Osa ihmisistä on jatkuvasti flunssassa, toiset eivät koskaan – mistä ilmiö johtuu? Lääkäri vastaa
Flunssaan sairastuminen on suurimmaksi osaksi sattumaa, mutta myös vastustuskyky ja elintavat vaikuttavat. Kysyimme lääkäriltä, miksi osa ihmisistä on kipeänä monta kertaa vuodessa ja toiset vain harvoin.
Osa ihmisistä tuntuu nappaavan kaikki flunssat, toiset ovat enimmäkseen terveinä. Mistä se johtuu?
Flunssaan sairastuminen on suurimmaksi osaksi sattumaa, mutta myös vastustuskyky ja elintavat vaikuttavat. Kysyimme lääkäriltä, miksi osa ihmisistä on kipeänä monta kertaa vuodessa ja toiset vain harvoin.
Normaalisti ihminen sairastaa vuoden aikana kolmesta viiteen ylähengitystieinfektiota, lapset jopa kymmenen. Infektiot kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa. Lomalta töihin mentäessä erilaiset taudit liikkuvat herkemmin ihmisten keskuudessa, sama tapahtuu lasten mennessä kouluun tai aloittaessa päiväkodin. Tästä syystä talvella saattaa helposti tuntua siltä, että on jatkuvasti vuoteen omana.
– Jos sairastaa viisi flunssaa vuodessa, on kipeänä noin 2,5 kuukautta vuodesta. Se on pitkä aika, mutta silti täysin normaalia, yleislääkäri Toni Vänni huomauttaa.
Omalla käyttäytymisellä voi selkeästi vaikuttaa sairastumiseen. Tämä on huomattu konkreettisesti koronapandemian aikana: hengitystieinfektiot ovat selkeästi vähentyneet muun muassa ihmisten huolellisen käsihygienian, maskinkäytön ja turvavälien ansiosta.
– Flunssavirukset tarttuvat hengitysilmasta, mutta esimerkiksi norovirus pinnoilta.
Lue myös: Kun flunssa kiusaa ja yskä valvottaa – lääkäri kertoo 6 vinkkiä, miten helpottaa flunssaista oloa
Yksilöllisiäkin eroja
Toisin kuin monesta muusta asiasta, flunssakierteestä ei geenejä useinkaan voi syyttää. Sen sijaan se, kuinka usein sairastit erilaisia tartuntatauteja lapsena, vaikuttaa vastustuskykyysi aikuisena.
– Myös huonossa kunnossa olevat limakalvot saattavat olla yksi tekijä siihen, miksi flunssakierteeseen joutuu, sillä limakalvot ovat ihmiskehon puolustusmuuri. Jos ne ovat huonossa kunnossa esimerkiksi aiemmin sairastetun flunssan takia, ne eivät suojele bakteereilta ja viruksilta niin tehokkaasti, ja henkilö saattaa sairastua uudestaan.
Kortisonipohjaisten lääkkeiden käyttö ja erilaiset sairaudet, kuten huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai keuhkoahtaumatauti, altistavat nekin flunssalle.
– Monet saattavat myös sekoittaa allergiaoireilun flunssaan. Pitkittyneen flunssan kohdalla onkin aina hyvä tarkastaa, ettei taustalla ole allergiaa tai muuta vakavampaa sairautta, Vänni huomauttaa.
Lue myös: Flunssakausi tulee – 10 konstia, joiden avulla vahvistat vastustuskykyäsi
Terveelliset elintavat vaikuttavat vastustuskykyyn
Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö heikentävät vastustuskykyä. Myös stressi altistaa flunssalle, joten kehoa ja mieltä olisi hyvä pyrkiä rentouttamaan säännöllisen vuorokausirytmin, mieluisten harrastusten ja riittävän unen avulla. Myös kevyt päivittäinen liikunta ja tasapainoinen ruokavalio auttavat parantamaan vastustuskykyä.
– Monet syövät flunssakaudella valkosipulia ja inkivääriä, mutta jos muuten syö normaalisti, niillä ei ole vastustuskyvyn kannalta merkitystä, Vänni sanoo.
Myöskään ylimääräisiä vitamiineja ei tarvitse nappailla purkista. C- ja D-vitamiinin sekä sinkin on todettu vähentävän flunssaoireilun kestoa, mutta kokonaan ne eivät sairauksia poissa pysty pitämään. Ennemminkin kyse on perusterveellä, hyvinvoinnista huolta pitävällä ihmisellä arpaonnesta.
