Pisamat ilmestyvät lapsuudessa ja alkavat vanhemmiten hävitä – tämä kaikki vaikuttaa pisamiin
Pisamat eli pienet, muuta ihoa tummemmat pisteet ilmaantuvat monelle, kun kesäaurinko alkaa paistaa. Mitä pisamat oikeastaan ovat ja kelle niitä tulee?
Usein pisamat hälvenevät iän myötä.
Pisamat eli pienet, muuta ihoa tummemmat pisteet ilmaantuvat monelle, kun kesäaurinko alkaa paistaa. Mitä pisamat oikeastaan ovat ja kelle niitä tulee?
Pisamat yhdistetään usein punertaviin hiuksiin. Mielikuva ei ole tuulesta temmattu, sanoo ihotautien erikoislääkäri Håkan Granlund Ihosairaasta.
−Pisamia on usein juuri punahiuksisilla henkilöillä. Sama perimä luo perustan punertaville hiuksille, sinisille silmille ja pisamaille, joten nämä ominaisuudet ikään kuin kuuluvat yhteen. Tosin pisamia voi tulla myös hiuksiltaan vaaleille henkilöille.
Pisamia esiintyy eniten kasvojen iholla mutta myös yläselässä, käsivarsissa ja käsissä. Ne kulkevat suvussa, ja taipumus niihin periytyy vallitsevasti. Se tarkoittaa, että jo yksi pisamille altistava perintötekijä riittää pisamien ilmaantumiseen.
−Se, mitkä geenit tarkalleen saavat aikaan pisamien kehittymisen, ei ole tiedossa, mutta pisamat ovat ehdottomasti peritty ominaisuus, Granlund vahvistaa.
Aurinko houkuttelee pisamat esiin
Pisamia ei esiinny vielä vauvoilla, vaan ne alkavat ilmetä noin 5−6 vuoden iässä. Ne tarvitsevat auringon UV-säteilyä tullakseen näkyviin, mutta pelkkä aurinko ei saa aikaan pisamia.
−Pisamaisella iholla ei ole tavallista enemmän pigmenttisoluja, mutta nämä solut sisältävät normaalia kookkaammat melaniinipisarat. Kun pisamat saavat auringonvaloa, pigmenttisolut alkavat tuottaa pigmenttiä enemmän, Granlund selittää.
Auringon UV-säteily kiihdyttää solujen pigmenttituotantoa ja saa pisamat nousemaan esiin, mutta tosiasiassa taipumus niihin on olemassa koko ajan.
−Ilman UV-säteilyn vaikutusta pisamat eivät ehkä näy – ainakaan ilman suurennuslasia. Ne ikään kuin häviävät tai ainakin vaalenevat talvella, sanoo Granlund.
Kesakot, maksaläiskät ja muut
Joskus pisamat sekoitetaan puhekielessä kesakoihin, mutta tosiasiassa kesakko-termillä tarkoitetaan Granlundin mukaan lentigoita. Lentigot ovat pigmenttiläiskiä, jotka ilmestyvät iholle yleensä vanhemmalla iällä. Niiden väri säilyy vuodenajasta riippumatta.
− Englannin kielessä käytetään kesakoista nimitystä ”liver spots”. Suomen kielessä taas maksaläiskä-termiä käytetään kuvaamaan melasmaa. Melasma on myös ruskea, yleensä lentigoita isompi ja naisilla tavallisempi pigmenttiläiskä, Granlund selventää.
Pisamat sen sijaan eivät pysy muuttumattomina vuoden ympäri. Jos näin tapahtuu, kyse ei Granlundin mukaan ole pisamista.
Iho muuttuu läpi elämän, ja pisamaisuus hälvenee usein myös iän myötä. Taipumus pisamiin säilyy, mutta niiden näkyvyys saattaa vanhemmiten heikentyä esimerkiksi ryppyjen vuoksi.
−Tämä voi tosin liittyä myös siihen, että vanhemmiten ihmiset eivät yleensä oleile auringossa yhtä paljon kuin nuorempina. Pisamat eivät siis ehkä tule enää näkyviin yhtä herkästi, kun iho ei altistu auringon UV-säteilylle, Granlund tuumaa.
Pisamat kielivät herkästi palavasta ihosta
Pisamainen iho on yleensä ihotyyppiä, joka on erityisen herkkä auringolle. Vaalea, pisamien koristama iho palaa auringossa herkästi. Toistuva palaminen puolestaan voi pahimmillaan johtaa ihosyövän kehittymiseen.
Pisamaisuus itsessään eivät kuitenkaan altista ihoa syövälle tai muille sairauksille.
−Herkkyys auringolle on kiinni ihotyypistä, ei sinänsä pisamista. Pisamaisen ihon melanoomariski on hieman kohonnut, mutta riski on olemassa meillä kaikilla, Granlund muistuttaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous