Pitäisikö Suomessakin saada viiniä ruokakaupasta? Asiantuntija paljastaa pahimmat pelkonsa

Pitäisikö Suomessakin olla mahdollisuus ostaa viiniä ruokakaupasta? A-klinikkasäätiön Kaarlo Simojoki ja viiniharrastaja Timo Kivistö ovat asiasta eri mieltä.

Pitäisikö viinit saada ruokakauppoihin?

Timo Kivistö: Ehdottomasti. Keski- ja Etelä-Euroopassa ruokakaupoista saa viiniä, eivätkä ihmiset ole siellä erityisen alkoholisoituneita. Myös Suomessa ihmiset haluavat ostaa viiniä hyvän ruoan kylkeen, ja olisi kätevää, että molemmat saisi samasta osoitteesta.

Pohjoismaat ovat selvästi muuta Eurooppaa jäljessä tässä asiassa. Vähän aikaa sitten kävin Bulgariassa. Siellä ravintolassa tilaamaani viiniä sai vain pulloittain. En tietenkään juonut koko pulloa yksin, mutta sain loput mukaan ravintolasta. Suomessa en olisi saanut.

Kaarlo Simojoki: Tällä hetkellä aika ei ole kypsä. Voin muuttaa mieleni, jos nuorten juomistrendit jatkavat kehittymistä samaan suuntaan aikuisikään siirryttäessä. Nuorten juominen on selvästi vähentynyt, kun vertaa aikaisempiin sukupolviin.

Aikuisten nykyisellä kulutuksella viinien tulo ruokakauppaan on riski. Kaikki tilastot osoittavat, että kun juomista on saatavilla, sitä kitataan entistä enemmän. Lisäksi meiltä puuttuu sellainen sosiaalinen kontrolli, joka toimii esimerkiksi Italiassa. Siellä jos juot itsesi räkäkänniin ja tappelet, et varmasti kehtaa näyttää naamaasi seuraavana päivänä. Meidän kulttuurisamme asia on vielä päinvastoin.

Pitäisikö asiasta järjestää kansanäänestys?

TK: Se on ihan ok idea. Tai sitten jokainen voi vaikuttaa äänestämällä eduskuntaan sellaisia ihmisiä, jotka puoltavat viinien tuloa ruokakauppoihin. Itse en äänestä puolueita vaan asioita, joita ehdokkaat ajavat. Myös kansalaisaloite asiasta on yksi vaihtoehto.

KS: Ei, sillä kyse on monimutkaisesta ja moniulotteisesta asiasta. Ihmiset harvoin näkevät oman kuplansa ulkopuolelle, jos lähipiirissä ei ole ongelmia. Keskustelusta unohtuu usein se, että nykyinen juoppo on entinen kohtuukäyttäjä.

Nelosolut, limuviinat ja vahvat siiderit ovat tulossa kauppoihin. Onko se hyvä asia?

TK: En ymmärrä, miksi raja on vedetty 5,5-prosenttisiin alkoholijuomiin. Se on ihan turhaa. Kauppaan voisi tuoda vahvat oluet, viinit ja väkevät, kuten muuallakin on tehty.

Jos Suomi kerran on osa Eurooppaa, meidän pitäisi pikkuhiljaa mennä sitä kohti. Nyt olemme jämähtäneet paikoillemme.

KS: Ei ole, koska alkoholin kulutuksestamme 60 prosenttia on olutta. Jos osa siirtyy vahvempiin juomiin, se näkyy heti terveystilastoissa. Kulutuksen kasvu korreloi haittojen kanssa. Lisäksi limuviinat tarttuvat etenkin nuorten matkaan.

Eikö juomisen rajoittaminen mene jo holhouksen puolelle, sillä juoppo tunnetusti saa aina pullonsa?

TK: Suomessa käytetään syynä kaikkiin alkoholirajoituksiin 10 prosentin joukkoa, jolla on ongelmia alkoholin kanssa. Tämän ryhmän juomisen vähentäminen tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Suurimmalla osalla ei ole ongelmia alkoholin kanssa. Miksi heitä rangaistaan? Avun saajia pitää tietenkin auttaa, mutta lait pitäisi säätää enemmistöä silmällä pitäen.

KS: Nimenomaan. Perusongelma on se, että keskustelu siirretään aina tähän pieneen ongelmaryhmään, vaikka meillä on tilastojen mukaan 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Pitäisi ajatella heitä.

Kenen etua alkoholipolitiikka ajaa?

TK: Alkon monopolista hyötyjien. Nämä tahot haluavat pitää voimassa nykyisenlaisen alkoholin myynnin.

KS: Kuten perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) sanoi, elinkeinoelämä edellä mennään. Kansanterveys on toisella sijalla. Pienten kauppojen katteista iso osa tulee kuulemma alkoholista.

Kun aukioloajat vapautettiin, tiedettiin jo etukäteen, että pienet kaupat ovat ongelmissa. Ratkaisuna nähdään nyt, että myydään enemmän alkoholia. Kukaan ei ole kaupalle uskollisempi asiakas kuin alkoholista riippuvainen asiakas.

Ovatko suomalaisten juomatavat eurooppalaistuneet?

TK: Kyllä, jo 1970- ja 80-luvuilta lähtien. Nykyään Suomessa näkee humalaisia todella harvoin. Joskus nuorilla saattaa tulla ylilyöntejä. Mielestäni olemme menossa koko ajan parempaan suuntaan.

KS: Sillä tavalla kyllä, että olut on Suomen eniten käytetty alkoholijuoma. Kirkkaiden kulutus on laskenut. Etelä-Suomessa juodaan enemmän viinejä, ja se tapa on levinnyt hitaasti koko Suomeen.

EU-alueella käytetään eniten alkoholia koko maailmassa. Kun puhutaan ”eurooppalaisista juomatavoista”, se on mielikuvamainontaa. Kyllä alkoholi aiheuttaa ongelmia myös Italiassa ja Ranskassa.

Mikä on surkein alkoholipoliittinen päätös?

TK: Uudessa alkoholilakiehdotuksessa on mielestäni aivan käsittämätön kohta. Siinä ehdotetaan, että etämyynnille tulisi täyskielto. Olen tilannut viiniä kolme kertaa suoraan tuottajalta. Näitä viinejä ei ole ollut Alkon valikoimissa. Etämyynnin osuus on yhden prosentin luokkaa, joten en tajua, miksi se pitäisi kieltää. Todennäköisesti siksi, että se kilpailee Alkon kalliin ulkomaantilaussysteemin kanssa.

KS: Veronlaskut ovat aina aiheuttaneet haittoja. Kun hinnat laskevat, kulutus nousee.

Tulevassa lakimuutoksessa on sellaisia elementtejä, että moni asia tulee menemään pieleen. Jos suomalaisten juomista halutaan muuttaa, juominen pitäisi ensin saada siirrettyä kodeista ravintoloihin. Anniskelukulutushan on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli 20 prosenttia.

Montako alkoholiannosta itse kulutat viikoittain?

TK: Se vaihtelee. Jos viini tai olut sopii ruoan kanssa, juon lasillisen tai kaksi. Maistelutilaisuudessa saatan maistella yli 20 viiniä ja sylkeä pois kaiken.

KS: 0–2. En ole raivoraitis enkä kieltolain kannalla. Saatan ottaa lasillisen illanvietossa, mutta voin olla myös juomatta.

Lue myös:

Tissutteletko tietämättäsi liikaa? Tee testi!

Tissuttelitko lomalla liikaa? – 7 vinkkiä alkoholinkäytön vähentämiseen

Näitä punaviinejä kannattaa kokeilla – Löytöjä jopa 8 eurolla!