Terveys

Sähköisku voi aiheuttaa dramaattisia terveyshaittoja – toimi näin, jos saat tällin

Saitko sähköiskun? Lääkäri kertoo, millä tavalla riskien minimoimiseksi tulisi toimia.

Teksti:
Christina Boman

Sähköisku voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja, jotka kannattaa tarkistuttaa lääkärissä.

Saitko sähköiskun? Lääkäri kertoo, millä tavalla riskien minimoimiseksi tulisi toimia.

Alkuvuonna sosiaalisessa mediassa kiersi äidin päivitys lapsestaan, joka sai ulkomaanmatkalla vakavan, lääkärihoitoa vaativan sähköiskun hotellin uima-altaasta. Myös lasta pelastamaan mennyt isä sai vedestä lääkärihoitoa vaativan sähköiskun.

Vaikka vastaavanlaiset tapaukset ovat Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heinon mukaan harvinaisia, sähköisku itsessään voi osua kohdalle arkisimmissakin tapauksissa, kuten lamppua asennettaessa tai sokeripalaa irrottaessa. Tällin voi saada myös salaman iskiessä.

On yleistä tietoa, että pahimmillaan sähköisku voi jopa tappaa. Mutta miten on pienempien tällien kanssa? Heino selventää, miten sähköiskun saaneen tulisi toimia ja miten sähköiskun aiheuttamia vaurioita hoidetaan.

Millaisia terveysriskejä sähköiskuihin liittyy?

Sähköiskuihin liittyy monenlaisia riskejä, kuten sydänlihaksen vaurio ja lihasvauriot. Lihas voi mennä jopa kuolioon. Lisäksi sähköisku voi aiheuttaa rytmihäiriöitä, tajuttomuutta tai sisäelinvaurioita.

Sähköiskuihin liittyy myös liitännäisvammoja. Jos vaikka lamppua vaihtaessa saa sähköiskun ja tipahtaa, voi siitä aiheutua esimerkiksi mustelmia tai murtumia.

Millaisesta tällistä tulisi hakeutua lääkäriin?

Jos saa sähköiskun, kannattaa varmuuden vuoksi käydä lääkärissä, sillä hetkellisessäkin sähköiskussa sähkövirta kulkeutuu ihmisen läpi, ensin kädestä jalkaan ja sitä kautta maahan.

Matkallaan sähkövirta voi koskettaa myös sydäntä, minkä vuoksi sydänsähkökäyrä eli elektrokadiogrammi (EKG) on hyvä tarkistaa mahdollisimman nopeasti.

Voiko olla tajuamatta, että on saanut sähköiskun, joka vaatisi hoitoa?

Kyllä lääkärikäyntiä vaativan sähköiskun huomaa. Pienestä nipistyksestä ei tarvitse hakeutua lääkäriin.

Altistavatko jotkut tilanteet suuremmille riskeille?

Vesi johtaa sähköä hyvin, minkä vuoksi kosteissa tiloissa, vedessä ja esimerkiksi veneissä riskit ovat suuremmat. Sama pätee, jos sähkölaitteeseen koskee märillä sormilla.

Millaisia oireita sähköiskusta voi tulla?

Iholle voi tulla näkyviä palovammoja ja lihaksistoon voi puolestaan tulla turvotusta. Lisäksi sähköisku voi aiheuttaa kipua.

Toisinaan ulospäin näkyvät vammat voivat olla varsin pieniä: sähkövirta on kulkenut ihmisen läpi ja siitä on voinut jäädä pieni tuloreikä. Kyseiseltä alueelta lihas on kuitenkin voinut mennä täysin kuolioon.

Kirurgista hoitoa vaativa lihaskuolio ei näy ulospäin ja tulee vasta jälkikäteen. Siksi tilanne on hyvä tarkistuttaa lääkärin vastaanotolla.

Millaisella viiveellä sähköiskun aiheuttamat riskit ja oireet voivat ilmaantua?

Oireet ilmenevät yleensä heti tai viimeistään muutaman päivän sisällä.

Miten toimia heti sähköiskun saamisen jälkeen?

Heti ensimmäisenä sähkölaitteesta tulee ottaa virrat pois. Jos sähköiskun saanut henkilö on kiinni laitteessa, hänet täytyy irrottaa. Tämän jälkeen on hakeuduttava heti lääkäriin, jotta sydänsähkökäyrä voidaan tarkistaa.

Miten sähköiskun saanutta hoidetaan?

Lääkärissä keskitytään ensisijaisesti sulkemaan vakavat seuraamukset pois ja tarkistamaan sydänsähkökäyrä. Muuten keskitytään pitkälti perushoitoon: hengityksen ja verenkierron varmistamiseen. Vaikeammissa tilanteissa voidaan toki joutua elvyttämäänkin.

Myös liitännäisvammat, kuten kaularankavammat, murtumat tai sisäelinvammat tutkitaan ja hoidetaan.

Mitä arvoja sähköiskun saaneelta potilaalta seurataan?

Troponiinia eli sydänlihasentsyymiä. Troponiinin TnT- ja TnI-muotoja käytetään sydäninfarktin toteamisessa EKG:n eli sydänsähkökäyrän ohella.

Kreatiinikinaasi (P-CK) on lihassoluissa yleinen entsyymi, jonka avulla tutkitaan lihaksissa syntyvien lihaskudosvaurioiden mahdollisuutta. Näiden entsyymien kohoaminen tarkoittaa yleensä tarvetta seurata tilannetta erikoissairaanhoidossa.

Jatkotutkimukset ovat tarpeen, jos potilas on tajuton tai EKG:ssä ilmenee häiriöitä.

X