Selkäkivun todellinen syy voi yllättää – aina hieronta tai liikunta eivät auta

Selkäkivun taustalla on usein haitallisia ajatusmalleja, mutta oman mielensä avulla kivun voi myös saada kuriin. Selkäkivusta itsekin kymmeniä vuosia kärsinyt NLP-kouluttaja Jaana Hautala kehottaa tarkastelemaan selkäkipua uudesta näkökulmasta.

Pitkään jatkunut ja toistuva selkäkipu johtuu usein muista syistä kuin vakavasta sairaudesta tai hermon puristustilasta. Jopa 80–90 prosentille pitkittyneistä selkäkiputapauksista ei löydy täsmällistä syytä. Tällaisissa tapauksissa kipu ei ole vain kudoksissa vaan sen takana on myös ihmisen mieli.

– Se, mitä kannamme mielessämme, näkyy myös kehossamme. Uskomme siihen tai emme, mentaalivalmentaja ja NLP-kouluttaja Jaana Hautala sanoo.

Selkäkipu ja mielen voima –kirjan osteopaatti Jerry Ketolan kanssa kirjoittanut Hautala antaa mielen vaikutuksesta esimerkin.

– Vertaa kahta erilaista päivää. Jos päivä on ollut kiirettä ja kuormitusta täynnä: millainen selkäkipusi on illalla? Tai jos päivä on ollut sellainen, että siihen on kuulunut mukavia tapaamisia tai odotetun lomamatkan suunnittelua: millaista selkäkipu on päivän päätteeksi? Todennäköisesti näillä päivillä on äärimmäisen iso ero. Kun huomio on myönteisissä asioissa, selkäkipu voi muuttaa muotoaan.

Mieli voi siis ylläpitää selkäkipua, mutta yhtä lailla selkäkivun voi saada hallintaan mielen keinoin.

Tunnista haitalliset ajatukset ja uskomukset

Selkäkipu ja mielen voima -kirja kertoo, että selkäkipu on todellista, mutta ihminen voi myös tiedostamattaan opettaa aivoilleen kipua. Jos esimerkiksi ennen pitkää automatkaa ajattelee, että selkä tulee varmasti taas kipeäksi, aivot alkavat ikään kuin valmistella kipua jo etukäteen.

Selkäkivun taustalla onkin usein haitallisia ajatusmalleja.

– Usein ne ovat tiedostamattomia ajatus- ja toimintatapoja, jotka vaikuttavat siihen, miten kannamme kehoamme ja liikumme. Itse ajattelin muinoin, että minulla on sukumme huono selkä ja selkäkipu on sukurasite, jolle en mahda mitään.

Haitalliset ajatusmallit voivat kaventaa omaa elämää ja antaa kivulle liikaa valtaa.

Esimerkiksi ”minulla on huono selkä, enkä koskaan pääse liikkumaan” -uskomus vähentää elämästä liikuntaa – joka usein auttaisi selkäkipupotilasta – ja ajatus siitä, että kipu johtuu välilevyn pullistumasta, voi aiheuttaa turhaakin pelkoa.

– Omia ajattelumalleja ja sitä, mihin huomio keskittyy, kannattaa lähteä konkreettisesti tarkkailemaan. Jos fokus on kiireessä, päivästä usein tulee kiireinen. Tutustu omaan mieleesi ja tarkkaile, millaisia ajatuksia päässäsi pyörii  silloinkin, kun sinulla on kipuja.

Apu ei aina löydy ulkopuolelta

Hautala kertoo itse kärsineensä 35 vuotta selkäkivusta ja hakeneensa suurimman osan ajasta hoitoa ulkopuolelta.

– Meitä on opetettu hakemaan apua lääkäriltä, osteopaatilta, hierojalta ja lääkkeistä. Paranemisen avaimet ovat kuitenkin jokaisella itsellään. Ulkopuolista apua toki usein tarvitaan, mutta lisäksi paranemisesta voi ottaa uteliaasti vastuun itselleen.

Myönteisellä itsepuheella voi esimerkiksi siirtää huomion pois kivusta. Hautala kehottaa kiinnittämään huomiota pieniinkin edistysaskeliin, kuten siihen, jos tänään pystyy liikkumaan enemmän kuin eilen.

Myös hengitykseen keskittyminen ja rentouden lisääminen auttavat saamaan kivun kuriin.

– Jos ihminen on jännittynyt koko ajan, jossain se jännitys näkyy. Rauhallinen hengitys auttaa luomaan yhteyttä kehoon, millä on myös merkitystä kipuun.

Uusi näkökulma selkäkipuun

Ihmisen selkä on luonnostaan vahva rakenne. Äkillistäkään selkäkipua ei kannata pelästyä liikaa.

– Selkäkipua voi katsoa uudesta näkökulmasta. Flunssakin iskee välillä mutta lähtee myös pois. Eikä murtunut nilkkakaan ole kymmeniä vuosia kipeä. Selkä ei ole rikkimenevää lasia ja jopa kivusta on mahdollista päästä eroon.

Hautala painottaa kokonaisvaltaista suhtautumista kipuun. Selkäkivusta kärsivän kannattaa avoimesti tarkastella muun muassa sitä, kuinka hän käyttää kehoaan, kuinka hän hengittää ja kuinka rento keho on.

On hyvä pohtia myös sitä, mistä kipu saattaa johtua. Selkäkipu voi olla seurausta niin liikunnan puutteesta kuin siitä, että ihminen on mielen tasolla hyvin kuormittunut.

– On tärkeää muistaa myös, että liike on lääkettä ja että ihminen on kokonaisuus. Tasapaino on kaiken A ja O. Itse en saanut vain liikkumalla ja hoidoilla selkäkipua kuriin, koska mukana ovat myös tunteet ja ajatukset. Ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus, joka on tärkeää ottaa huomioon myös tämän päivän selkäkivun hoidossa.

Lähde: Jaana Hautala & Jerry Ketola: Selkäkipu ja mielen voima (Otava, 2017).