Premenopaussi voi alkaa jo nelikymppisenä – näistä oireista tunnistat lähestyvät vaihdevuodet

Olo on outo, on vaikea keskittyä, muisti pätkii, mieliala poukkoilee, unikin on katkonaista ja kuukautiset seilaavat omia aikojaan. Tiesitkö, että kyse voi olla lähestyvien vaihdevuosien ensimmäisistä oireista?

Vaihdevuosien lähestymistä kutsutaan  premenopausaaliseksi ajaksi, esivaihdevuosiksi. Silloin kuukautiskierto muuttuu epäsäännölliseksi ja vuodon määrä voi vaihdella kuukaudesta toiseen. Muutoksen aiheuttaa munasarjojen toiminnan ja estrogeenituotannon hiipuminen. Menopaussi alkaa, kun kuukautiset loppuvat.

Mitä oireita esivaihdevuodet aiheuttavat?

Selvin merkki on, että kuukautiskierto lyhenee. Lyhyimmillään se on keskimäärin 42-vuotiaalla naisella, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Harvan kierto on kellontarkka. Siksi pienet poikkeamat jäävät helposti huomaamatta.

Kierto voi myöhemmin pidentyä, ja tällöin voi esiintyä vaihdevuosioireita. Alkavat vaihdevuodet aiheuttavat esimerkiksi mielialan vaihtelua, hikoilua, uniongelmia ja väsymystä. Vuodot muuttuvat epäsäännöllisiksi ja vuodon määrä voi vaihdella paljonkin. Oireilu alkaa hienovaraisesti keskimäärin 5–10 vuotta ennen vaihdevuosia.

Liittyykö tähän vaiheeseen muita oloon vaikuttavia muutoksia?

Esivaihdevuosioireilua ei aina erota normaalin ikääntymisen mukanaan tuomista vaivoista. Johtuuko esimerkiksi väsyminen hormonaalisista muutoksista vaiko siitä, että keho ei palaudu rasituksesta kuten nuorempana?

Tyypillinen näiden oireiden vuoksi lääkäriin hakeutuva 40– 50-vuotias elää stressaavaa vaihetta, ja se voi heijastua erilaisina oireina kehossa. Yhdellä on jo aikuiset tai teini-ikäiset lapset, haastava työ ja kenties hoitoapua kaipaavat vanhemmat. Toisella voi olla kotona vauva, joka asettaa haasteita jaksamiselle, mutta pitää toisaalta mielen virkeänä.

Hormonitason vaihtelu voi heilutella mielialaa. Alentunut estrogeenitaso ja huono yöuni lisäävät alakuloa ja masennuksen vaaraa. Myös elintavat, huono ruokavalio, ylipaino tai liian vähäinen lepo vaikuttavat jaksamiseen.

Mitä tapahtuu PMS-oireille?

Jotkut kokevat, että kuukautisia edeltävät psyykkiset ja fyysiset PMS-oireet voimistuvat vanhetessa. Itku parahtaa ilman syytäkin, mikään ei innosta ja kaikki ärsyttää. Turvottaa, vatsa pömpöttää ja rinnat aristavat.

Joillekin PMS-oireet voivat ilmaantua ensimmäisen kerran vasta premenopaussivaiheessa, mutta yleensä ne liittyvät vielä suhteelliseen säännölliseen kuukautiskiertoon.

Kun kuukautiset loppuvat, myös PMS-oireet jäävät pois

Tuleeko premenopaussi kaikille?

Kyllä. Munasolut loppuvat kaikilta ja estrogeenituotanto vähenee. Seuraukset koetaan kuitenkin hyvinkin yksilöllisesti.

Joku kokee hormonaalisen muutoksen seuraukset voimakkaina. Esimerkiksi keskushermosto ja lämmönsäätelykeskus voivat toimia ylikierroksilla. Tässä vaiheessa saattaa jo olla lieviä kuumia aaltoja. Ne voivat valvottaa ja tehdä elämästä hyvinkin hankalaa.

Joku puolestaan porskuttaa eteenpäin entiseen malliin huomaamatta erikoisempia muutoksia olossaan. Toinen tajuaa vasta vuosien kuluttua, että outojen tuntemuksien ja kierron muuttumisen syynä olikin premenopaussi.

Miksi näin on, siihen ei ole tutkimuksillakaan saatu selvyyttä.

Voiko tukalaa ja epämukavaa oloa helpottaa?

Hyvä yleiskunto, normaali paino, riittävä liikunta ja uni sekä monipuolinen ruokavalio auttavat sietämään ryytynyttä oloa paremmin. Esimerkiksi noin 50 minuutin reipas liikunta neljästi viikossa parantaa oireilun sietokykyä. Sydän kurkussa ei silti kannata liikkua. Tiedetään, että rauhallinen ja pitkäkestoinen liikunta helpottaa myös uniongelmia.

