Terveys

Stressi herättää keskellä yötä – mitä tehdä? Kysyimme asiantuntijalta

Katkaiseeko stressi yöunesi? Kysyimme asiantuntijalta, mistä yöllinen herääminen kielii ja mitä asialle kannattaa tehdä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Jos stressi herättää yöllä, eikä unen päästä saa uudestaan kiinni, sänkyyn ei kannata jäädä pyörimään pitkäksi aikaa.

Katkaiseeko stressi yöunesi? Kysyimme asiantuntijalta, mistä yöllinen herääminen kielii ja mitä asialle kannattaa tehdä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

Oletko kuvitellut olevasi ainoa, joka herää keskellä yötä stressaavat ajatukset seuranaan? Stressiin herääminen kesken yöunien ei ole epätavanomainen asia.

– Se on kohtalaisen yleistä, arvioi Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

Aro vastasi kysymyksiimme stressiin heräämisestä:

Mistä kertoo, jos stressi herättää keskellä yötä?

– Se kertoo siitä, että päiväaika ei riitä asioiden käsittelyyn. Lisäksi stressaantuneena vireystila on aika ylhäällä, jolloin uni tulee hieman pinnallisemmaksi ja katkonaisemmaksi. Kaikki ihmisethän heräävät yöllä moneen kertaan, mutta suurin osa ei huomaa sitä. Mutta, kun on stressaantunut ja vireystila on sen takia ylhäällä, heräämisiin kiinnittää huomiota, Aro sanoo.

Mitä asialle on tehtävissä siinä hetkessä, kun herää?

– Perusohje on, että jos ei noin 15 minuutin sisällä nukahda itsestään, voi nousta ylös ja mennä hetkeksi jonnekin muualle tekemään jotain muuta, vaikka lukemaan kirjaa. Kun tekee hetken muuta ja palaa sitten takaisin sänkyyn, saa yleensä unta. Sänkyyn ei kannata jäädä makaamaan tai pyörimään pitkäksi aikaa.

Milloin öisistä heräämisistä on syytä huolestua?

– Tästä asiasta ei kannata huolestua, koska se vain pahentaa asiaa. Jos heräilee toistuvasti, kannattaa miettiä, milloin päivällä voisi pitää niin sanotun huolihetken. Huolihetki tarkoittaa sitä, että varaa päivällä aikaa niiden asioiden pohtimiseen, mitä muuten pyörittelisi päässään yöllä.

Millaisia kotikonsteja voi huolihetkien lisäksi kokeilla?

– Kannattaa tehdä jotain rauhoittavaa ja rentouttavaa tunti tai kaksi ennen kuin menee nukkumaan. Juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata tehdä asioita, jotka vetävät vireystilan ihan tappiin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi työt. Lisäksi kannattaa yrittää noudattaa mahdollisimman samaa nukkumaanmenoaikaa ja nukkua suunnilleen samanpituisia öitä, myös viikonloppuna. Näin uni-valverytmistä tulee mahdollisimman säännöllinen.

Milloin on syytä hakea ammattiapua?

– Jos tilanne ei kuukaudessa asetu omin voimin, on viimeistään hyvä hakeutua avun piiriin. Nykyään unettomuuteen on hyvin kehittynyttä lääkkeetöntä hoitoa. Heräilystä kärsivä voi ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyshoitajaan. Tietysti aina on pieni mahdollisuus, että heräily on oire jostain somaattisesta sairaudesta. Mutta, jos heräilyä lukuun ottamatta muuten tuntee olonsa hyväksi, eikä ole mitään terveydellisiä ongelmia, niin työterveyshoitajakin on hyvä ensikontakti.

Milloin tarvitaan unilääkkeitä?

– Nykyään esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa lääkkeitä ei suositella, koska ne huonontavat unen laatua ja nukahtamislääkkeisiin tulee aika nopeasti toleranssi. Jos unettomuus on todella paha ongelma ja ihminen valvoo monta yötä putkeen, niin sellaisessa tapauksessa voi olla ihan järkevää ottaa lääkkeillä unta yksi yö. Toiminnalliseen unettomuuteen, joka liittyy stressiin, lääkkeistä ei yleensä ole paljon apua. Siksi ensisijainen hoito on lääkkeetön.

X