hammastahnan RDA-arvo
Suomessa korkein sallittu RDA-arvo kuluttajille myytävissä hammastahnoissa on 250.
Terveys

RDA-arvo kertoo hammastahnan hankaavuuden – asiantuntijan mukaan oikeanlainen hammasharja on kuitenkin tärkeämpi hampaiden kannalta

Hammastahnan RDA-arvo kertoo, kuinka paljon tahna hankaa hammasluuta. Kysyimme asiantuntijalta, voiko hankausarvo olla niin korkea, että siitä olisi hampaille haittaa.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

Hammastahnan RDA-arvo kertoo, kuinka voimakkaasti hammastahna hankaa hammasluuta. RDA on lyhenne sanoista radioactive tai relative dentin abrasivity eli radioaktiivinen tai suhteellinen hammasluun hankaus. Helsingin yliopiston lehtorin, paikkauksen ja juurenhoidon erikoishammaslääkäri Ulla Palotien mukaan ne tarkoittavat samaa asiaa.

Hammastahnaan lisätään karheutta tuova ainesosa. Sitä tarvitaan poistamaan hampaan pintaan kertynyt plakki. Kun plakki saadaan pois, se ei kovetu hammaskiveksi tai altista hampaita reikiintymiselle. Hankaus poistaa myös hampaan pinnalliset värjäytymät.

Lue myös: Tuleeko sinulle helpommin reikiä vai hammaskiveä? Tämän se kertoo suusi terveydestä

Sopiva RDA-arvo auttaa puhdistamaan hampaat ilman vaurioita

RDA-arvo on saanut nimensä tavasta, jolla hammastahnalle sopivaa hankaavuusastetta on selvitetty: kuinka paljon radioaktiivista säteilyä saaneesta hampaasta irtoaa mineraaleja, kun sen pintaa hangataan standardoiduissa laboratorio-olosuhteissa. Mineraalit suojaavat hammasta muun muassa reikiintymiseltä, joten niitä olisi hyvä irrota mahdollisimman vähän.

Tulosten perusteella on pystytty arvioimaan, kuinka suuri RDA-arvo hammastahnalla voi olla, jotta hampaan pinta puhdistuu, mutta ei vaurioidu.

Suomessa korkein sallittu RDA-arvo kuluttajille myytävissä tuotteissa on 250. Luku on sama myös maailmanlaajuisesti. Tosin RDA-arvon ollessa 250 hankaavuus on 2,5 kertaa viitearvoa suurempi. Palotien mukaan suomalaisissa tahnoissa arvo on suurin piirtein sata.

– 250 on aika hankaava, luultavasti on ajateltu sen hankaavan liikaa, Palotie arvioi.

On hammastahnavalmistajan päätettävissä, kuinka suuri tahnan RDA-arvo on. Sitä ei ole pakko ilmoittaa pakkauksessa.

Tahnan hankaavuudella ei Palotien mukaan ole kuluttajalle merkitystä, jos hampaat ovat terveet ja kiille ehjä. Jos hampaissa on kulumia tai niiden kiille on liuennut, tahnan hankaavuusaste voi olla hyvä tietää. Samoin silloin, jos on kuiva suu, ja syljeneritys on vähentynyt. Sylki suojaa hampaita.

Jos käytössä olevan tahnan RDA-arvo mietityttää, sitä voi kysyä valmistajalta. Palotie kuitenkin muistuttaa, että suurin osa marketeissa myydyistä tahnoista ei ole liian hankaavia.

Lue myös: Testasimme hammastahnatabletteja, ja ne toimivat erityisesti yhdessä tilanteessa – hammaslääkäri pitää myös allergisen tai yliherkän vaihtoehtona

Harjan kovuus ja harjauksessa käytetty voima olennaisempia kuin tahnan hankausarvo

Olennaisempia asioita kuin hammastahnan RDA-arvo on Palotien mielestä hammasharjan kovuus ja hampaiden harjauksessa käytettävä voima. Liian kova harja yhdistettynä liikaan voimaan ei ole hampaille hyväksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu luotettavasti.

– Vaikka harjatessa käyttäisi pelkkää vettä, mutta harjaisi liian kovalla harjalla ja kovalla voimalla, saisi vahinkoa aikaan, Palotie vertaa.

Vastaavasti hankaava tahna ja pehmeä harja yhdistettynä sopivaan määrään voimaa eivät Palotien mukaan aiheuta vahinkoa.

Hänen mielestään Suomessa käytetään liian kovia hammasharjoja, koska hampaita harjataan liian harvoin ja tehottomasti.

– Sitten kun harjataan, hampaat halutaan puhtaaksi – otetaan kova harja ja hankaava tahna, hän toteaa.

– Jos ihmiset harjaisivat hampaat oikealla tekniikalla kaksi kertaa päivässä pehmeällä harjalla, ei ehtisi syntyä niin paljon plakkia, ettei se lähtisi pehmeällä harjalla pois.

Lue myös: Onko pahempaa jättää hampaat pesemättä aamulla vai illalla? Hammaslääkäri kertoo

Valkaisevien tahnojen markkinoinnissa oiotaan mutkia

RDA-arvolla ja valkaisevilla hammastahnoilla on kiinnostava yhteys. ”Valkaisevina” tahnoina myytävät tahnat eivät tosiasiassa valkaise hampaita.

Palotie valottaa, miten valkaisevat tahnat oikeasti vaikuttavat hampaisiin.

Sanoista ”whitening” ja ”bleaching” käytetään suomeksi sanaa ”valkaiseva”. Whitening-tahnat eivät varsinaisesti valkaise, vaan ainoastaan poistavat pinnallisia värjäytymiä. Tahnassa voi olla korkea RDA-arvo tai se voi sisältää entsyymejä, jotka poistavat värjäytymiä.

Myös bleaching viittaa valkaisuun, mutta pinnallisten värjäytymien poistamisen sijaan sillä tarkoitetaan hampaiden valkaisemista aina hammasluuta myöten. Tällainen valkaisu tehdään vetyperoksidilla. Palotien mukaan hammasluuta valkaisevaa määrää vetyperoksidia ei kuitenkaan voi lisätä hammastahnaan, sillä se olisi liian vahvaa ikenille.

– Suomessa myydään ”valkaisevia” hammastahnoja, joissa on vetyperoksidia, mutta oikeasti valkaisu ei tahnassa perustu vetyperoksidiin vaan hankaavuuteen, Palotie toteaa.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Onko hammastahnan fluori vaarallista? Hammaslääkäri antaa tyhjentävän vastauksen

X