Terveys

Sarkoidoosi on mystinen tulehdussairaus, joka voi selittää pitkän kuivan yskän ja väsymyksen

Sarkoidoosi on usein täysin oireeton. Voimakas stressireaktio tai virustauti voi olla taudin puhkeamisen taustalla. 

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
Istock

Sarkoidoosi voi kestää vuosia ennen kuin se itsestään paranee.

Sarkoidoosi on usein täysin oireeton. Voimakas stressireaktio tai virustauti voi olla taudin puhkeamisen taustalla. 

Sarkoidoosi on tulehdussairaus, joka ilmenee usein pitkittyneenä kuivana yskänä, suurentuneina imusolmukkeina ja epämääräisenä väsymyksenä tai kuumeiluna.

– Oireet eivät välttämättä ole niin hankalia, että niistä olisi varsinaisesti riesaa – niiden kanssa ei välttämättä tunne kiirettä mennä lääkäriin, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Witold Mazur.

Sarkoidoosissa tulehdus iskee useisiin elimiin ja kehon osiin. Kudoksiin muodostuu granuloomiksi kutsuttuja pesäkkeitä, jotka vaurioittavat tervettä kudosta ja alkavat haitata sen toimintaa.

Sarkoidoosi on yleensä keuhkoissa

Tulehduksellisia muutoksia voi ilmetä lähes missä tahansa elimessä, mutta tavallisimmin niitä näkyy keuhkoissa, imusolmukkeissa, silmissä ja iholla.

Siksi oireisiin voi kuulua myös esimerkiksi kyhmyruusu, kuivasilmäisyys ja nivelkivut. Oireet voivat alkaa akuutisti ja nopeasti tai pikku hiljaa ja huomaamattomammin, jolloin puhutaan taudin kroonisesta muodosta.

Suomalaisilla potilailla tulehdusmuutoksia esiintyy lähes aina keuhkoissa, jolloin puhutaankin keuhkosarkoosista.

Harvinaisissa tapauksissa sarkoidoottista tulehdusta on myös aivoissa ja sydämessä. Sydänsarkoidoosi on jo hengenvaarallinen sairaus, joka voi vaatia sydämensiirron.

Sarkoidoosia voi sairastaa tietämättään

Sarkoidoosi on monella tapaa mystinen tauti. Sen puhkeamissyytä ei varmuudella tiedetä, ja sairaus voi jopa puolella sairastuneista olla kokonaan oireeton. Lisäksi tauti paranee itsestään 1–5 vuodessa.

– Keuhkoklinikalla potilas tutkitaan tarkoin ja suljetaan pois muita sairauksia, kuten imusolmukesyöpä. Kun sarkoidoosi todetaan, seuraamme potilaan vointia, ja jos se on hyvä eikä potilas oireile, niin emme hoida häntä mitenkään, Witold kertoo.

Osa sarkoidoosipotilaista tarvitsee kuitenkin tulehdusta vastaan suunnattua lääkehoitoa. Sillä pyritään estämään elinvaurioiden ja esimerkiksi keuhkofibroosin syntyä. Lääkehoito aloitetaan, jos tauti seurannassa etenee.

Taudin yleisyyttä on hankala arvioida. Koska tauti on niin usein oireeton tai hyvin vähäoireinen, kaikki sarkoidoositapaukset eivät koskaan tule päivänvaloon.

– Kadulla kävelee ehkä satoja ihmisiä, joilla on lievä sarkoidoosi ja niin vaatimattomat oireet, etteivät he koskaan edes hakeudu lääkärille.

Toisaalta lääkärikunnassa kokemuksesta tiedetään, ettei sarkoidoosi kovin harvinainenkaan sairaus ole.

– Sanoisin että noin kymmenen prosenttia niistä Helsingin alueen potilaista, joita HUSin keuhkotautien poliklinikalla hoidamme, ovat sarkoidoosipotilaita, Mazur arvioi.

Perinnöllinen alttius ja laukaiseva tekijä 

Vaikka sarkoidoosin puhkeamisen tarkkaa syytä ei ole onnistuttu selvittämään, siihen tiedetään liittyvän perinnöllinen alttius.

Alttiuden lisäksi puhkeamiseen tarvitaan ulkoinen laukaiseva tekijä, joka nykytietämyksen mukaan  voi olla esimerkiksi virustauti, voimakas stressi tai ammattiin ja asuinpaikkaan liittyvät tekijät.

Sarkoidoosi on tyypillisimmin nuorten aikuisten tauti.

– Suuri osa vastaanotolle tulevista potilaista on 30–40-vuotiaita, jotka tulevat lähetteellä erikoislääkärille pienen yskän, rasitushengenahdistuksen, väsymyksen ja suurentuneiden imusolmukkeiden vuoksi, Mazur vahvistaa kerraten vielä keuhkosarkoidoosin tyypillisimmät oireet.

Lähteet: Duodecim, Terveyskylä

X