Kommentit
5 vuoteen ainakaan ei ole ollut flunssaa. Koronakin ollut 2x mutta oireettomana. Tupakoin mutta en askitolkulla. Viikonloppuisin juon 1-2 saunaolutta. En käytä mitään lisävitamiineja ym. Syön normaalia kotiruokaa. Lenkkeilen koirani kanssa päivittäin tunnin tai kaksi. Työskentelen lasten parissa eli viruksille altistun päivittäin. Stressi on ollut vuosia jo pinnalla erilaisten huolien vuoksi. Eli minulla on kaikki mitkä pitäisi altistaa flunssalle mutta lopputulos on päinvastainen. Tiedä sitten miksi toiset ovat enemmän kipeitä kuin toiset.
Kommentit
Flunssaa aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset (yli puolet taudeista), koronavirukset ja RS-virukset. Viruksilla on valtava muuntumiskapasiteetti, ja uusien virusvarianttien synty on helppoa. Oireiden perusteella ei voi tietää, mikä virus on kyseessä. Flunssaan voi liittyä jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus, sydäninfarkti, keuhkoputkentulehdus, korvatulehdus tai keuhkokuume. Suomessa sairastuu vuosittain noin 50 000 henkilöä keuhkokuumeeseen. Lähes joka toinen tarvitsee hoidon aloittamisen sairaalassa.
Alle kouluikäiset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 ja aikuiset 2–3 flunssaa, joka on vuodessa n. 20 miljoonaa flunssaa sekä n. 800 000 influenssaa eli päivittäin flunssakautena sairastuu n. 80 000 henkilöä ja elämä on silti ollut ihan normaalia. Influenssaa testataan sairaaloissa vain, jos sitä osataan epäillä.
Virusten aiheuttamiin jälkitauteihin kuolee Suomessa tuhansia ihmisiä ihan joka vuosi ja tuhannet kärsivät jopa kuukausia näiden jälkioireista. Tietyt ihmiset kuuluvat riskiryhmiin myös tavallisen flunssan suhteen ja sekin voi olla kohtalokas huonosti hoidettuna ja ennaltaehkäistynä. Joka vuosi myös nuoria ja terveitä ihmisiä sairastuu vakavasti influenssaan ja jokunen aina valitettavasti kuoleekin.
Lähde: Terveyskirjasto
Tutkimusten mukaan voit parantaa immuunipuolustuksesi tehoa jopa 80%.
Täydennä laadukasta ravintoa ravintolisillä, kuten D- ja C- vitamiinilla ja magnesiumilla. Nämä ravintolisät maksavat alle 10 euroa kuukaudessa. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100 µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.
D-vitamiini pitäisi olla jokaisen päivittäinen rutiini. Meneillään olevat tutkimukset on kerätty c19vitamind. com sivustolle. Niiden perusteella D-vitamiinin riittävä päivittäinen saanti saa aikaan 81% parannuksen c19 ehkäisyssä.
D-vitamiini tason saa selville yksinkertaisella verikokeella.
D-vitamiini on yksi tärkeimmistä ravitsemukseen liittyvistä tekijöistä, jonka saannista kannattaa ihan aktiivisesti huolehtia.
Kannattaa pitää huolta siitä, että ei kärsi vitamiinien ja hivenaineiden puutoksista, sillä ravitsemustilalla on vaikutusta siihen, miten hyvin vastustuskykysi toimii.
Hyvällä ruokavaliolla, arkiliikunnalla, riittävällä levolla, rentoutumisella, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja.
Ratkaisu on hiilihydraattitietoinen ravinteikas ruokavalio + ravintolisät (C, D ja magnesium).
Huonot elintavat altistavat sairauksille, räjäyttävät terveydenhuollon kustannukset ja katkaisevat työuran ennen aikojaan.
Korona piikin haitat tulevat romahduttamaan terveydenhuoltomme. Koronarokote heikentää vastustuskykyä.
mRNA-piikkien haittavaikutus on heikentynyt immuniteetti, kun elimistön puolustusjärjestelmä alkaa ylikorostuneesti torjumaan vain yhtä patogeenia.
Piikkiproteiinit estävät merkittävästi vaurioitunutta ihmisen DNA:ta korjaamasta itseään.
5 vuoteen ainakaan ei ole ollut flunssaa. Koronakin ollut 2x mutta oireettomana. Tupakoin mutta en askitolkulla. Viikonloppuisin juon 1-2 saunaolutta. En käytä mitään lisävitamiineja ym. Syön normaalia kotiruokaa. Lenkkeilen koirani kanssa päivittäin tunnin tai kaksi. Työskentelen lasten parissa eli viruksille altistun päivittäin. Stressi on ollut vuosia jo pinnalla erilaisten huolien vuoksi. Eli minulla on kaikki mitkä pitäisi altistaa flunssalle mutta lopputulos on päinvastainen. Tiedä sitten miksi toiset ovat enemmän kipeitä kuin toiset.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous