Terveys

Raakaruoka – Raakaa voimaa ravinnosta

Teksti: Anna.fi

Raakaruoka lisää elinvoimaa, puhdistaa mieltä ja kehoa sekä vähentää unentarvetta ja sairauksia, lupaavat lukuisat raakaravintoon hurahtaneet. Toimittaja perehtyi elävän ja raa’an energian saloihin ja taisi hurahtaa samalla itsekin.

Raakaruoka

Mikä ihmeen raakaruoka?

Raakaruoka tarkoittaa mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, jota ei lämmitetä yli 45 asteen, koska liika kuumentaminen tuhoaa ruoassa olevia tärkeitä entsyymejä, vitamiineja ja hivenaineita. Raakaravinnossa ravintoaineet ja entsyymit ovat tallella. Tämän takia raakaravinnolla uskotaan olevan paljon positiivisia terveysvaikutuksia.

Raakaruokailijan keittiössä ei tarvita hellaa ja uunia, vaan ruoan valmistukseen käytetään muun muassa tehosekoitinta, monitoimikonetta, hyötykasvikuivuria ja raastinrautaa. Ruokavalioon kuuluvat esimerkiksi marjat, hedelmät, vihannekset, juurekset, palkokasvit, merilevät, siemenet, pähkinät ja kylmäpuristetut öljyt.

Raakaruoasta käytetään myös nimitystä elävä ravinto, joka korostaa esimerkiksi itujen, hapankaalin ja lehtivihreiden nauttimista. On kuitenkin hyvä muistaa, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa raakaruokavaliota, vaan maailmalla on useita erilaisia suuntauksia, joista jokaisella oma käytäntönsä ja mieltymyksensä.

Raakaruoka – Raakaa voimaa ravinnosta

Raakaravinnon sanansaattajat

Elävän ravinnon äidiksi kutsuttu liettualaissyntyinen Ann Wigmore (1909-1994) kehitti raakaravintoa edelleen vakavien sairauksien parantamiseen paremmin sopivaksi ja nimesi tämän hyvin sulavan ja ravintorikkaan ruoan eläväksi ravinnoksi. Wigmore muutti elämäntapojaan pysyvästi vasta viisikymppisenä, jolloin hän kärsi nivelreumasta, migreenistä ja paksusuolen syövästä. Hän kertoo parantuneensa siirryttyään kokonaan kuumentamattomaan ruokaan ja syötyään paljon tuoreita hedelmiä, vihanneksia, levää, lehtivihreää ja hapatettuja kasviksia. Ann Wigmoren sanoin: ”Ruumis parantaa itse itseään mistä tahansa sairaudesta, kunhan se saa elävää, runsaasti entsyymejä sisältävää ja helposti sulavaa ravintoa.”

Ann Wigmoren jalanjälkiä on seurannut suuri joukko terveyttään vaalivia ihmisiä, joiden joukossa on myös lukuisia Hollywood-tähtiä ja julkkiksia. Elävän- ja raakaravinnon kannattajia löytyykin paljon esimerkiksi Amerikan terveyspiireistä, mutta myös meidän pallonpuoliskoltamme löytyy asiasta innostuneita raakaruoan ystäviä.  

Ruotsalainen raakaravintovalmentaja Erica Palmcrantz kertoo kirjassaan Elinvoimaa raakaravinnosta, kuinka hän aloitti raakaravinnon syömisen tietämättä siitä varsinaisesti mitään. Ahaa-elämys tapahtui sukulaisvierailulla Kaliforniassa, jossa hän söi sitä mitä tarjottiin, eli raakaa kasvisruokaa. Muutaman viikon kuluttua hän huomasi, että pitkään kiusanneet fyysiset vaivat olivat lähes kadonneet.

Raakaruoka – Raakaa voimaa ravinnosta

Erica hehkuttaa, että uusi ruokavalio muutti myös hänen mielentilansa luovemmaksi ja positiivisemmaksi. Nykyisin hän elää ravinnolla, joka sisältää vähintään 85 prosenttia raakaravintoa. Hänen mukaansa raakaravinto on enemmän elämäntapa kuin muodikas dieetti. ”Alat automaattisesti valita ekologisia ruokia ja ajatella enemmän sitä, mikä on maaperälle hyväksi. Samalla saat itsellesi lisää elinvoimaa”, vakuuttaa Erica.

Raakaravinnon nimeen vannoo myös suomalainen raakaravintovalmentaja ja kasvisruokaohjaaja Mea Salo, joka on kirjoittanut kirjan Hellaton kokki. Mea sai herätyksen kyllästyttyään pitkäkestoisiin flunssatauteihin, viheliäisiin virtsatientulehduksiin, jumittaviin hartioihin, jatkuvaan energian puutteeseen ja ravintoköyhiin valmisruokiin. Hän siirtyi ensin vegaaniksi ja sen jälkeen raakaruokailijaksi.

”Flunssat harvenivat, niskakipuni hävisivät, unensaantini parani, ihoni kirkastui ja tunneperäinen syömiseni väheni. Tunteiden vuoristorata alkoi tasoittua, ajatukseni selkenivät ja luovuus kasvoi. Elämästäni tuli raakaelämää: yksinkertaista, kesytöntä, tyytyväisempää, aidompaa”, muistelee Mea kirjansa sivuilla.

Raakaruoka osana arkea

Raakaruokailijaksi ei tarvitse heittäytyä kertaheitolla, vaan jo osittainen raakaruoan lisääminen päivittäiseen ruokavalioon lisää aterian ravintoarvoja ja edistää terveyden ylläpitämistä. Moni raa’an ja elävän ravinnon käyttäjistä onkin osittaiskäyttäjiä, jotka ovat ottaneet raakaruoan osaksi tavallista sekaruokavaliotaan. Kaikki ruokavaliomuutokset kannattaa tehdä rauhallisesti, kehoa kuunnellen.

