Margot Robbie Vanity Fair -lehden kannessa aiheutti kohun.
Margot Robbie on näyttelijä ja elokuvatuottaja.
Terveys

Syömishäiriöpsykologi Katarina Meskanen pysähtyi, kun näki näyttelijän kylkiluut julkkislehden kannessa – tästä kohussa on kyse

Moni kavahti Vanity Fair -lehden kansikuvaa. Onko 90-luvun kuvakavalkadi langanlaihoine malleineen tulossa takaisin?
Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: MVPhotos

Hollywood-tähti Margot Robbien, 32, kylkiluut ja sisäänpäin vedetty vatsa vievät huomion Vanity Fair -aikakauslehden uusimman numeron kannesta.

Kansi nostatti julkaisunsa jälkeen välittömästi kohun, ja kuvaa kommentoitiin suorin sanoin muun muassa Instagramissa:

”Tämä kuva on niin mennyttä aikaa. Kuka organisaatiossanne yhä uskoo, että naisten pitää näännyttää itsensä nälkään ollakseen kauniita?”

”Miksi voin laskea hänen kylkiluunsa? Minkälaista kehonkuvaa Vanity Fair yrittää edistää?”

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

 

Henkilön Vanity Fair (@vanityfair) jakama julkaisu

Myös syömishäiriöihin perehtynyt psykologi ja psykoterapeutti Katarina Meskanen pysähtyi lehden kansikuvan nähtyään.

– Se oli kuin paluu 90-luvun laihojen mallien kuvakavalkadiin, mutta toivottavasti se ei ilmennä laajempaa trendiä, Meskanen sanoo.

Kun langanlaihuus ja ”party girl” olivat ihanteina, syömishäiriöt lisääntyivät

Kansi ja sen aiheuttama kohu kytkeytyvät viime aikoina käytyyn keskusteluun siitä, että laihuuden ihannointi olisi tekemässä paluun.

”Arvelen, että lehdet ovat ottaneet tehtäväkseen tuoda takaisin syömishäiriöt ja edistää ’heroiinivartalotrendiä’. Ikuisesti Margot-fani, mutta tämä ei välitä oikeaa viestiä”, kuuluu runsaasti tykkäyksiä saanut kommentti Instagramissa.

Yhdysvaltalainen New York Post -lehti julkaisi marraskuun alussa artikkelin, jonka otsikossa heitettiin hyvästit pyöreälle pepulle ja julistettiin uusi aikakausi alkaneeksi: ”Bye-bye booty: Heroin chic is back.

Otsikossa viitataan 1990-lukuun ja 2000-luvun alkuun, jolloin laihuuden ihannointi ja langanlaihat, biletyttö-lookia edustavat mallit olivat valtavirtaa. Ajanjakson esimerkkinä pidetään muun muassa huippumalli Kate Mossia.

Se, että kauneusihanteena oli näyttää sairaalloisen laihalta, näkyi konkreettisesti syömishäiriöiden kasvuna.

– 1990-luvun puolivälissä erityisesti nuorten naisten syömishäiriöoireilu yleistyi. Toki kun syömishäiriöistä puhuttiin enemmän, niitä myös tunnistettiin paremmin. Mutta oireiden yleistyminen ei kuitenkaan ollut pelkästään tilastollista harhaa.

Seura: Saija Tuupasen Raimo-isä muistaa syömishäiriön pahimman ajan – vessan ovi oli pakko pitää auki

Margot Robbien kuva Vanity Fair -lehden kannessa aiheutti kohun.

Margot Robbie on näytellyt mm. menestyselokuvissa The Wolf of Wall Street ja Once Upon a Time in Hollywood.

Eikö kehopositiivisuusliikkeestä ollut mitään hyötyä?

Viime vuosina kehopositiivisuus on ollut paljon esillä, eikä esimerkiksi aikakauslehdissä ole julkaistu menneiden vuosien tapaan laihdutusvinkkijuttuja.

Todisteena siitä, että laihuus olisi taas trendikästä, nostetaan New York Post  –lehden artikkelissa esiin muun muassa syksyn muotinäytöksissä nähdyt hennot ja laihat supermallit lyhyissä minihameissaan.

Myös The Cut -lehti kertoo esimerkkejä laihuuden paluusta. ”Heroin chic” -vartalo ja sen eri variaatiot ovat tällä hetkellä suosittuja hakutermejä TikTokissa. Laihuustrendin merkkinä pidetään myös sitä, että 2000-luvulla suositut matalavyötäröiset, alavatsan paljastavat lantiofarkut ja minihameet ovat taas muodissa.

Onko tosiaan niin, että taas ihannoidaan miltei sairaalloista laihuutta?

– Valitettavasti laihuus on ollut koko ajan trendikästä. Yhteiskunnassamme laihuutta ihannoivaa narratiivia kannattaa ylläpitää, sillä siihen liittyy valtavasti markkinavoimia. Ulkoapäin määritellään, miltä itseään kunnioittavan naisen tulisi näyttää, herätetään tyytymättömyys ja sitten myydään ratkaisuja, syömishäiriöpsykologi sanoo.

– Mutta onneksi on myös vastavoimia, kuten puhe kehorauhasta ja kehopositiivisuus-liike. Toivottavasti ne ovat valveuttaneet meitä nyt torjumaan tämän haitallisen ysäritrendin.

”Keho ei ole trendi”

Niin Vanity Fairin kansi kuin New York Post -lehden artikkelin otsikointi ovat herättäneet paljon reaktioita ja tunteita. Meskanen on iloinen siitä, että ihmiset ovat älähtäneet ja reagoineet jyrkästikin.

– Hyvä että on syntynyt kohua, eikä asioita ihan purematta niellä. Toivottavasti tiedostamme nykyään paremmin riskit.

”Se, mitä lehtien kansissa on, ei voi olla vaikuttamatta meihin.”

Meskanen myös peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, millaisia kuvia tai otsikoita julkaistaan.

– Miksi meidän pitäisi näyttää huumeidenkäyttäjiltä? Ihan absurdia. Se, mitä lehtien kansissa on, ei voi olla vaikuttamatta meihin, vaikka kuinka tiedostavia kuluttajia olisimme. Kansikuvat luovat kauneusihanteita, ja siten ne luovat illuusion siitä, miltä meidän pitäisi näyttää. Ja he, ketkä ovat haavoittuvimmassa asemassa suhteessa kauneusihanteisiin ja visuaalisiin representaatioihin, ovat nuoret.

Keho ei myöskään ole trendi.

– Meille tuputetaan ajatusta, että kehon pitäisi näyttää joltain, jotta olisimme jotain. Mutta eihän se ole kehon tehtävä. Kehon tehtävä on elää, hengittää ja olla elollinen, tunteva olento – ei vain pelkästään näyttää joltain tai mahtua johonkin kokoon.

Hyvä kysymys on myös se, miksei itsensä sellaisenaan hyväksyminen ole trendi.

– Siksi, koska silloin loppuisivat isot kassavirrat. Kun ihmiset ovat tyytymättömiä kehoihinsa, joku käärii rahat.

X