Pitkittynyt koronavirustauti voi aiheuttaa monen kuukauden oireet.
Osalla pitkittyneet koronaoireet aaltoilevat – voi olla parempia ja huonompia ajanjaksoja, vaikka vointi kehittyisikin pikkuhiljaa paremmaksi.
Terveys

Pitkittyneet koronaoireet vaivaavat myös monia lievän taudin sairastaneita – tällaisia oireita ”long covidiin” liittyy

Toipuminen koronavirusinfektiosta on usein tuskallisen hidasta. Vaikka taudin olisi sairastanut lievänä, jälkioireet saattavat olla vakavia. Kysyimme asiantuntijalta, mitä pitkittyneestä koronavirustaudista toistaiseksi tiedetään.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Long covid, pitkittynyt koronavirustauti, krooninen covid-19-tauti. Koronavirusinfektioon liittyvä pitkäkestoinen oireilu, joka voi jatkua kuukausia akuutin sairastamisvaiheen jälkeen, hakee vielä suomenkielistä nimeään.

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan tarkkaa määritelmää sille, missä vaiheessa aletaan ylipäänsä puhua pitkittyneestä koronavirustaudista, ei toistaiseksi ole olemassa.

– Pitäisin kuitenkin jonkinlaisena rajana oireiden jatkumista yli kolme kuukautta diagnoosin saamisen jälkeen, mikäli taudin on sairastanut alun perin lievänä. Vaikeamman tautimuodon sairastaneilla toipumiseen kuluu tyypillisesti monia kuukausia tai jopa vuosi.

Entä kuinka suurta osaa väestöstä pitkittynyt koronavirustauti vaivaa?

– Sitä on mahdotonta arvioida, koska pitkittyneen koronavirustaudin diagnostisia kriteerejä ei ole toistaiseksi määritelty. Mutta erään amerikkalaistutkimuksen mukaan myös kotona sairastetun, lievän tautimuodon jälkeen neljäsosalla oli oireita vielä 12 viikkoa taudin toteamisesta, Järvinen sanoo.

Pitkittynyt koronavirustauti: lievänäkin sairastettu infektio voi aiheuttaa hankalia oireita moneksi kuukaudeksi

Mitä vaikeampi tauti, sitä pidempään oireiden ajatellaan kestävän. Järvinen kertoo Kiinassa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan koronavirusinfektion akuuttivaiheessa sairaalahoitoon joutuneista noin puolet raportoi kärsivänsä jonkinlaisista tautiin liittyvistä yleisoireista vielä kolmen kuukauden jälkeen diagnoosin saamisesta. Sairaalahoitoa vaatineesta taudista jää usein pysyviä muutoksia erityisesti hengityselimistöön, mikä selittää osan oireista.

– Tutkimuksen mukaan lähes puolet vaikean tautimuodon sairastaneista kärsi vielä kolme kuukautta diagnoosin saamisen jälkeen esimerkiksi merkittävästä väsymyksestä, hengenahdistuksesta, hikoilusta, nivelkivuista, vilunväristyksistä ja kohonneesta leposykkeestä. Neljäsosa kertoi myös uneliaisuudesta ja mielialaongelmista.

Yllättävää on kuitenkin, että pitkäaikaisoireita esiintyy myös monilla lievän tai jopa kokonaan oireettoman taudin sairastaneilla. Kaikki pitkäaikaisoireista kärsivät eivät myöskään kuulu varsinaiseen koronan riskiryhmään esimerkiksi ikänsä tai terveydentilansa puolesta.

Osalla oireet aaltoilevat – voi olla parempia ja huonompia ajanjaksoja, vaikka vointi kehittyisikin pikkuhiljaa paremmaksi.

– Lieväoireisen taudin jälkeisiin pitkittyneisiin oireisiin kuuluvat muun muassa muistivaikeudet, keskittymisongelmat, sydämentykytys, päänsärky ja rintakivut. Myös haju- ja makuaistin heikentyminen on yleistä. Niihin on myös mahdollista jäädä pysyviä vaurioita, Järvinen kertoo.