Raakaruoka – Raakaa voimaa ravinnosta

Näillä vinkeillä pääset alkuun raakaruokailussa

  • Valitse tuoretta ja luonnonmukaista

Ruokavalion perustan muodostavat kaikki tuoreet vihannekset, hedelmät sekä marjat. Valitse luonnonmukaisesti viljeltyjä ja lähellä tuotettuja raaka-aineita aina kun mahdollista. Pakasta talven varalle esimerkiksi erilaisia marjoja ja vihreitä yrttejä. Ravintoaineita säästävin tapa on pakastaa marjat heti poimimisen tai ostamisen jälkeen.

  • Liota siemenet ja pähkinät

Siemenien ja pähkinöiden liottaminen vedessä herättää ja vapauttaa niiden elämää antavat voimat. Elimistö ottaa myös tavallista helpommin vastaan aminohappoja liotettujen pähkinöiden ja siementen proteiineista, ja samalla niistä tulee helpommin sulavia. Myös kuivattujen hedelmien liottaminen helpottaa ruoansulatusta. Liota siemeniä ja pähkinöitä noin kahdeksan tuntia ja kuivattuja hedelmiä 12-24 tuntia. Säilytä kulhoja jääkaapissa, jos liotus kestää yli 12 tuntia tai jos huoneessa on kuuma. Liotusvettä kannattaa lisätä vähintään kolminkertainen määrä.

Liotetuista siemenistä ja pähkinöistä voit tehdä myös helppotekoisia ja ravitsevia ”maitoja”. Liota siemeniä tai pähkinöitä muutama tunti ja tehosekoita veden kanssa maitomaiseksi juomaksi. Maidon voi halutessaan makeuttaa esimerkiksi taateleilla.

  • Idätä ja versota

Idätysprosessin aikana vitamiinien määrä moninkertaistuu ja syntyy vitamiineja, joita siemenessä ei alun perin ole lainkaan ollut. Yleensä siemeniä pitää ensin liottaa noin kahdeksan tuntia. Sen jälkeen ne huuhdellaan kerran päivässä, kunnes ne ovat valmiita syötäviksi noin 2-5 päivän kuluttua. Idätettäviä lajeja ovat esimerkiksi alfa-alfa eli sinimailanen, retiisi, sarviapila, linssit ja mungpapu. Idut kasvatetaan ilman multaa lasi- tai muovipurkissa. Myynnissä on myös idättämiseen suunniteltuja astioita. 

Myös versojen kasvatus on palkitsevaa ja ravitsevaa puuhaa. Ravintorikkaat versot idätetään mullassa tai kostean talouspaperin päällä. Kokeile idättää esimerkiksi auringonkukan- tai herneen versoja.

  • Mehusta ja tehosekoita

Vastalingotulla aidolla tuoremehulla on monia terveydellisiä vaikutuksia. Mehun ravintoaineet imeytyvät nopeasti ja tehokkaasti elimistön käyttöön. Varsinaisia ravintopommeja ovat etenkin erilaiset vihermehut. Mitä vihreämpi kasvi on, sitä enemmän se sisältää klorofylliä eli lehtivihreää. Vehnänoraan sanotaan olevan lehtivihreän parhaimpia lähteitä. Paras tapa valmistaa orasmehua on puristaa oraista mehu käsikäyttöisellä tai hidaskierteisellä sähkökäyttöisellä mehunpusertimella. Mehu kannattaa käyttää heti kun se on puserrettu, hitaasti nautiskellen. Koska vehnänorasmehu on voimakkaasti puhdistavaa, nautitaan sitä kerrallaan vain 1-2 ruokalusikallista.

Myös tehosekoitin on hyödyllinen väline raakaravintokeittiössä. Sillä voit valmistaa muun muassa ravitsevia pirtelöitä, tuorekeittoja, dippejä ja levitteitä.

  • Lisää raakasalaatteja ja kasviksia

Lisää ruokavalioosi monipuolisia ja värikkäitä salaatteja ja raakaraasteita. Käytä mielikuvitusta ja heitä salaatin sekaan esimerkiksi juuresraasteita, ituja, siemeniä, pähkinöitä, avokadoa, oliiveja, herneitä tai merilevää.

Totuttele syömään myös maitohappobakteereilla käytettyjä kasviksia, kuten valkokaalia, porkkanoita tai kasvisseoksia. Tarkista tuoteselosteista, että ne eivät ole pastöroituja.

Maitohappokäymismenetelmällä säilöminen on miltei yhtä vanha ruokien varastointitapa kuin kuivattaminenkin. Maitohappobakteerit tuhoavat sekä ruoan että suoliston haitallisia bakteereita ja helpottavat ruoan sulamista ja imeytymistä.

Raakaruoka – Raakaa voimaa ravinnosta

Lähteitä ja lukemista:
Ervamaa Elsa: Elävä ravinto, WSOY 1983
Palmcrantz Erica ja Lilja Irmela: Raw food – Elinvoimaa raakaravinnosta, Kustannus-Mäkelä 2010
Salo Mea: Hellaton kokki – Raakaravintoa kasviksista, Moreeni 2010
Lehtonen Ulla: Syö itsesi terveeksi – 100 puutarhakasvia ruokana ja rohtona, Loki-Kirjat 2007
Wigmore Ann: Elävän ravinnon ruokaohjeita, WSOY 1989

Kiinnostavia linkkejä:
Elävän ravinnon yhdistys
Ann Wigmoren perustaman Hippocrates Health Instituten kotisivut

Jenni

X