Näin valo vaikuttaa meihin

Saako kevään lisääntynyt valo rakastumaan helpommin? Entä aiheuttaako valo ahdistusta tai maniaa? Asiantuntijamme psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki vastaa kymmeneen kysymykseen valon terveysvaikutuksista.

1.  Miten valo vaikuttaa ­suomalaisten mielen­terveyteen?

Valolla on mielialaa kohottava vaikutus ja sen puute vaikuttaa päinvastoin. Jopa neljäsosa pohjoisten leveysasteiden asukkaista kärsii kaamosoireilusta: pimeään vuodenaikaan liittyvästä toimintatarmon ja mielialan laskusta. Nämä ihmiset voivat selvästi paremmin valoisaan vuodenaikaan. Vain 15 prosenttia suomalaista ei kärsi minkäänlaisista kaamosoireista. Sen sijaan päiväntasaajan lähellä, ­Filippiineillä, jossa päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, kaamosmasennus on täysin tuntematon oire.

2. Mikä valossa ­nostattaa mielialaa?

Valo pitää meidät rytmissä. Silmän verkkokalvossa on gangliosoluja, jotka ovat suorassa yhteydessä elimistön keskuskelloksi kutsuttuun aivojen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen. Keskuskello tahdistaa elimistön muita soluja ja pitää huolta vuorokausirytmistä.

Ihmisen vuorokausirytmin normaali sykli on hivenen aurinkovuorokautta pidempi, noin 24 tuntia 11 minuuttia. Ilman ulkoista tahdistusta rytmi siirtyy vähitellen eteenpäin. Valo on voimakkain sisäistä kelloa tahdistava signaali, ja osalla ihmisistä valon puute järkyttää sisäistä kelloa ja siirtää sitä myöhäisemmäksi.

Valo vaikuttaa myös jonkin verran aivojen serotoniinieritykseen. Serotoniinin puute liittyy moniin psyykkisiin häiriöihin, esimerkiksi masennukseen.

3. Eroaako aamun valo ­teholtaan illan valosta?

Sisäisen kellon kannalta aamun valo on tehokkainta, sillä silloin nautittuna se tahdistaa sisäistä kelloa oikeaan suuntaan eli aikaistaa rytmiä. Kirkasvaloa ei saisi ottaa illalla, ­sillä tällöin se tarjoaa elimistölle väärän signaalin ja myöhentää nukkumaanmenoa.

4. Miten lisääntynyt valo vaikuttaa unen tarpeeseen?

Kesällä unet ovat valtaosalla talvea lyhyemmät, ja syy tähän lienee vuorokausirytmeihin vaikuttavan, pimeässä erittyvän melatoniini-hormonin tuotannon vähyydessä.

Pimeään vuodenaikaan kannattaa pitää sisätiloissa päivisin valoja päällä. Asiaa on tutkittu dementeillä vanhuksilla­ ja huomattu, että tämä parantaa unirytmiä ja unen laatua. Jatkuva hämärähyssy sekoittaa elimistön.

5. Miksi valoisuus vie unet?

Suurimmalle osalle suomalaisista valoisat kesäyöt eivät ole ongelma, sillä olemme tottuneet niihin. Valoisuuteen tottumaton matkailija sen sijaan kärsii yöttömästä yöstä. Nukku­maanmenon hetkellä silmiin osuva valo voi sammuttaa väsyttävän melatoniinin erityksen ja haitata nukahtamista. Valoa ei tarvitse olla paljoakaan: saattaa olla, että jopa puhelimen hyvin kirkkaan näytön katsominen voi haitata unta.

6. Voiko runsas valo ­laukaista manian?

Jotkut mielenterveyden häiriöt, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, voivat reagoida valoisuuteen. Sairaudessa voimakkaat masennusjaksot vaihtelevat maanisten, toiminta-
tarmoa täynnä olevien jaksojen kanssa. Näillä ihmisillä valo voi laukaista manian ja nukkuminen jäädä kokonaan. Arviolta puoli prosenttia väes­töstä sairastaa tällaista voimakkailla mielialavaihteluilla oireilevaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Keväällä lisääntyvä hurja­ siivousvimma ei yleensä ole maniaa.­ Sitä se on, jos ihmisen pitää siivota vuorokausi ympäriinsä ja ehkä vielä toinenkin yö ensimmäisen perään.

7. Mikä valossa ­lisää ahdistusta?

Suomessa itsemurhayrityksiä tehdään eniten huhtikuussa, itsemurhia toukokuussa. Lisääntyvän valon määrä aiheuttaa masentuneelle tunteen, ettei hän pysty kasvamaan valoilmiön mukana. Valoisuus ja  oma mieliala ovat keskenään niin isossa ristiriidassa, ettei masentunut pysty sietämään sitä. Keväällä päivä pitenee sellaista vauhtia, jopa puoli tuntia viikossa, ettei masentuneen mieli pysy perässä.

Kaamosoireiluun liittyy harvoin itsetuhoisuutta. Siitä kärsivät tietävät, että oireilu on ohimenevää ja olo helpottuu yhtä jalkaa valon lisääntymisen kanssa.

8. Onnistuuko laihdutus ­valoisaan vuoden aikaan?

Lisääntynyt hiilihydraattinälkä on osa pimeään vuodenaikaan vaivaavaa mielialan laskua. Hiilihydraatit maistuvat, koska ne sisältävät tryptofaania, ­serotoniinin esiastetta. ­Hiilihydraattien syöminen on tavallaan itsehoitoa, ­keino ­kohottaa omaa mielialaa – mutta­ ikävä kyllä se näkyy ­helposti painossa.­ Kaamos­oireilusta ­kärsivillä paino putoaa­ usein keväällä itsestään.

9. Miksi moni rakastuu ­valoisaan vuodenaikaan?

Parinmuodostukseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen vaikuttavia asioita riittää, yksi niistä on loma-aika ja lomista pisin ajoittuu valoisaan kesään. Google on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan seuranhakupalstoilla tehdään eniten hakuja juuri loma-aikoihin. Silmänruoka lisääntyy keväällä, kun väki kuoriutuu paksuista talvivaatteista.

Monilla eläinlajeilla melatoniinieritys vaihtelee vuodenajan mukaan, ja lisääntyminen on kytköksissä melatoniinin eritykseen. Ihmisillä kytkös on jo kadonnut.

10. Pystyykö valoa ­varastoimaan?

Kesällä nautitun valon mielialavaikutukset häviävät melko nopeasti. Kirkasvalohoidon vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa on huomattu, että hoidon lopettamisen jälkeen sen hyvät vaikutukset häviävät viikossa parissa. Lohdullista on, ettei valon mielialavaikutusten saamiseksi valossa tarvitse olla kauan: useimmille riittää parikymmentä minuuttia päivässä. Vaikutuksen huomaa nopeasti, jopa viikossa.