Heräätkö usein käsien yölliseen puutumiseen? Tällainen on keski-iässä yleistyvä kivulias rannekanavaoireyhtymä

Rannekanavaoireyhtymä on käsien ja sormien kivulias vaiva, jonka klassinen ensioire on yöunta häiritsevä sormien puutuminen. Lievä oireyhtymä on yleensä hoidettavissa rannelastalla, mutta joskus tarvitaan leikkausta.

Käsien puutumista, voimattomuutta, kömpelyyttä ja yöllistä särkyä. Häiritsevien oireiden taustalla on usein rannekanavaoireyhtymä, joka kiusaa ensisijaisesti keski-ikäisiä. TYKSin käsikirurgian erikoislääkäri Hanna-Stiina Taskisen mukaan kyse on rannepoimun ja kämmenpohjan välissä sijaitsevan rannekanavan läpi kulkevan hermon puristustilasta.

– Rannekanavaoireyhtymä syntyy, kun kättä peukalosta nimettömään hermottava keskihermo joutuu rannekanavassa puristuksiin. Puristustilan vuoksi hermon verenkierto häiriintyy ja aiheuttaa hermosäikeissä johtumiskatkoksen, mikä voi tuntua puutumisena ja epämääräisen pakottavana kipuna peukalon, etusormen, keskisormen sekä osittain myös nimettömän alueella.

Lue myös: Miksi kädet ja jalat puutuvat yöllä? Lääkäri kertoo, milloin raajojen puutumisesta pitää huolestua

Rannekanavaoireyhtymä: käden yöllinen puutuminen on yleinen ensioire

Taskisen mukaan rannekanavaoireyhtymän tyypillinen oire on käden yöllinen puutuminen.

– Oireet häiritsevät usein yöunta, kun potilas joutuu heräilemään ravistellakseen puutunutta kättään. Puutuminen voi vaivata aluksi myös yhtäjaksoista puristusotetta vaativissa arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi hiustenkuivaajan kannattelu tai vaikkapa auton ratista kiinni pitäminen voi laukaista oireet, hän sanoo.

Hoitamattoman rannekanavaoireyhtymän oireilu yleensä pahenee ajan myötä.

Alkuvaiheessa tuntemukset saattavat helpottaa kättä ravistelemalla, mutta myöhemmin puutuneisuus voi olla jatkuvaa.

– Käsi voi muuttua myös kömpelöksi ja tavarat saattavat pudota aiempaa helpommin. Myöhemmin voi esiintyä pakottavaa tunnetta, polttelua ja sähköiskumaista kipua. Yöuni saattaa muuttua oireiden vuoksi yhä katkonaisemmaksi. Suurimmalla osalla potilaista on oireilua samanaikaisesti molemmissa käsissä.

Rannekanavaoireyhtymän ilmaantuvuus on väestötasolla arviolta viiden prosentin luokkaa.

– Rannekanavaoireyhtymä on naisilla jonkin verran miehiä yleisempi, ja sen esiintyvyys yleistyy neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. Jos oireita esiintyy 20–30-vuotiaalla, taustalla voi olla perinnöllinen alttius.

Omassa potilastyössään Taskinen on huomannut, että oireyhtymästä kärsivien potilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti.

– On mahdollista, että runsas näppäimistön tai hiiren käyttö altistaa rannekanavaoireyhtymän kehittymiselle. Lisäksi riskiä kasvattavat esimerkiksi diabetes, ylipaino, kilpirauhasen vajaatoiminta, raskauden loppuvaihe sekä käsien runsas rasitus ja tärinäaltistus. Myös murtuman tai leikkauksen aiheuttama turvotus voi altistaa hermopinteen kehittymiselle.

Vaikeissa tapauksissa tarvitaan useimmiten leikkaushoitoa

Sairauden puhkeamista ei Taskisen mukaan voi varsinaisesti ehkäistä.

Lievissä tapauksissa oireilua voi kuitenkin pyrkiä vähentämään välttämällä ranteen liian voimakasta rasitusta ja huonoa työergonomiaa.

– Hyvät työasennot, työn riittävä tauottamien ja säännöllinen lihashuolto auttavat ennaltaehkäisemään kuormitusperäisiä vaivoja, hän sanoo.

Lue myös: Monen etätyöläisen lihakset ovat nyt jumissa – tee nopea taukojumppa kesken työpäivän ja huomaat vaikutukset jo muutamassa päivässä

Jos epäilys rannekanavaoireyhtymästä herää, olisi hyvä hakeutua esimerkiksi terveyskeskus- tai työterveyslääkärin vastaanotolle.

– Rannekanavan tilannetta voidaan selvitellä hermo-lihassähkötutkimus ENMG:llä, jonka avulla poissuljetaan kaularanka- ja hermopunosperäiset syyt. Tutkimuksen avulla saadaan selville myös mahdolliset ääreishermoja laaja-alaisemmin vaurioittavat muutokset.

Jos kyseessä on lievä rannekanavaoireyhtymä, ensisijainen hoitokeino on Taskisen mukaan tarrakiinnitteisen yölastan käyttö, jonka avulla oireet poistuvat osalla kokonaan.

– Lastan avulla tehtävä asennonkorjaus mahdollistaa hermon ihanteellisen verenkierron öisin, jolloin myös päiväsaikainen oireilu usein helpottaa. Joissain tapauksissa oireita voidaan pyrkiä helpottamaan myös kortisonipistoksilla, hän sanoo.

Mikäli tilanne ei korjaannu muutamassa kuukaudessa tai oireet häiritsevät arkea, harkitaan leikkaushoitoa.

– Rannekanavaleikkaus tehdään tavallisesti päiväkirurgisena toimenpiteenä paikallispuudutuksessa. Leikkauksen avulla rannekanava avataan ja keskihermo vapautetaan, minkä seurauksena kivut ja yöllinen puutuminen helpottuvat yleensä välittömästi. Vaikka kyse on pienestä toimenpiteestä, sairauslomaa tarvitaan työtehtävästä riippuen 4–6 viikkoa.

Myös käden kuntouttamiselle on hyvä varata leikkauksen jälkeen aikaa.

– Kun ompeleet on poistettu, monipuolinen käsillä tekeminen edesauttaa paranemista. Kärsivällinen pitää kuitenkin olla, sillä täydellinen toipuminen voi viedä jopa 6–12 kuukautta. Leikkauksella korjattu rannekanavaoireyhtymä uusiutuu onneksi vain harvoin, Taskinen sanoo.

• Terveys

  Miksi kädet ja jalat puutuvat yöllä? Lääkäri kertoo, milloin raajojen puutumisesta pitää huolestua

• Terveys

  Pistelyn, puutumisten ja kipujen syynä hermopinne? Näin tunnistat ja hoidat

• Liikunta

  Monen etätyöläisen lihakset ovat nyt jumissa – tee nopea taukojumppa kesken työpäivän ja huomaat vaikutukset jo muutamassa päivässä

Lue myös: Seura.fi: Kiukutteleeko ranne tai kyynärpää? Katso helpot ohjeet kotijumppaan