Terveys

Pidetäänkö sinua outona ja aloitekyvyttömänä? Näin ilmenee aikuisiän tarkkaavaisuushäiriö ADD

Aloitekyvyn puute, järjestelmällisen arjen haasteet ja sosiaalinen kömpelyys voivat viitata aikuisiän tarkkaavaisuushäiriöön ADD:hen.
2.11.2016 Teksti: Piia Sainio Kuvat: iStock

Fia oli lapsena sellainen heräteltävä. Hän oli usein omissa maailmoissaan, kuvasi entinen Miss Suomi Marja Kinnunen tytärtään Anna-Sofia ”Fia” Toivosta Annan haastattelussa.

Fiaa kiusattiin koulussa sen takia, että hän oli erilainen kuin muut. Luokkatoverit pitivät outona sitä, että Fia saattoi pysytellä syrjässä ja yhtäkkiä päästää suustaan jonkin erikoisen kommentin. Hänet suljettiin ulkopuolelle, eikä opettajakaan osannut auttaa. Oppiminen ei sujunut, koska Fia jaksoi kiinnostua vain niistä aineista, joista hän piti. Usein hän sai kuulla olevansa laiska.

ADD voi jäädä huomaamatta

Vasta aikuisena äiti ja tytär ymmärsivät, mistä oli kyse. Fialla on ADD eli tarkkaavaisuuteen liittyvä häiriö ilman sellaista ylivilkkautta, joka taas liittyy ADHD:hen. Juuri ylivilkkauden puuttuminen aiheuttaa sen, että ADD (Attention Deficit Disorder) on vaikeasti diagnosoitavissa ja saattaa jäädä huomaamatta.

7 oiretta, jotka viittaavat aikuisiän ADD:hen

Kun aikuisiällä lähtee selvittämään sitä, kärsiikö mahdollisesti tarkkaavaisuushäiriöstä, kannattaa tarkastella toimintatapojaan pitkällä aikavälillä, koko aikuisiällä. Huomiota kannattaa kiinnittää muun muassa tämäntyyppisiin seikkoihin:

1. Alisuoriutumisen tunne. Menestyksestä huolimatta voi olla tunne siitä, ettei pysty hyödyntämään luontaisia kykyjään.

2. Jatkuva vitkastelu ja aloittamisen vaikeus. Uuden tehtävän aloittaminen aiheuttaa ahdistusta, ja aloittamista pitää lykätä. Lykkääminen taas lisää ahdistusta. Tekemisen aloittaminen on vaikeaa, etenkin jos se liittyy epämieluisaan aiheeseen.

3. Taipumus vaipua omiin ajatuksiin kesken kaiken. Ajatusten harhailu ei ole tahallista ja liittyy myös taipumukseen ylikeskittyä niihin asioihin, jotka taas kiinnostavat.

4. Taipumus sanoa, mitä mieleen juolahtaa riippumatta siitä, onko hetki oikea.

5. Puutteellinen kyky arvioida omaa toimintaa. ADD-ihmiset eivät hahmota tarkasti, miten heidän käytöksensä vaikuttaa muihin ihmisiin.

6. Loputon huolestuneisuus. Taipumus etsimällä etsiä huolen aiheita ja toisaalta olla piittaamatta todellisista vaaroista.

7. Vaikeus toimia arjessa järjestelmällisesti. Jokapäiväiset asiat voivat kaatua päälle, kun kukaan muu, kuten koulu tai vanhemmat, ei ole hoitamassa niitä.

Lähteet: Päivi Tasalan ADHD-blogi ja adhdtutuksi.fi

Masennusta ja itsetunto-ongelmia

On tavallista, että lapsuudessa diagnosoitu ADHD muuttuu aikuisiällä ADD:ksi. Tällöin voidaan puhua lapsuuden ADHD:n jälkitilasta, jossa ylivilkkaus on vähentynyt.

Tarkkaavaisuushäiriöön liittyy myös alttius masentua sekä itsetunto-ongelmia. Itsetunto-ongelmat juontavat juurensa siihen, että ihminen on vuosien ajan kuullut olevansa kömpelö tai laiska, tyhmä tai omituinen.

ADD-diagnoosin tekee lääkäri yksilöllisten oireiden perusteella. Jos lääkehoito aloitetaan, se on usein pitkäaikainen.

Fia Toivosen elämää helpotti jo pelkästään se, että hän tiedosti tilanteensa.

– On helpompi antaa itselle anteeksi vaikkapa se, ettei saa jotain aikaiseksi, kun tietää, mistä se johtuu.

Lue myös:

Ex-missi Marja Kinnunen tyttärensä koulukiusaamisesta: ”En osannut tarttua Fian pahaan oloon”

Tiedätkö, miten empatia ja sympatia eroavat toisistaan? Näin kehität myötätuntoa

Testaa, kuinka rehellisesti näet itsesi ja maailman