Selektiivinen mutismi aikuisella on harvinainen.
Selektiivinen mutismi aikuisella on hyvin harvinainen.
Terveys

Selektiivinen mutismi aikuisella on äärimmäisen harvinainen – kysyimme asiantuntijalta 7 kysymystä tilannekohtaisesta mykkyydestä

Selektiivinen mutismi on aikuisilla harvinainen häiriö, jossa puhuminen on psykologisesti kuin mahdottomuus. Ihminen ei kykene itse valitsemaan, puhuuko vai vaikeneeko.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

Sairautena selektiivinen mutismi tunnettiin jo 1800-luvun lopulla. Vain nimi on vaihdellut vuosisatojen ja -kymmenten kuluessa.

Selektiivisestä mutismista lapsilla tiedetään: ei ole suinkaan harvinaista, että lapsi muuttuu täysin mykäksi esimerkiksi aina päiväkodissa – mutta puhuu ummet lammet vaikkapa kotona kyläileville kavereilleen.

Mutta entä aikuiset? Aikuisilla psyykkinen sairaus on äärimmäisen harvinainen, mutta sitä tavataan Suomessakin.

Turun yliopistollisen keskussairaalan apulaisylilääkäri neuropsykiatrian poliklinikalta, Willehard Haaki, vastasi seitsemään kysymykseen selektiivisestä mutismista aikuisella.

Selektiivinen mutismi aikuisella – mistä on kyse?

”Aikuisten selektiivisen mutismin asiantuntijoita ei ole Suomessa. Sairauden harvinaisuuden vuoksi on hyvin vähän tutkimusten avulla saatua tietoa, josta me voimme sairauden edes määritellä. Kyseessä on useimmiten jatkumo lapsuudesta. Ahdistuneisuusoireet, post-traumaattinen stressihäiriö tai vastaava ilmenee selektiivisenä mutismina aikuisuudessa.

Useimmiten potilas hakeutuu hoitoon jonkun muun psyykkisen oireen takia. Ainoastaan vakavissa tilanteissa mutismi itsessään on aikuisella syy hoitoon hakeutumiselle.

Olen tähän mennessä tavannut urani aikana noin 3000 potilasta. Äkkiseltään tulee mieleen kolme henkilöä, joilla tämänkaltainen tilanne on ollut. Lisäksi heistä kaksi ei täyttänyt diagnoosikriteereitä, koska heillä oli diagnosoitu myös autismikirjon häiriö.”

Miten selektiivinen mutismi aikuisella voi ilmetä?

”Se riippuu hyvin paljon vaikeusasteesta, mutta hyvin samalla tavalla kuin lapsuudessa. Selektiivistä mutismia sairastava henkilö ei ole mykkä kaikissa tilanteissa, vaan valikoivasti. Ei kuitenkaan ole ihmisen oma valinta, milloin hän puhuu ja milloin vaikenee.

Kyseessä on ahdistuneisuuden tai muun vastaavan aikaansaama oire ja niistä johtuva reaktio, joka aktivoituu tietyissä tilanteissa tai asioissa tai tiettyjen henkilöiden läsnäollessa. Nimenomaan selektiivisyys tekee sen, että ihminen saattaa pystyä kommunikoimaan vallan mainiosti joidenkin ihmisten kanssa, kun taas toisten kanssa puhuminen ei onnistu.”

Mistä vaihtelevuus johtuu?

”Useimmiten se liittyy ahdistuneisuuteen. Sosiaalisen kontaktin aiheuttama paine, kontaktin tuttuus, toistettavuus ja tietynlainen turtuminen tilanteeseen ovat oleellisia. Nämä vaikuttavat siihen, miten aivoissa sijaitseva pelkokeskus kulloinkin reagoi jännitykseen ja sen kaltaisiin tunnetiloihin.”

Lue myös: Kahvikuppineuroosi saa sydämen jyskyttämään ja kädet hikoamaan – psykologi kertoo, mistä sosiaalisten tilanteiden pelko johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa

Millä tavoin aikuisten selektiivistä mutismia hoidetaan?

”Riippuu muun muassa siitä, kuinka vakava tilanne on kyseessä ja minkätyyppisiä rinnakkaishäiriöitä on olemassa. Hoitomuotoina käytetään puheterapiaa, psykoterapiaa ja toimintaterapiaa. Ahdistuneisuutta hoidetaan pääasiassa yhdistämällä lääkehoitoa ja terapiaa.

Vaikeissa tilanteissa henkilölle on opetettu viittomakieltä ja viittomakielen tulkki on siitä lähtien ollut mukana sairaalatapaamisissa ja muissa tilanteissa, joissa tarvitaan enemmän kommunikaatiota. Modernimpana vaihtoehtona käytetään erilaisia tabletti-, kännykkä-, ja tietokonesovelluksia kommunikoinnin tukemiseen.”

Millainen on selektiivisen mutismin ennuste?

”Aikuisilla sitä ei tunneta, sillä sitä ei ole pystytty harvinaisuuden vuoksi tutkimaan. Lapsilla selektiivinen mutismi kestää keskimäärin kuusi vuotta ja sen jälkeen merkittävä osa on parantunut.”

Mikä vaikuttaa siihen, että ennuste on niin positiivinen?

”Ahdistuneisuushäiriöiden yleinen kulku. Ne saattavat olla todella läsnä joissakin elämäntilanteissa. Jos taas elämäntilanne muuttuu, ahdistuneisuuteen liittyvä oireilu, kuten mutistiset reaktiot, saattavat lieventyä tai ehkä jopa hävitä kokonaan.”

Lue myös: Ahdistuneisuushäiriö piinaa työikäisiä: Näin ennaltaehkäiset ja hoidat ahdistusta

Selektiivinen mutismi aikuisella – voiko mutismi aaltoilla elämänvaiheiden mukaan?

”Ymmärtääkseni kyllä. On olemassa potilaita, joilla on lapsuudessa ollut mutistista oireilua, joka on hävinnyt, mutta palannut varhaisaikuisuuden opiskeluissa ja työelämään siirtymisessä.”

X