Terveys

Näin erotat liikahikoilun normaalista hikoilusta – hoitamaton liikahikoilu aiheuttaa haittoja sekä psyykelle että muulle terveydelle

Hikoilu on ihmiskeholle normaalia ja sitä esiintyy ympäri kehoa: käsissä, kainaloissa, jaloissa, päässä ja kasvoilla, mutta myös keskivartalon alueella ja nivusissa. Mitä tehdä silloin, jos hikoilu muuttuu sairaalloiseksi ja alkaa haitata jokapäiväistä elämää ja sosiaalista kanssakäymistä?
13.5.2018 Teksti: Iina Alanko Kuvat: iStock

Vaikka jo pelkkä normaali hikoilu tuottaa monille päänvaivaa yli 50 000 suomalaista kärsii sairaalloisesta liikahikoilusta.

– Sairaalloinen liikahikoilu rajoittaa merkittävästi jokapäiväistä elämää ja sillä on suuria haittoja sekä psyykelle että mulle terveydelle, mutta myös kukkarolle, sanoo liikahikoiluun perehtynyt lääkäri Piotr Sikorski Cityklinikalta.

Liikahikoilulla monia haittoja

Liikahikoilusta kärsivän kädet tai jalat tuntuvat märkinä epämiellyttäviltä. Runsas hikoilu kastelee vaatteet, sukat tai jalkineet niin, että niitä joutuu vaihtamaan useita kertoja päivässä. Hikoilun aiheuttama kosteus saattaa tiivistyä silmälaseihin, saada meikin valumaan ja aiheuttaa ihottumaa tai muita ihon infektioita.

– Liikahikoilu rajoittaa pukeutumisessa myös materiaalien ja värien käyttöä, koska esimerkiksi  kainalohikoilu näkyy joissakin väreissä ja materiaaleissa selkeämmin kuin toisissa, Sikorski kertoo.

Fyysiset oireet kuormittavat psyykeä ja voivat huonontaa itsetuntoa. Liikahikoiluaan häpeävä voi kokea itsensä likaiseksi tai rumaksi. Pahimmillaan liikahikoilu voi hankaloittaa ihmissuhteiden rakentamista ja jopa perheen perustamista.

Liikahikoilu voi olla Sikorskin mukaan hyvin stressaavaa ja painostavaa siksikin, että se saattaa antaa ihmisestä väärän mielikuvan.

– Jos kädet, otsa tai kainalot hikoilevat runsaasti, muut voivat tulkita sen merkiksi jännityksestä tai stressitilasta tai pitää runsaasti hikoilevaa ihmistä epäluotettavana, Sikorski kertoo.

Primaaria vai sekundaarista liikahikoilua?

Liikahikoilu voidaan jakaa kahteen lajiin: primaariin ja sekundaariseen liikahikoiluun.

– Primaarinen liikahikoilu on synnynnäistä eli geeneissä perittyä. Sille ei ole elimellistä syytä tai selittävää sairautta. Se on ehkä vaikein ja eniten traumatisoiva liikahikoilun muoto, Piotr Sikorski kertoo.

Sekundaariset syyt voivat olla oire jostain sairaudesta, esimerkiksi kilpirauhasen ylitoiminnasta tai munuaissairaudesta. Jotkut lääkkeet aiheuttavat liikahikoilua, ja naisilla vaiva on yleinen vaihdevuosioire.

Miten liikahikoilun erottaa normaalista hikoilusta?

Jalkojen ja käsien liikahikoilu alkaa usein jo lapsuusiässä. Teini-ikä voi tuoda vaivan kainaloihin ja nivusiin, yli 40-vuotiailla hikoilua esiintyy myös pään, kasvojen ja vartalon alueilla. On kuitenkin mahdollista, että vaiva alkaa missä tahansa iässä ja missä päin kehoa vaan.

Mistä tietää, milloin on kyse normaalista, milloin liikahikoilusta?