Erilaisten mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden, tiedetään yleistyvän ainakin vaikean taudin sairastamisen jälkeen. Moni kertoo taudin akuuttivaiheen jälkeen ilmenevästä ”aivosumusta”, jolla Järvisen mukaan pyritään todennäköisesti sanoittamaan esimerkiksi muistivaikeuksiin, uneliaisuuteen ja muihin kognitiivisiin häiriöihin liittyvää oloa.

– Erään tutkimuksen mukaan riski saada jokin psykiatrinen diagnoosi kolme kuukautta koronadiagnoosin saamisen jälkeen oli jopa kaksinkertainen muihin hengitystieinfektioihin verrattuna. Yli 65-vuotiailla myös riski dementiadiagnoosin saamiselle oli koronainfektion jälkeen jonkin verran kohonnut. Toki on mahdollista, että sairaalahoitoon joutuneilla dementia myös huomataan herkemmin kuin muilla.

Geneettiset erot, painoindeksi, ikä ja sukupuoli voivat vaikuttaa oireiden pitkittymiseen

Mistä koronavirusinfektion oireiden pitkittymisen ajatellaan johtuvan?

Selvää syytä ei tiedetä. Järvisen mukaan tauti kuitenkin laukaisee kehossa poikkeuksellisen voimakkaan tulehdusreaktion eli elimistön puolustusvasteen. Elimistön puolustusjärjestelmä voi siksi käydä ylikierroksilla vielä pitkään senkin jälkeen, kun itse tauti on selätetty.

– Oman näkemykseni mukaan tämä saattaa ainakin osittain selittää pitkään jatkuvaa oireilua. Kun elimistön puolustusvaste toimii liian voimakkaasti vielä taudin akuuttivaiheen jälkeen, voi se alkaa ohjautua elimistön omia toimintoja vastaan. Tämä voi aiheuttaa kehossa monen tyyppisiä oireita, riippuen mihin elimeen puolustusvaste kohdistuu.

Myös se on toistaiseksi epäselvää, miksi osa kärsii taudin jälkeen pitkittyneestä oireilusta ja osa ei. Selitys voi löytyä esimerkiksi geneettisistä eroista, painoindeksistä tai iästä. Joidenkin tutkimusten mukaan on mahdollista, että naiset voisivat olla miehiä alttiimpia pitkittyneelle oireilulle.

– Sitä ei tosin tiedetä, mistä tämä voisi johtua. Toki kyse voi olla myös terveyskäyttäytymisen eroista, eli että naiset hakeutuisivat miehiä aktiivisemmin selvittämään oireitaan.

Virusinfektio voi laukaista myös autoimmuunitaudin

Pitkittyneisiin koronaoireisiin ei ole toistaiseksi olemassa parantavaa hoitoa. Jos kuitenkin epäilee kärsivänsä koronan pitkäaikaisoireista, kehottaa Järvinen ensin sulkemaan pois muiden sairauksien mahdollisuuden. Virusinfektio on nimittäin voinut laukaista elimistössä autoimmuunitaudin, kuten nivelreuman tai reaktiivisen niveltulehduksen.

– Siksi ensin tulee tunnistaa ja hoitaa mahdolliset muut sairaudet, jotka ovat voineet laueta elimistössä infektion seurauksena. Muilta osin taudin pitkittyneiden oireiden hoito on kuitenkin oireenmukaista, sillä varsinaista syyhyn vaikuttavaa hoitoa meillä ei valitettavasti ole.

Ihan varmasti ei myöskään osata sanoa, helpottavatko kaikki oireet ajan kanssa.

– Onneksi kuitenkin iso osa potilaista, joista itse olen kuullut, kertoo oireidensa helpottavan vähitellen. Mutta koska tauti on vasta niin nuori, varmasti ei osata sanoa, voiko osa vaivoista jäädä pysyviksi.

Asiantuntijahaastattelun lisäksi lähteenä on käytetty Aikakauskirja Duodecimia.

Lue myös: Koronavirus pelottaa monia – tämä terapeutin helppo harjoitus auttaa hallitsemaan pelkoa

X