Oikealla ruokavaliolla voi olla vaikutusta. Monipuolinen, kasvispainotteinen ja kalorimäärältään kulutukseen suhteutettu ruokavalio on hyväksi. Se helpottaa myös painonhallintaa yhdessä liikunnan kanssa. Ylipainoinen esimerkiksi hikoilee enemmän kuin normaalipainoinen.

Ravintolisiä ja rohdosvalmisteitakin voi kokeilla. Jotkut kokevat saavansa apua kasviestrogeeneista, soijasta, helokkiöljystä tai E-vitamiinista, vaikkakaan niiden vaikutusta ei ole tieteellisesti osoitettu.

Tupakointi kannattaa lopettaa, sillä se lisää oireilua. Se aiheuttaa myös päänsärkyä, unettomuutta, väsymystä, hermostuneisuutta ja käsien vapinaa. Lisäksi tupakoinnin tiedetään heikentävän yleiskuntoa ja nopeuttavan menopaussin tuloa parilla vuodella.

Jos kierron epäsäännöllisyys rassaa tai vuoto on runsasta, hormonivalmisteilla saadaan molempia kuriin.

Mikäli kuukautiset kestävät kaksi viikkoa tai vuotomäärä ei ole normaali, kannattaa mennä lääkäriin. Syynä voi olla esimerkiksi kasvain, syöpä tai jokin muu sairaus.

Voiko vielä tulla raskaaksi?

Voit, mutta pidä kiirettä. Hedelmöittymisen todennäköisyys heikkenee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen. Noin 20–35 prosenttia nelikymppisistä tulee raskaaksi, 45-vuotiaista enää vain noin 5 prosenttia.

Myös keskenmenojen todennäköisyys kasvaa. Nelivitosten raskauksista keskeytyy joka toinen. Kaksosraskauksia tulee enemmän kuin nuoremmilla.

Missä vaiheessa voi lopettaa ehkäisyn?

Ehkäisystä on hyvä huolehtia niin pitkään kuin kuukautiskierto toimii. Nyrkkisääntö on, että kun kuukautisia ei ole tullut puoleen vuoteen ja ikää on yli 50, ehkäisyä ei enää tarvita.

Jos on terve, mikä tahansa ehkäisykeino toimii. Estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit tasaavat kiertoa ja helpottavat vaihdevuosioireita.

Milloin esivaihdevuodet loppuvat?

Premenopaussi päättyy kuukautisten loppumiseen. Nainen saa viimeiset kuukautiset keskimäärin 51 vuoden iässä. Tällöin myös estrogeenin määrä kehossa jää pysyvästi matalaksi.

Perimä tahdittaa vahvasti menopaussin ajankohtaa. Kalenteria paremmin vaihdevuosien alkamisen voi osittain ennustaa kyselemällä isoäidin ja äidin vaihdevuosien alkamisaikaa.

Jos suvussa synnytetään myöhään, hedelmällisyysaika jatkuu yleensä myöhempään eli viimeiset kuukautisetkin todennäköisesti tulevat myöhemmin.

Enteilevätkö premenopaussin oireet vaikeita vaihdevuosia?

Tutkimustuloksia on vähän, eikä tätä osata ennustaa. Vaihdevuosioireita eli kuumia aaltoja, hikoilua, huonounisuutta, ärsyyntyneisyyttä tai mielialojen vaihteluja alkaa esiintyä voimakkaammin vaihdevuosien alkamisen jälkeen. Tuolloin hikoilupuuskista ja kuumista aalloista kärsii 70–80 prosenttia naisista. Hankalia oireet ovat vain 20 prosentilla.

Oireet ovat pahimmillaan vuoden, parin ajan kuukautisten loppumisesta. Joillakin ne voivat jatkua vuosia pidempäänkin.

Hankalien oireiden kanssa ei kannata pitkään kärvistellä, sillä lääkäri voi helpottaa vaihdevuosioireita hormonihoidolla. Kaikille se ei välttämättä sovi, mutta tilanne kannattaa selvittää.

Lohtua tuo se, että olo paranee ajan kuluessa. Moni kokee uuden elämänvaiheen helpottavana, kun ei ole ehkäisyn tarvetta ja kuukautiset jäävät pois.

Asiantuntijana erikoislääkäri Aila Tiitinen/HUS

Lue myös:

Nainen, mietitkö milloin vaihdevuotesi alkavat? Näin voit sitä selvittää

Tekeekö seksi kipeää vaihdevuosissa? Näin yhdyntä muuttuu taas nautinnolliseksi

Harkitsetko rintojen pienennysleikkausta? Nämä asiat sinun tulisi tietää