Terveys

Onko vatsavaivojen syynä stressivatsa vai jokin muu? Näistä oireista hyvä mennä lääkäriin

Stressivatsa on toiminnallinen vatsavaiva ja yksi ärtyvän suolen oireyhtymän alatyypeistä. Stressivatsaa voi lievittää rentoutumisharjoituksilla sekä oikeanlaisella ruokavaliolla.

Teksti:
Elina Viitanen
Kuvat:
Istock

Naisilla stressivatsa on tyypillisempi kuin miehillä.

Stressivatsa on toiminnallinen vatsavaiva ja yksi ärtyvän suolen oireyhtymän alatyypeistä. Stressivatsaa voi lievittää rentoutumisharjoituksilla sekä oikeanlaisella ruokavaliolla.

Hektinen elämäntilanne, jännittävä työtapaaminen tai treffit tulossa? Vatsan toiminta vaihtelee ummetuksesta ripuliin, vatsa on kipeä sekä turvonnut ja ilmavaivat yleisiä. Kyseessä saattaa olla stressivatsa.

Vaiva on ärtyneen suolen oireyhtymän alatyyppi, josta kärsii joka kymmenes.

– Naisilla stressivatsa on tyypillisempi kuin miehillä, sillä naisilla suolen anatomia on monimutkaisempi, yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino kertoo.

Vaikka stressivatsa aiheuttaa fyysisiä oireita, sen syntymekanismi on psyykkinen.

– Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto vaikuttaa mahan ja suoliston toimintaan. Stressatessa paksusuoli supistelee tavallista enemmän, ja tästä seuraa vatsavaivoja. Stressi myös herkistää erilaisille kehon tuntemuksille, ja tällöin myös aistii suoliston ja vatsan liikkeet voimakkaammin.

Stressivatsa ei ole vakava tai etenevä sairaus, mutta kiusallisesta vaivasta on kyse. Stressivatsa saattaa heikentää elämänlaatua merkitsevästi, sillä vessassa on rampattava useasti.

Vessan saatavilla oleminen myös aiheuttaa lisää stressiä, jolloin oravanpyörä on valmis.

Stressivatsa oireilee samalla tavoin kuin moni muukin vatsavaiva tai -sairaus

Stressivatsa oireilee monella tavoin: ripuli, ummetus, ilmavaivat ja vatsakipu ovat hyvin tyypillisiä vatsavaivoja, jotka voivat kuitenkin liittyä muihinkin vatsavaivoihin ja -sairauksiin.

Kyse saattaa olla esimerkiksi keliakiasta, laktoosi-intoleranssista, ruokatorvirefluksista tai paksusuolen tulehduksellisesta sairaudesta.

– Jos vaiva askarruttaa, on aina hyvä mennä lääkäriin. Jos kyseessä on stressivatsa, sen hoidossa auttaa, kun tunnistaa, mistä on kyse. Silloin sitä ei tarvitse murehtia. Lääkäriin on myös hakeuduttava herkästi, jos vatsavaivat alkavat yhtäkkiä yli 50 vuoden iässä, ripuli on jatkuvaa tai jos laihtuu merkittävästi.

Lääkäriin on mentävä viipymättä myös, jos ulosteessa on verta – oli veri sitten kirkasta tai tummaa.

– Tumma veri on peräisin ylempää suolistosta, kirkas veri peräsuolen loppupäästä. Kirkas veri voi kuitenkin kertoa muustakin kuin peräpukamasta, joten asia on aina hyvä varmistaa, Heino painottaa.

Lääkärissä suljetaan pois tyypilliset sairaudet, otetaan ulostenäyte ja tarvittaessa tehdään vatsan tai suolen tähystys.

FODMAP-ruokavalio auttaa tutkitusti

Stressivatsa ei parane täsmälääkkeillä, mutta FODMAP-ruokavalion on tieteellisesti todettu auttavan ärtyneen suolen oireyhtymään. FODMAP-ruokavaliossa karsitaan määräajaksi pois muun muassa ruis, ohra ja vehnä, sipuli, omena, erilaiset palkokasvit ja maitotuotteet.

Lue myös: Tyynnytä vatsasi FODMAP-asiantuntijan vinkeillä – nämä 4 asiaa on hyvä muistaa ärtyvän suolen oireyhtymästä

– Pienet annoskoot, säännöllinen syöminen, riittävä uni ja liikunta ovat myös tärkeitä stressivatsan hoidossa, Heino huomauttaa.

On myös hyvä oppia löytämään itselleen sopiva rentoutumiskeino ja sulauttaa se päivittäisiin rutiineihin. Rentoutua voi meditoimalla, luonnossa liikkumalla tai millä tahansa itselle sopivalla keinolla.

On myös tärkeä tiedostaa, ettei stressivatsa todennäköisesti vaivaa koko elämää.

– On tyypillistä, että stressivatsa rauhoittuu iän myötä samalla, kun stressi vähenee ja elämä rauhoittuu.

Lue myös: Seura.fi: Toiminnallinen häiriö vai stressi? Tunnista kehon ja mielen pitkäkestoiset oireet – lue lääkärin neuvot, miten helpotat oloa ja nostat elämänlaatua

X