on luotettavampi vaihtoehto. Verikokeesta nähdään, onko ihmisellä mononukleoosi parhaillaan, mutta myös se, jos ihminen on sairastanut mononukleoosin joskus menneisyydessä. Jälkimmäinen tieto voi olla hyödyllinen siinä mielessä, että jos ihmisellä on mononukleoosi ollut, hänen ei tarvitse tautia enää koskaan epäillä.

7. Miten mononukleoosia hoidetaan?

– Mononukleoosissa yleensä tärkeintä on ymmärtää, että kyse on mononukleoosista. Mononukleoosiin ei ole parantavaa lääkitystä. Ihmisen on vain levättävä. Oireita voidaan helpottaa lääkkeillä.

8. Kuinka kauan mononukleoosista toipuminen kestää?

– Mononukleoosi voi kestää viikon tai jopa kuukauden, tapauksesta riippuen. Voi myös olla, että sairastaa viikon, mutta on huonona ja kaipaa lepoa vielä kuukauden. Tauti voi äityä todella hankalaksi, jos ihminen ei sairasta rauhassa ja anna kehon levätä. Mononukleoosi voi johtaa oireettomaan maksatulehdukseen ja pernan laajenemiseen, eli tauti on otettava vakavasti. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa toipumisajasta ja siitä, milloin voi alkaa taas esimerkiksi urheilla normaalisti. Mononukleoosi ei ole vain nielutulehdus vaan koko kehon sairaus. Mononukleoosin aikana on kunnioitettava omaa kehoa ja ymmärtää taudin asettamat rajat. Ajan antaminen toipumiselle on tärkeää.

X