Avantouinnissa erittyy endorfiinia eli mielihyvähormonia. Avantouinnilla siis on mielihyvävaikutuksia.
Avantouinnissa erittyy endorfiinia eli mielihyvähormonia. Avantouinnilla siis on mielihyvävaikutuksia.
Terveys

Edistääkö kehon kylmälle altistaminen terveyttä? Asiantuntija kertoo, mitkä ovat kylmän terveysvaikutukset

Paleleminen ei lähtökohtaisesti ole erityisen terveellistä. Mutta oikein hyödynnettynä kylmällä on kuitenkin terveysvaikutuksia. Esimerkiksi kylmävesiuinti voi saada mielihyvähormonit hyrräämään ja helpottaa reumaattisia kipuja.
Teksti: Outi Pippuri Kuvat: iStock/Ville Heikkinen

Tuntuuko sinustakin alkutalvi aina erityisen kylmältä, vaikka lämpömittarin osoittamat lukemat olisivatkin talvikeliksi varsin lenseät? Tuntemukselle on olemassa tieteellinen selitys: tottumisvaste. Tottumisvasteella tarkoitetaan sitä, että altistuessaan säännöllisesti kylmälle keho sopeutuu jo muutaman peräkkäisen ulkoilun jälkeen kylmyyteen. Siksi pikku pakkanen ei lopputalvesta tunnu enää yhtä hyytävältä kuin alkutalvesta. Tottumisvaste selittää myös sen, miksi kokenut avantouimari pulahtaa hyiseen veteen lähes tuosta vain.

Mutta edistääkö kehon kylmälle totuttaminen terveyttä? Onko kylmällä suoranaisia terveysvaikutuksia?

Ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta sanoo, että joissakin tilanteissa kylmä voi olla hyödyllistä ihmiselle.

– Talviliikuntalajit, kuten avantouinti, tuottavat mielihyvää. Jo se on tietysti hyvin tärkeä asia, hän sanoo.

Kylmyys saa kehon stressaamaan

Lähtökohtaisesti kylmä itsessään ei ole ihmiselle erityisen terveellistä. Kylmä aiheuttaa kehossa stressireaktion, jossa kehoon erittyy stressihormoneita. Ihon jäähtyminen käynnistää keskushermostossa tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston toiminnan kiihtymisen, jolla elimistö pyrkii estämään lämmön hukkautumisen ihmisestä ympäristöön. Esimerkiksi ihon pinnan verisuonisto supistuu. Se puolestaan nostaa verenpainetta ja lisää sydämen työn määrää.

– Kun kylmälle altistuu pidempään esimerkiksi talvella ulkoillessa, keho käynnistää oman lämmöntuotannon ensisijaisesti vilunpuistatuksia aiheuttavan lihasvärinän avulla. Kehon jäähtymisen jatkuessa tämä muuttuu säännölliseksi tärisemiseksi, joka tuntuu yleensä epämiellyttävältä. Siihen liittyy aineenvaihdunnan lisääntymistä, joka lisää myös energiankulutusta. Painonhallinnan näkökulmasta tämä voi tietysti olla ihan hyvä asia. Mutta kylmä ei kuitenkaan ole merkittävä keino estää lihomista, Ikäheimo sanoo.

Kylmä voi parhaimmillaan kohottaa kehon lämmöntuoton 3–5-kertaiseksi. Mutta liikunta lisää kehon lämmöntuottoa tehokkaammin. Esimerkiksi fyysinen työ kohottaa aineenvaihdunnan ja lämmöntuoton moninkertaiseksi, ja raskas urheilusuoritus voi hetkellisesti jopa kymmenkertaistaa kehon lämmöntuoton.

Toisia palelee enemmän

Eri ihmiset sietävät kylmää eri tavoin. Esimerkiksi naisten ja miesten fysiologiset erot vaikuttavat siihen, miten elimistö kestää kylmää.

Naiset ovat usein pienikokoisempia ja hukkaavat siksi suhteessa enemmän lämpöä ympäristöön. Toisaalta naisilla kylmältä suojaava ihonalainen rasvakerros jakautuu tasaisemmin ja suojaa paremmin kylmältä kuin samankokoisella miehellä.

Miehillä puolestaan on tyypillisesti enemmän lihasmassaa, ja lihakset tuottavat tehokkaasti lämpöä kylmässä.

