Huonontuneen kuulon tai korvien huminan taustalla voi olla otoskleroosi – diagnosoidaan usein vuosien viiveellä
Kuuloluuketjun toimintaa jähmettävä otoskleroosi heikentää kuuloa pikkuhiljaa. Sairauden syytä ei tiedetä, mutta sitä voidaan hoitaa kuulokojeella tai leikkauksella.
Otoskleroosin oireet alkavat yleensä noin 30–40 vuoden iässä.
Kuuloluuketjun toimintaa jähmettävä otoskleroosi heikentää kuuloa pikkuhiljaa. Sairauden syytä ei tiedetä, mutta sitä voidaan hoitaa kuulokojeella tai leikkauksella.
Kuulon heikentyminen tapahtuu usein hitaasti ja huomaamatta. Huonontunut kuulo voi saada erityisesti sosiaaliset tilanteet tuntumaan raskailta, kun muiden puheesta ei tahdo saada selvää. Joskus kuulo-ongelmien taustalla voi olla otoskleroosi, joka on kuuloa hitaasti heikentävä väli- ja sisäkorvan sairaus.
– Otoskleroosissa viimeinen kuuloluu, jalustin, luutuu virheellisesti kiinni väli- ja sisäkorvan välissä sijaitsevaan soikeaan ikkunaan. Jalustimen luutuessa paikalleen äänen värähtely estyy, mikä aiheuttaa kuulonaleneman, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri ja osastonylilääkäri Ilkka Kivekäs Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Noin kaksi kolmasosaa otoskleroosia sairastavista on naisia
Kivekkään mukaan otoskleroosin oireet alkavat yleensä noin 30–40 vuoden iässä. Sairaus voi oireilla kuulonaleneman lisäksi myös korvien soimisena. Tyypillisesti korvissa kuuluu matalaa huminaa, mutta joskus myös korkeaa vinkumista.
Otoskleroosia sairastaa arviolta 10 prosenttia väestöstä. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan koskaan tule tietoiseksi sairaudestaan, sillä se aiheuttaa merkittävän kuulonaleneman vain alle 0,5 prosentille väestöstä.
– Sairaus diagnosoidaan yleensä vuosien viiveellä, koska ihminen voi tottua elämään merkittävänkin kuulonaleneman kanssa. Toisaalta osalla ihmistä kuulonalenema on niin lievä, ettei sitä koskaan huomata. Useimmiten oireet eivät ala samanaikaisesti molemmissa korvissa, vaan niiden ilmenemisessä voi olla vuosien ero. Otoskleroosi on kuitenkin melkein aina molemminpuolinen, Kivekäs sanoo.
Vaikka otoskleroosin perimmäinen syy on tuntematon, perintötekijöillä tiedetään olevan vaikutusta. Kivekäs sanoo, että noin puolella potilaista on sairaudelle jonkinlainen geneettinen alttius esimerkiksi siten, että lähisukulainen on kärsinyt otoskleroosista.
– On myös esitetty, että virustulehdukset voisivat provosoida otoskleroosipesäkkeen syntyä. Virusten merkitystä sairauden puhkeamisessa ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.
Noin kaksi kolmasosaa otoskleroosia sairastavista on naisia. Kivekäs sanoo, että myös sairauden perinnöllisyys on naisilla jonkin verran yleisempää. Naishormoni estrogeenin tiedetään kiihdyttävän luusolujen toimintaa, minkä vuoksi sillä voi olla yhteys sairauden kehitykseen.
– Raskauden tiedetään kiihdyttävän otoskleroosin aiheuttamaa kuulonalenemaa. Estrogeeni vaikuttaa luun uudistumisprosessiin ja voi olla sitä kautta yhteydessä myös otoskleroosin etenemiseen, Kivekäs sanoo.
Otoskleroosia voidaan hoitaa kuulokojeella tai leikkaushoidolla
Lääkäri tutkii otoskleroosin mahdollisuutta kuulotutkimuksen perusteella.
– Huolellisesti tehdyn kuulotutkimuksen avulla selvitetään, kuinka paljon kuuloluuketju on luutunut. Sen lisäksi, että lääkäri tekee potilaalle kliinisen tutkimuksen, käytetään perinteistä äänirautatestausta. Sen avulla voidaan selvitellä kuuloluuketjun toimintaa ja sen häiriöitä.
Otoskleroosin aiheuttamaa kuulonalenemaa hoidetaan yleensä leikkauksella.
– Leikkauksessa sisäkorvan rakenteisiin kiinni luutunut jalustin poistetaan kirurgisesti ja korvataan titaaniproteesilla. Noin 90–95 prosentilla leikkaustulokset ovat hyviä ja parantavat kuuloa merkittävästi, mutta leikkaushoitoon liittyy pieni riski kuulonaleneman pahenemisesta.
Kuulonalenemaa voidaan hoitaa myös kuulokojeella.
– Myös kuulokojeella kuuloa saadaan useimmiten parannettua merkittävästi. Sen käyttöön ei liity riskejä, Kivekäs sanoo.
Lue myös: Tinnituksesta kärsivä Tuulia Sundberg: ”Tinnitus oli kuin tikku varpaassa”
Hoitamaton otoskleroosi voi altistaa työuupumukselle ja mielenterveyden ongelmille
Jos otoskleroosi ja sen aiheuttama kuulonalenema ei haittaa arkea, ihminen ei tule välttämättä koskaan hakeutuneeksi tutkimuksiin.
Koska hoitamaton kuulonalenema aiheuttaa monenlaista sosiaalista haittaa, olisi oireileva otoskleroosi kuitenkin hyvä tunnistaa ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kivekäs sanoo, että hoitamaton kuulonalenema voi nopeuttaa esimerkiksi muistisairauksien etenemistä ja altistaa mielenterveyden ongelmille. Huonokuuloisten aikuisten tiedetään kärsivän muita todennäköisemmin masennuksesta ja ahdistuneisuudesta.
– Merkittävä kuulonalenema voi aiheuttaa monenlaista haittaa pitkälti vuorovaikutukseen perustuvassa yhteiskunnassamme. Hoitamattomat kuulosairaudet lisäävät sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä.
Kivekäs kannustaa hakeutumaan kuulotutkimuksiin matalalla kynnyksellä.
– Lääkäriin kannattaa mennä viimeistään silloin, kun huonokuuloisuus alkaa häiritä arkea. 30 desibeliä tai sitä enemmän huonontunut kuulo vaikuttaa arkeen jo sen verran, että vaiva olisi hyvä korjata kuulokojeella tai leikkauksella. Kuulo-ongelmat aiheuttavat usein turhaa häpeää, vaikka todellisuudessa ne voisivat olla helposti hoidettavissa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous