Pitääkö veden juomista opetella, jos ei juuri koskaan tunne itseään janoiseksi? Näistä merkeistä tiedät, onko elimistösi nestetasapaino kunnossa

Jano auttaa ylläpitämään elimistön nestetasapainoa. Mutta pitääkö olla huolissaan, jos janon tunne puuttuu?

Ihminen voi selvitä viikkoja syömättä, mutta ilman vettä pysymme hengissä vain joitakin päiviä. Jano on siksi herkkä mekanismi, jonka tehtävänä on ohjata meitä huolehtimaan elimistömme riittävästä nesteytyksestä.

Entä jos ei juuri koskaan tunne itseään janoiseksi?

– Terveen aikuisen ihmisen ei yleensä tarvitse olla huolissaan janon tunteen puuttumisesta, jos yleisvointi on muuten hyvä. Todennäköisesti elimistön nestetasapaino on yksinkertaisesti kunnossa, yleislääketieteen erikoislääkäri Tove Laivuori lääkärikeskus Mehiläisestä sanoo.

Virtsan määrä ja väri antavat tietoa elimistön nestetasapainosta

Laivuoren mukaan vettä kannattaa juoda pieniä määriä pitkin päivää, sillä kerralla tankattu ja suuri vesimäärä imeytyy elimistöön heikosti. Hänen mukaansa ihminen tarvitsee päivässä noin kaksi-kolme litraa nestettä. Määrästä noin puolet saadaan ravinnon kautta.

– Esimerkiksi kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät runsaasti vettä. Elimistön tarvitsema nestemäärä kasvaa hellepäivinä ja urheilusuoritusten yhteydessä, mutta normaalioloissa runsaasta vedenjuonnista ei tutkimusten mukaan ole terveydelle hyötyä. Kofeiini ja alkoholi poistavat elimistöstä nestettä, joten niiden käyttöä kannattaa helteellä vähentää.

Jano ei ole ainoa nestetasapainon mittari. Laivuori sanoo, että elimistö viestittää nestevajauksesta myös muun muassa virtsan määrän ja hikoilun vähenemisenä.

– Vettä poistuu elimistöstä muun muassa haihtumalla, hikenä ja virtsan kautta. Jos elimistöä uhkaa nestevajaus, munuaiset reagoivat tilanteeseen nopeasti vähentämällä virtsan eritystä. Tummankeltainen virtsa ja vähäiset virtsamäärät kertovat, että elimistössä on liian vähän nestettä.

Myös esimerkiksi väsymys ja päänsärky voivat olla merkkejä horjuneesta nestetasapainosta. Urheillessa liian vähäinen nesteytys voi puolestaan alentaa suoritustasoa ja altistaa krampeille.

– Vakavasta nestevajauksesta johtuvat seuraukset, kuten verenpaineen lasku ja huimaus, ilmenevät yleensä vasta silloin, kun elimistö alkaa olla merkittävästi kuivunut. Ennen tällaiseen tilaan joutumista terve keho kuitenkin yleensä varoittaa nestevajauksesta esimerkiksi janon ja vähentyneen virtsaamisen kautta, Laivuori kertoo.

Ikääntyessä janon tunne yleensä heikkenee, vaikka nesteen tarve pysyy ennallaan

Vaikka janon tunteen puuttuminen on joskus merkki siitä, ettei elimistö tarvitse käyttöönsä lisää nestettä, on sen puuttumiselle olemassa myös muita mahdollisia syitä.

– Ikääntyessä janon tunne yleensä heikkenee, vaikka nesteen tarve pysyy ennallaan. Mitään tarkkaa ikää janon tunteen heikkenemiselle on mahdotonta sanoa, mutta iäkkäällä henkilöllä elimistö ei viesti janosta yhtä voimakkaasti kuin nuorella, Laivuori sanoo.

On myös mahdollista, että jokin aivoihin vaikuttava tekijä, kuten päävamma, kasvain tai synnynnäinen aivovaurio häiritsevät aivojen hormonaalista säätelyjärjestelmää, joka vastaa janosta ja nestetasapainon tarkkailusta. Laivuoren mukaan nämä syyt ovat kuitenkin harvinaisia, eikä janon puuttuminen ole niiden keskeisin oire.

Keho myös tarvittaessa sopeutuu vähäisempään nesteensaantiin. Silloin janon tunne hälvenee, kunhan nestemäärä on kehon perustarpeelle riittävä.

– Vähäisempikään päivittäinen nestemäärä ei välttämättä aiheuta janoa, mikäli tilanne on jatkunut samana pidempään. Toisaalta jos alkaa taas juoda enemmän, keho tottuu suurempaan nesteensaantiin. Tällöin janon tunne ilmaantuu aiempaa herkemmin.

Jano on aina hälytyssignaali, joka kertoo jo alkaneesta nestevajauksesta

Elimistö tarvitsee nestettä esimerkiksi kehon lämpötilan säätelyyn, ravintoaineiden kuljettamiseen sekä aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.

Miten vedenjuontia voisi lisätä?

– Voi esimerkiksi päättää, että alkaa juomaan lasin vettä jokaisen aterian yhteydessä, jolloin riittävästä nesteiden nauttimisesta tulee vähitellen rutiini. Myös vesipullon käyttäminen auttaa seuraamaan, kuinka monta desilitraa päivän aikana tulee todellisuudessa juotua, Laivuori sanoo.

Hän muistuttaa, että jano on aina hälytyssignaali, joka kertoo jo alkaneesta nestevajauksesta.

– Terveen aikuisen ihmisen elimistö viestii yleensä melko luotettavasti nesteen tarpeesta, mutta on syytä muistaa, että jano syntyy viiveellä. Jano on merkki nestevajauksesta, eli janoinen ihminen on tavallaan jo myöhässä nesteytyksen kanssa. Siksi janoa ei pidä jäädä odottelemaan.

Lue myös:

• Kauneus

  Moni uskoo, että veden juonti parantaa ihon hyvinvointia, mutta se on huuhaata – tämän takia vanha kauneuskikka ei pidä paikkansa

• Hyvinvointi

  Liika veden juonti voi johtaa vesimyrkytykseen – nämä oireet paljastavat, lipitätkö liikaa vettä

• Terveys

  Kannattaako sitruunalla maustetun veden juominen tyhjään mahaan? Kumosimme 8 vesimyyttiä