Lapset ja vanhukset ovat suurimmassa vaarassa jäähtyä kylmässä. Vanhusten lihaksisto voi olla surkastunutta ja lämmöntuottokyky heikentynyt. Samaan aikaan he voivat jäähtyä herkemmin kylmässä, koska heidän ihonsa pintaverisuonet eivät supistu tehokkaasti. Vanhukset eivät välttämättä myöskään aisti kylmää yhtä hyvin kuin muut. Lisäksi erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet, hengityssairaudet ja diabetes sekä näihin liittyvät lääkitykset tekevät ihmisistä herkempiä kylmälle.

Mielihyvähormonien hyrinää

Vaikka avanto- tai kylmävesiuinti on varsin suosittua, sen terveysvaikutuksia ei ole tutkittu kovinkaan paljon. On kuitenkin huomattu, että avantouinnissa erittyy endorfiinia eli mielihyvähormonia. Avantouinnilla siis on mielihyvävaikutuksia.

Ikäheimon mukaan tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kylmävesiuinnilla voi olla myös immuunipuolustusjärjestelmää aktivoivaa vaikutusta.

– Voi olla, että kylmävesiuinti parantaa hieman kehon kykyä sietää infektioita. Avantouinnilla voi olla myös jonkinlaisia antioksidanttivaikutuksia. Se voi ehkäistä keholle haitallisten happiradikaalien muodostumista.

Pulahdus kylmään veteen voi helpottaa myös reumaattisia kipuja.

– Avannossa kehon kortisonieritys voi lisääntyä. Sillä on tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Avantouinti voi siis auttaa reumakipuihin laimentamalla kehossa kipua aiheuttavaa tulehdusreaktiota.

Voiko kylmä rentouttaa?

Kylmyys aiheuttaa kehossa stressihormoneja erittävän stressireaktion. Moni avantouimari kuitenkin kokee, että juuri stressi jää avantoon. Voiko kylmä siis myös rentouttaa?

Säännöllisesti avannossa käyvän henkilön keho on sopeutunut kylmään. Tottumisvasteen myötä kylmän aiheuttama stressireaktio kehossa ikään kuin laimenee. Ikäheimon mukaan on kuitenkin vaikea sanoa, vähentääkö säännöllisen kylmäaltistuksen aiheuttama stressivasteen pieneneminen myös muuta stressiä kehossa.

– Sitä ei ole kovin hyvin tutkittu. Mutta tottumisvaste muodostuu nopeasti. Keho alkaa tottua kylmään jo muutaman kylmäuintikerran jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että stressihormonien erittyminen vähenee, verenpaine ei kohoa yhtä paljon eikä kylmä tunnu enää yhtä epämiellyttävältä. Jos altistuminen on säännöllistä, keho sopeutuu kylmyyteen jo parissa viikossa. Toisaalta kiinnostavaa on sekin, että sopeutuminen purkautuu yhtä nopeasti kuin se kehittyy.

Lue myös: Talviuintiin hurahtanut Janina Fry käy meressä viisikin kertaa viikossa: ”Surut ja murheet huuhtoutuvat mereen”

Saunasta hankeen vaiko eikö?

Entä saunan ja kylmän yhdistelmä? Kannattaako löylyistä juosta avantoon tai hankeen?

– Sekä kuuma että kylmä aiheuttavat stressiä kehossa. Kylmässä verisuonet supistuvat. Se lisää sydämen työmäärää ja kohottaa verenpainetta. Lämpimässä saunassa verisuonet puolestaan laajenevat ja verenpaine laskee. Keho joutuu kompensoimaan tätä laskua kohottamalla sykettä. Eli sydän joutuu tekemään jälleen enemmän töitä. Terve elimistö kestää kuormituksen, mutta en suosittelisi kylmän ja kuuman ääripäitä henkilölle, joka sairastaa sydän- ja verisuonitautia, Ikäheimo sanoo.

Lue myös: Runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat – asiantuntija kertoo, mitkä ovat saunomisen monet terveysvaikutukset

Moni uskoo, että viileä sisäilma edistää terveyttä ja että pieni paleleminen vain karaisee.

– Pieni palelu tarkoittaa aina käytännössä sitä, että verisuonet supistuvat ja verenpaine kohoaa, mikä työllistää sydäntä. Kylmä koti kohottaa verenpainetta. Se lisää sydänkohtauksen ja aivoverenvuodon riskiä.

Ikäheimon mukaan jotkut väestöntutkimukset ovat osoittaneet, että yhden asteen sisälämpötilan lasku kohottaa systolista verenpainetta eli yläpainetta noin 0,5 mmHg. Vaikutus yksilötasolla riippuu kuitenkin myös ilmastosta, johon henkilö on tottunut, ja monista eri yksilöominaisuuksista.

Keho alkaa tottua kylmään jo muutaman kylmäuintikerran jälkeen. Stressihormonien erittyminen vähenee, verenpaine ei kohoa yhtä paljon eikä kylmä tunnu enää yhtä epämiellyttävältä.

Ruskeaa rasvaa, kiitos

Viime aikoina on puhuttu paljon elimistön ruskeasta rasvasta ja sen mahdollisista terveydelle edullisista ominaisuuksista. Ruskean rasvakudoksen runsaan määrän ja aktiivisuuden on esimerkiksi sanottu tukevan painonhallintaa. Säännöllinen altistuminen kylmälle puolestaan lisää ruskean rasvakudoksen muodostumista ja aktiivisuutta, sillä keho tuottaa lämpöä ruskean rasvan avulla.

Lue myös: Ruskea rasva laihduttaa, valkoinen rasva varastoi energiaa – 5 kiehtovaa faktaa kehon rasvasta

Ikäheimolla on kuitenkin huonoja uutisia heille, jotka toivovat ruskeasta rasvasta ratkaisua lihavuusepidemiaan.

– Ruskeaa rasvaa ja sen vaikutuksia on tutkittu aika paljon. Vaikka ruskea rasva on tukemassa muuta lämmöntuottoa, sen kokonaismerkitys lämmöntuoton kannalta on vähäinen. Siksi se ei merkittävästi auta lihavuuden hoidossa eikä suojaa kylmältäkään.

Ruskean rasvan on kuitenkin havaittu parantavan sokeriaineenvaihduntaa ja vähentävän insuliiniresistenssiä, joka kehittyy usein diabeteksen yhteydessä.

– Toki ihminen pysyy paremmin terveenä, jos hänen sokeriaineenvaihduntansa on kunnossa. Siten ruskean rasvan voi ajatella olevan terveydelle hyödyllistä, Ikäheimo sanoo.

Kylmä hoitomuotona

Kylmää on käytetty pitkään hoitomuotona. Paikallisesti jäämurskan tai kylmällä vedellä annettujen kylmähoitojen avulla on esimerkiksi pyritty nopeuttamaan urheilijoiden palautumista. Kun ihoaluetta jäähdytetään paikallisesti, verenvirtaus alueelle vähenee. Jäähdyttäminen siis laskee kyseisen kehonosan aineenvaihduntaa. Tämä voi olla hyödyllistä, mikäli halutaan vähentää tulehdusreaktiota tai nopeuttaa toipumista tai urheilusuorituksesta palautumista.

Nykyään tarjolla on myös paikallisesti tai koko keholle annettavaa huippukylmähoitoa, jossa ihminen altistetaan 120 asteen pakkaselle 1–3 minuutin ajan. Ikäheimon mukaan tällä hetkellä ei ole riittävästi hyvää tieteeseen pohjautuvaa näyttöä siitä, että koko kehon huippukylmähoidosta olisi merkittävää hyötyä kiputiloihin tai lihasten palautumiseen. Huippukylmähoidon väitetään sopivan myös muun muassa reuman, psoriaasin, astman sekä fibromyalgian hoitoon, lievittävän stressiä ja parantavan suorituskykyä ja unen laatua.

Kylmäallergia saa ihon näppylöille

Kylmäallergia eli kylmäurtikaria tai kylmänokkosihottuma tarkoittaa tilaa, jossa äkillinen iholämpötilan muutos laukaisee allergisen reaktion. Iholle nousee kutisevia punaisia näppylöitä tai jopa paukamia. Reaktio voi laueta jopa kesällä, jos hellepäivänä ottaa esimerkiksi kylmän suihkun.

Kylmäurtikariasta kärsivällä ihmisellä kylmäaltistus voi pahimmillaan johtaa jopa anafylaktiseen reaktioon, joka voi olla hengenvaarallinen. Tämä on kuitenkin harvinaista. Kylmäallergiasta kärsivälle henkilölle esimerkiksi avantouinti ei kuitenkaan ole suositeltavaa.

Lue myös: Kylmä vesi vei Tuulan vaihdevuosioireet: ”Avantouinti on halpa mielialalääke”

X