– Kuumassa ympäristössä tai esimerkiksi urheilusuorituksen jälkeen hikoileminen on tietysti aivan normaalia ja tavallista. Mutta silloin, kun hikoilu on hillitsemätöntä, tapahtuu arvaamattomissa tilanteissa tai aiheuttaa erilaisia ongelmia ja haittoja, kyse on todennäköisesti liikahikoilusta.

– Paras tapa selvittää asia on hakeutua lääkärin vastaanotolle, jossa selvitetään, mistä ylenpalttinen hikoilu johtuu. Aluksi on tärkeää sulkea pois sairaudet, joista hikoilu voi johtua.

Jos kyse on ”tavallisesta” runsaasta hikoilusta, sitä hoidetaan oireenmukaisesti eli käytetään alumiinikloridi sisältäviä deodorantteja ja antiperspirantteja. Jos lääkäri diagnosoi oireet sairaalloiseksi primääriksi liikahikoiluksi, Kela myöntää korvauksia sekä lääkkeistä että liikahikoilun hoidoista.

Botox blokkaa hikirauhasen toiminnan

Tärkeimmät ja käytetyimmät liikahikoilun hoidot ovat botuliini- ja MiraDry-käsittelyt.

– 2000-luvun alkupuolella liikahikoilua alettiin hoitaa botuliinilla, jonka huomattiin nopeasti olevan paras vaihtoehto vaikeissa liikahikoilutapauksissa. Botuliini, joka tunnetaan ehkä parhaiten ryppyjä tasoittavana botoxina, blokkaa hikirauhasen ja saa hikoilun loppumaan kokonaan.

Botuliinihoitoa voidaan antaa kainaloihin, käsiin ja muillekin ihoalueille tarpeen mukaan. Hoidon vaikutusaika on keskimäärin 4–6 kuukautta.

Botoxin käyttöön liittyy myös ennakkoluuuloja. Moni pelkää botoxin olevan vaarallinen toksiini, josta voi saada myrkytysoireita.

– Sellaiset pelot ovat täysin turhia. Kun botoxia käytetään lääkärin tai kokeneen terveydenhoitoalan ammattilaisen valvonnassa, pitoisuudet ovat hyvin pieniä eikä myrkytystilasta ole vaaraa, Sikorski vakuuttaa.

Uusin keksintö liikahikoilun hoidossa on yleisimmin kainalon alueelle tehtävä MiraDry-käsittely, jossa suoraan kainalon ihonalaiskudoksiin viety mikroaaltoenergia tekee hikirauhaset pysyvästi toimimattomiksi.

– Ihmisellä on kahdenlaisia hikirauhasia: nestemäistä hikeä tuottavia ekriinirauhasia sekä apokriinirauhasia, jotka tuottavat öljyisempää, haisevaa hikeä. Botuliini lopettaa vain ekriinirauhasten toiminnan, Miradry-hoito molempien. Miradry lopettaa samalla myös kainalokarvojen kasvun. Hoidon vaikutus alkaa heti, Sikorski sanoo.

Onko hikirauhasten toiminnan lopettaminen vaarallista?

Mutta eikö ihmisen kuulukin hikoilla? Eikö hikirauhasten toiminnan lopettaminen ole vaarallista?

– Kainaloiden alueella sijaitsee vain noin neljä prosenttia ihmisen hikirauhasista. Niiden poistamisella ei ole käytännön merkitystä esimerkiksi ihmiskehon lämmönsäätelyssä, Sikorski sanoo.

Lääkäri muistuttaa, että runsaan hikoilun takia tutkimuksiin tulevat ihmiset eivät tule niihin turhan vuoksi.

– Moni heistä on kärsinyt hikoilusta pitkään ja kokeillut jo kaikkia muita keinoja.

Entä jos ei hikoile kainaloista juuri ollenkaan, pitääkö siitä huolestua?

– Ei pidä! Täytyy vain kiittää vanhempiaan ja heidän hyviä geenejään, Sikorski nauraa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *