Syyhypunkki on kiusannut suomalaisia ahkerasti viime aikoina – näin tunnistat, onko kutiseva ihottuma atooppista vai syyhyä
Syyhypunkki voi tarttua jo kättelystä. Ensitartunnassa oireet alkavat vasta viikkoja myöhemmin.
Syyhypunkki eli syyhy kutisee usein varvasväleissä, mutta tartunta voi oireilla missä tahansa kehon osissa.
Syyhypunkki voi tarttua jo kättelystä. Ensitartunnassa oireet alkavat vasta viikkoja myöhemmin.
Syyhypunkki eli syyhy ja sen aiheuttamat ihoreaktiot ovat työllistäneet lääkäreitä huomattavasti aiempaa enemmän tänä ja viime vuonna.
– Omalla vastaanotollani tapauksia on ollut selvästi enemmän kuin aiemmin. Olen keskustellut kollegoideni ja ihotautilääkäreiden kanssa, ja yleinen tuntuma on, että vaiva on lisääntynyt. En osaa sanoa, mistä se johtuu, sanoo lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Peter Csonka Terveystalosta.
Syyhypunkki ei ole erityisesti lasten vaiva vaan kiusaa kaiken ikäisiä ihmisiä. Syyhy tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Tartuntaan riittää lyhytkin ihokontakti – esimerkiksi kättely.
– Teoriassa se voi tarttua lakanoistakin, mutta tyypillisin tie on suoraan ihmisestä toiseen. Yksikin syyhypunkki riittää tartuntaan, kertoo Csonka.
Iholle päästyään syyhypunkki kaivaa käytäviä ihon alle ja munii käytäviin. Viikkojen kuluessa syyhypunkki ja sen eritteet aiheuttavat ihon tulehdusreaktion, joka ilmenee punoituksena, näppylöinä ja rakkuloina. Nämä saavat aikaan kovaa kutinaa erityisesti iltaisin ja öisin.
– Jos tartunta on ensimmäinen, oireet alkavat muutaman viikon kuluttua tartunnasta. Uusintatartunnassa tulehdusreaktio alkaa huomattavasti aiemmin, sillä elimistö tunnistaa vieraan tunkeilijan ja hyökkää nopeammin sitä vastaan, Csonka kuvailee.
Atooppinen ihottuma vai syyhypunkki?
Syyhy voi ilmaantua mihin tahansa kehon osaan. Tyypillisimmin ihottumaa on sormien ja varpaiden väleissä, rannepoimuissa, reisien sisäsyrjissä, kyynärvarsien sisäpinnoissa, kainaloissa ja genitaalialueella.
Myös atooppinen ihottuma punoittaa ja kutisee, ja myös se voi oireilla erityisesti taivealueilla ja ihopoimuissa. Mistä siis tietää, onko kyseessä atooppinen ihottuma vai syyhypunkin aiheuttama ihorektio?
– Molemmat tosiaan kutisevat, mutta syyhy aiheuttaa yleensä länttimäistä laajempaa punoitusta ja rakkulamaisia ihomuutoksia, jotka harvoin liittyvät atooppiseen ihottumaan, Csonka tuumaa.
Jos ihottuman aiheuttaja kuitenkin on epäselvä, ja ihottuma vaivaa esimerkiksi kutisemalla kovasti, kannattaa sitä käydä näyttämässä lääkärille. Atooppinen ihottuma ei tartu toiseen ihmiseen, kun taas syyhypunkki tarttuu hyvin herkästi. Lisäksi hoito näissä kahdessa on täysin erilainen.
– Pitkään vaivannut syyhy ja siihen liittyvä levinnyt tulehdusreaktio voi jo olla vaikeampi erottaa muusta ihottumasta. Vastaanotolla asia selviää, kun lääkäri kartoittaa ihottuman alkamisajankohdan ja muut yksityiskohdat, sanoo Csonka.
Lue myös: Näistä merkeistä voit epäillä atopiaa, jos iho tuntuu kuivalta – hoida oikein atooppista ihoa
Syyhy hoidetaan voiteella tai tabletilla
Syyhytartuntaa hoidetaan joko iholle levitettävällä voiteella tai suun kautta otettavilla tableteilla. Permetriinivoidetta saa apteekista ilman reseptiä. Sen käytön voi aloittaa ilman lääkärikäyntiä, jos oireet ovat selkeät ja kyseessä on lääkärin toteama syyhypunkki.
– Voidetta levitetään kaikille ihoalueille ja annetaan vaikuttaa 8–12 tuntia. Tämän jälkeen se pestään pois. Viikon päästä hoito toistetaan. On tärkeää, että voidetta laitetaan kaikkialle – myös hiuspohjaan, sormien ja varpaiden väliin sekä napaan. Käsiä ei saa pestä voiteen levittämisen jälkeen, Csonka neuvoo.
Suun kautta otettavat tabletit ovat reseptilääke, joka otetaan kerta-annoksena. Jos yksi hoitokeino ei toimi, voidaan kokeilla toista, ja joskus lääkäri voi määrätä syyhyn hoitoon sekä voiteen että tabletit.
– Hoidon teho vaihtelee. Tänä vuonna monet ovat tarvinneet toistuvia hoitoja. Se saattaa liittyä syyhypunkin vastustuskykyyn, Csonka arvelee.
Mitä nopeammin hoidon aloittaa, sitä paremmin se tehoaa. Jos perheessä on todettu syyhy, Csonka suosittelee ainakin yhtä hoitokertaa myös oireettomille perheenjäsenille. Lisäksi vuodevaatteet pitää pestä kuten myös muut pinnat, jotka ovat suorassa kontaktissa ihoon.
– Syyhypunkki ei selviä ihmisen ulkopuolella yli kahta vuorokautta. Jos esimerkiksi sohvaa ei käytä pariin päivään, ei syyhy enää kolmantena päivänä tartu siitä. Kaikkia huonekaluja ei siis sentään tarvitse pestä, Csonka lohduttaa.
Kotiliesi.fi: Entä jos ihottuma johtuukin flunssasta? Ihotautilääkäri kertoo, mitä yhteydestä nykyisin tiedetään
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous