Sitkeällä päänsäryllä voi olla yllättävä syy – tällainen vaiva on lähes joka toista suomalaista vaivaava purentaelimistön toimintahäiriö eli TMD

Purentaelimistön toimintahäiriö eli TMD on hammassäryn ohella yleisin syy hakeutua hammaslääkärin hoitoon. Vaiva voi oireilla esimerkiksi toistuvina päänsärkyinä, niska-hartiaseudun jännitystiloina tai kipuina kasvojen ja pään lihaksissa.

Toistuva pään, leuan tai niska-hartiaseudun jomotus voi joskus olla peräisin purentaelimistön eli puremalihasten, leukanivelten ja hampaiston alueelta. PlusTerveys Hammasasema Statuksen hammaslääkäri Olli Lintervon mukaan lähes puolet suomalaisista aikuisista kärsii elämänsä aikana lievästä ja ohimenevästä purentaelimistön toimintahäiriöstä, josta käytetään lyhennettä TMD (temporomandibular disorders).

Hoitoa vaativaa tilaa esiintyy vajaalla 10 prosentilla väestöstä.

– Purentaelimistön toimintahäiriö eli TMD on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston sekä niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille. Useimmiten oireet eivät ole häiritseviä eivätkä vaadi aktiivista hoitoa, ja monesti ne huomataan hammaslääkärin vastaanotolla tarkastuksen yhteydessä, hän sanoo.

TMD on erityisen yleinen 30–50 vuotiailla naisilla

Useimmiten TMD-oireet johtuvat purentaelimistön liiallisesta tai epätasapainoisesta kuormituksesta. Lintervon mukaan syyt kuormituksen taustalla ovat moninaisia.

– Esimerkiksi purentavirheet, epäsopivat proteesit tai runsas hampaiden kuluminen voivat aiheuttaa TMD-oireilua tai olla seurausta nivelessä tapahtuneista muutoksista. Myös narskuttelu, sitkeän ruuan pureskelu, purukumin jauhaminen tai tiukka hampaiden yhteen pureminen voivat aiheuttaa suun alueen lihasten, nivelten ja ympäröivien kudosten oireilua.

TMD-oireiden puhkeamista ja kroonistumista ennustavat esimerkiksi pään tai niskan alueen vammat, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä stressaava elämätilanne ja unihäiriöt.

Myös naissukupuoli altistaa TMD:lle – vaiva on erityisen yleinen 30–50 vuotiailla naisilla.

– Tietyt hormonit, kuten naissukuhormoni estrogeeni, altistavat TMD-oireille. Lisäksi purentaelimistön vaivoihin liittyvän kivun taustalla vaikuttavat kipumekanismit ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Myös esimerkiksi ruuhkavuosien stressi lisää riskiä purentaelimistön ongelmille.

Useimmiten oireet ovat niin lieviä, ettei hoitoa tarvita

Purentaelimistön ongelmat oireilevat tyypillisesti kasvojen, ohimon ja leuan alueella tuntuvana jomottavana kipuna, joka alkaa vähitellen ja voimistuu ajan myötä. Silloin, jos kuormitus on kudoksille liian voimakasta tai pitkäkestoista, kova kipu saattaa alkaa äkillisesti.

– TMD-vaivat luokitellaan lihas- tai nivelperäisiin sekä näiden yhdistelmiin, ja oireet voivat vaihdella paljonkin. Kipu voi tuntua esimerkiksi päänsärkynä, kasvokipuna, erilaisina korvaoireina tai niska-hartiaseudun jomotuksena. Leukanivelet saattavat naksua ja voi tulla tunne, ettei suu avaudu kunnolla.

Erilaiset purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina suomalaisten keskuudessa.

– Taustalla voi olla ainakin stressin ja henkisen kuormituksen lisääntyminen, Lintervo arvioi.

Vaikka ongelmiin osataan hakea apua aiempaa herkemmin, on tyypillistä, että oireita on yritetty tutkia pitkään monen eri alan lääkärin vastaanotolla.

– Moni myös tottuu oireisiin ja hyväksyy ne itselleen tyypillisinä ominaisuuksina. Oireet voivat aaltoilla ja esimerkiksi niska-hartiaseudun jumit laitetaan usein huonon työergonomian piikkiin.

Milloin TMD on syy lähteä hammaslääkäriin?

– TMD-oireita voi pyrkiä helpottamaan omatoimisesti hieromalla, venyttelemällä ja jumppaamalla puremalihaksia sekä rentouttamalla alaleukaa. Käytännön opastusta voi saada esimerkiksi suuhygienistin hierontakäynnin yhteydessä.

Hammaslääkäriin kannattaa kuitenkin mennä, jos oireet ovat häiritseviä, toistuvia tai jos hampaissa näkyy merkkejä kulumisesta.

– Toisaalta lieväoireinen purentaelimistön toimintahäiriö paranee usein itsestään eikä hoitoa tarvita, Lintervo muistuttaa.

Vaikeita oireita on mahdollista helpottaa monin eri keinoin

TMD-diagnoosi perustuu tarkkaan kliiniseen tutkimukseen, jota täydennetään tarvittaessa esimerkiksi röntgenkuvilla.

– Hammaslääkäri tutkii alaleuan liikekapasiteetin, leukanivelet ja puremalihakset sekä hampaat ja niiden kosketussuhteet. Potilasta myös haastatellaan oireista ja niiden kestosta. Kuvantamistutkimuksilla saadaan tarvittaessa lisätietoa leukanivelen toiminnasta ja poissuljetaan erilaiset sairaudet.

Lintervon mukaan TMD:n hoidon tavoitteena on kipuoireiden vähentäminen ja purentaelimistön hyvän toiminnan varmistaminen. Purentakiskohoidolla voidaan tarvittaessa helpottaa lihas- ja nivelperäisiä oireita, ja moni saa apua myös erilaisista rentoutusharjoituksista.

– Esimerkiksi fysioterapia, voice massage, stressinhallinta sekä tarvittaessa masennus- ja ahdistuneisuusoireiden hoito voivat helpottaa oireita. Joskus harvoin vaikeita purentaelimistön toimintahäiriöitä voidaan hoitaa leukanivelten kirurgisella hoidolla tai botox-pistosten avulla.

Mistä tunnistaa, jännittääkö puremalihaksiaan? 

– Kun leuat ovat levossa, hampaat ovat vähän irti toisistaan ja kieli on kiinni suulaessa. Kireä kielijänne saattaa rajoittaa kielen toimintaa. Hampaita ei tulisi purra yhteen, ja ne saisivat koskettaa toisiaan vain syödessä ja niellessä. Myös hengitysharjoituksista voi olla apua puremalihasten rentouttamisessa.

Tutustu myös Kotilieden artikkeliin: Jo 5 minuutin hengitysharjoitus voi lievittää stressiä ja alakuloisuutta – katso vinkit harjoitukseen

Asiantuntijahaastattelun lisäksi artikkelin lähteenä käytetty Duodecim Käypä hoito -sivustoa.