Kutiavia ja punoittavia läiskiä stressistä, hikoilusta tai pakkasesta? Kyseessä saattaa olla nokkosihottuma

Nokkosihottuma voi ilmetä missä tahansa iholla. Ihottuma muistuttaa nokkosen jättämää ihoreaktiota.

Nokkosihottuma eli urtikaria on hyvin tavallinen iho-oire, joka ilmenee punoittavina, kutisevina läiskinä iholla.  Nokkosihottuma syntyy, kun ihon syöttösoluista vapautuu histamiinia. Se, miksi näin tapahtuu, on tutkijoille edelleen osin epäselvää.

– Toisille nokkosihottumaa tulee vain esimerkiksi hikoilusta, toisille hikoilusta ja pakkasesta. Myös stressi voi paitsi laukaista myös pahentaa nokkosihottumaa, HUSin ihotautien erikoislääkäri Hannele Virtanen kertoo.

Joillakin myös paine, esimerkiksi kauppakassin kantaminen, voi aiheuttaa nokkosihottumaa sormien alueelle.

– Myös diagnosoimaton astma voi provosoida nokkosihottumaa, jolloin siihen voi liittyä myös hengenahdistusta. Lisäksi tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin, käyttö voi laukaista tai pahentaa nokkosihottumaa, jolloin kannattaa käyttää ensisijaisesti parasetamolia.

Lue myös: Ibuprofeeni vai parasetamoli? Särkylääkkeiden vaikutustavoissa on eroja – näin valitset oikean kipulääkkeen

Akuutti vai krooninen nokkosihottuma?

Nokkosihottuma on hieman yleisempää naisilla kuin miehillä. Kilpirauhasen toimintahäiriö tai infektio, kuten streptokokkibakteerin aiheuttama angiina, krooninen poskiontelontulehdus tai hammastulehdus, voivat altistaa nokkosihottumalle. Henkilöillä, joilla esiintyy niin sanottua piirtopaukamointia, nokkosihottuma on yleisempää. Piirtopaukamoinnissa ihoon nousee raapaisun seurauksena raapaisujäljen mukainen kuvio.

– Jos nokkosihottumaa esiintyy usein tai se pitkittyy, on altistavat tekijät hyvä sulkea pois, Virtanen huomauttaa.

Nokkosihottumaa on kahta tyyppiä. Akuutti nokkosihottuma on lyhytaikainen, ja se häviää usein itsestään muutamien päivien tai viikkojen kuluessa. Nokkosihottuma voi kuitenkin olla myös kroonista, jolloin ihottuma voi jatkua kuukausia tai jopa vuosia. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa.

– Osa nokkosihottumasta syntyy autoimmuunimekanismilla. Puhutaan, että ihminen on ikään kuin itselleen allerginen eli on tietynlaista alttiutta nokkosihottumalle. Tällöin paranemiseen voi mennä pidempi aika.

Älä sekoita nokkosihottumaa allergiaan tai hikinäppyihin

Joskus allergia ja nokkosihottuma saatetaan sekoittaa keskenään. Jos nokkosihottuma liittyy tietyn ruuan syömiseen tai lääkkeeseen, voi kyseessä olla allerginen reaktio, joka voi pahimmillaan johtaa anafylaktiseen reaktioon.

– Jos nokkosihottuma on hyvin laaja ja siihen liittyy kielen, suun tai nielun turvotusta tai hengenahdistusta, on mentävä välittömästi päivystykseen voimakkaan reaktion pysäyttämiseksi, Virtanen painottaa.

Nokkosihottuma saatetaan sekoittaa myös vaarattomiin hikinäppyihin, joita ilmenee usein liikunnan aikana.

– Hikinäpyt ovat pieniä nystyröitä, jotka kestävät pidempään kuin nokkosihottumapaukamat. Hikinäpyt ilmestyvät yleensä selkään ja rintakehän alueelle. Niitä voi ennaltaehkäistä käyttämällä hengittäviä vaatteita ja peseytymällä heti hikoilun jälkeen, Virtanen neuvoo.

Lue myös Kotilieden artikkeli: Miksi hikilenkistä tulee iholle punaisia näppylöitä? Selvitimme vastaukset 10 kesäiseen kysymykseen ihosta

Kokeile nokkosihottuman hoitoon allergialääkettä

Usein nokkosihottuma paranee itsestään, kun ärsyke poistuu. Liikuntaa ei kuitenkaan kannata nokkosihottuman takia unohtaa, vaan kokeilla antihistamiinia, joka on histamiinin vastavaikuttaja.

– Antihistamiinista on lähes aina apua nokkosihottumaan. Sitä voi käyttää satunnaisesti oireisiin tai ennaltaehkäisevästi esimerkiksi ennen liikuntasuoritusta, jos oireilu on lievää ja sitä esiintyy harvakseltaan. Antihistamiinia voi käyttää myös pitkäaikaisesti.

Fysikaalisesti eli esimerkiksi kylmästä tai kuumasta syntyvään nokkosihottumaan antihistamiini tehoaa heikommin. Usein tarvitaankin tavallista isompia, jopa nelinkertaisia annoksia.

– Antihistamiinia saa apteekista pieniä määriä ilman reseptiä. Sitä voi aluksi kokeilla itse. Jos yksi tabletti ei riitä ja oireilu on hankalaa, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle, josta saa pitkäaikaisen reseptin, Virtanen neuvoo.

Vaikeita kroonisia nokkosihottumia voidaan hoitaa myös erikoissairaanhoidossa erilaisten lääkehoitojen avulla. Lääkäriin kannattaa hakeutua, mikäli oireilu on voimakasta, pitkittyvää tai herättää epäilyn ruoka- tai lääkeallergiasta.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Elinan, 50, atooppinen iho alkoi voida paremmin, kun ruoka-aineallergiat tunnistettiin: "Olen myös ymmärtänyt, että murehtiminen pahentaa iho-oireita ihan turhaan"

2. Terveys

   Allergialääkkeet parantaisivat monen elämänlaatua ilman sitkeää virhekäsitystä – ”Tällaisissa tapauksissa paras testi”

3. Terveys

   Hengenvaaralliset ruoka-aineallergiat ovat aiheuttaneet Emmalle, 31, kahdesti anafylaksian – kerran oireet iskivät hotelliaamiaisella: ”Se oli todella pelottavaa”