Terveys

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti länsimaissa, ja suolistosyöpiä todetaan yhä enemmän jo alle 50-vuotiailla. Millainen sairaus suolistosyöpä on ja miten sitä voi ehkäistä? Esitimme syöpätautien erikoislääkärille 10 kysymystä suolistosyövästä.

Teksti:
Hilppa Wuokko
Kuvat:
Istock

Suolen toiminnan selvä muuttuminen on aina syy hakeutua tutkimuksiin.

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti länsimaissa, ja suolistosyöpiä todetaan yhä enemmän jo alle 50-vuotiailla. Millainen sairaus suolistosyöpä on ja miten sitä voi ehkäistä? Esitimme syöpätautien erikoislääkärille 10 kysymystä suolistosyövästä.

Syöpätautien erikoislääkäri Sari Riihijärvi Terveystalosta vastasi kysymyksiimme suolistosyövästä. Millainen sairaus suolistosyöpä on ja miten sitä voi ehkäistä?

1. Kuinka yleisiä suolistosyövät tällä hetkellä ovat?

– Tällä hetkellä suolistosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 3500 ihmistä. Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Suolistosyöpää yleisimpiä ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä.

2. Miksi suolistosyöpä on yleistynyt?

– Kaikkia syitä ei tiedetä. Yleistyminen on tapahtunut vähitellen, ei yhtäkkiä. Asiaan voi vaikuttaa parantunut diagnostiikka ja myös se, että ihmiset elävät pidempään. Tiedetään, että suolistosyövälle altistavia asioita ovat muun muassa liikunnan vähäisyys, ylipaino, prosessoidun punaisen lihan ja myös muun prosessoidun ruoan syöminen ja vähäinen kuidun saanti. Kaikki nämä asiat ovat lisääntyneet länsimaissa. Tiedetään myös, että kun vähemmän kehittyneissä maissa tapahtuu elintason nousua, suolistosyövät alkavat yleistyä.

3. Mikä altistaa suolistosyövälle?

– Edellä mainittujen asioiden lisäksi alkoholinkäyttö ja tupakointi. Lisäksi suolistosyövissä on jonkin verran perinnöllisiä muotoja. Jos suvussa on paljon suolistosyöpää, kannattaa geenitestillä varmistaa, ettei ole perinnöllistä alttiutta suolistosyövälle. Jos perinnöllinen alttius todetaan, suositellaan säännöllisiä tutkimuksia muutaman vuoden välein, vaikka oireita ei olisi.

4. Altistaako vatsan oireilu tai vatsasairaudet suolistosyövälle?

– Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti, altistavat. Mutta ei ole todettu, että tavallinen vatsaoireilu tai esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä altistaa suolistosyövälle.

5. Miten suolistosyöpä on parhaiten ennaltaehkäistävissä?

– Normaalissa painossa pysymällä, liikkumalla, kasvispainotteisesti syömällä ja huolehtimalla runsaasta kuidunsaannista sekä välttämällä tupakkaa ja alkoholia.

6. Mitä oireita suolistosyövästä tulee ja milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin?

– Oire, jonka takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin, on suolen toiminnan selvä muuttuminen. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua esimerkiksi silloin, jos ummetus jatkuu pidemmän aikaa ilman mitään varsinaista syytä tai jos päinvastoin kärsii pitkään selittämättömästä ripulista. Verenvuoto ulosteen mukana on aina hälytysmerkki, joka pitää tutkia. Myös selittämätön laihtuminen voi olla suolistosyövän oire. Suolistosyöpä voi aiheuttaa myös anemiaa, jos kasvain vuotaa verta ulosteeseen ja ihminen menettää sen takia rautaa verestä.

7. Miten suolistosyöpä tutkitaan ja todetaan?

– Ensin lääkäri tekee perustutkimuksen eli kuuntelee sydämen ja keuhkot sekä painelee mahan. Lisäksi lääkäri tekee tuseeraustutkimuksen eli tarkastaa peräaukon seudun. Näiden tutkimusten jälkeen tehdään paksusuolen tähystys. Jos siellä todetaan jokin kasvainmuutos, otetaan muutoksesta koepala. Jos syöpä todetaan, lisätutkimuksilla selvitetään, onko suolistosyöpä levinnyt ja mille alueille.

8. Miten suolistosyöpää hoidetaan?

– Suolistosyövän ensisijainen hoito on aina leikkaushoito. Leikkauksella paikalliset kasvaimet saadaan leikattua pois. Jos kasvain on suuri tai on muita riskitekijöitä, voidaan antaa liitännäishoitoja. Niiden tehtävä on estää syövän uusiutuminen. Liitännäishoito on suolistosyövässä useimmiten solunsalpaajahoitoa. Levinnyttä suolistosyöpää hoidetaan myös lääkehoidolla, jonka tavoitteena on taudin leviämisen hidastaminen. Joissain tapauksissa maksan tai keuhkojen etäpesäkkeitä voidaan leikata, mutta se tulee kyseeseen varsin harvoin.

9. Millainen ennuste suolistosyöpiin sairastuneilla on?

– Ennuste on aina sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa suolistosyöpä löydetään. Paikallinen suolistosyöpä pystytään parantamaan leikkaushoidolla, mutta jos kyseessä on etäpesäkkeinen tauti, puhutaan enemmän syövän etenemisen hidastamisesta kuin parantavasta hoidosta. Noin 60–70 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Voidaan sanoa, että noin 60 prosenttia suolistosyöpään sairastuneista paranee. Rintasyövässä ja eturauhassyövässä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta elossa on 90 prosenttia, eli suolistosyövässä ennuste on jonkin verran näitä syöpiä huonompi. Suolistosyövässä ennuste on kuitenkin huomattavasti parempi kuin esimerkiksi keuhkosyövässä, joka on neljänneksi yleisin syöpä. Siinä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta elossa on 10–20 prosenttia sairastuneista.

10. Ovatko suolistosyövän hoidot kehittyneet viime vuosina?

– Kyllä. Lääkehoidot kehittyvät koko ajan ja varsinkin etäpesäkkeisen taudin hoitoon tulee paljon uusia lääkkeitä koko ajan. Myös liitännäishoidoista tiedetään yhä enemmän. Myös diagnosointimenetelmät kehittyvät. Voi olla, että tulevaisuudessa suolistosyöpää voidaan seuloa esimerkiksi verikokeella.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Peräsuolisyöpä muutti Mervin asenteen: ”Olen kiitollinen sairastumisesta, koska se antoi paljon uutta elämääni”

X