Syysväsymys eli kaamosoireilu on osa jopa 10-30 prosentin suomalaisista elämää. Tällöin kyse on kaamosmasennusta lievemmästä kaamosrasituksesta.
Syysväsymys eli kaamosoireilu on osa jopa 10-30 prosentin suomalaisista elämää. Tällöin kyse on kaamosmasennusta lievemmästä kaamosrasituksesta.
Terveys

Syysväsymys voi oireilla kaamosmasennusta lievempänä kaamosrasituksena – helpota oireita näillä viidellä vinkillä

Kaamosoireilu eli tuttavallisemmin syysväsymys hiipii elämäämme juuri näihin aikoihin. Kysyimme työterveyspsykologi Jesse Eteläaholta, miten oireilua voisi lievittää itse ja missä vaiheessa on syytä huolestua.
Teksti: Elina Viitanen Kuvat: iStock

Syysväsymys iskee usein samoihin aikoihin, kun siirrytään talviaikaan. Pimeän voittaessa valon saatamme tuntea itsemme saamattomiksi ja apeiksi. Syysväsymys jaetaan kahteen eri luokkaan: lievempään kaamosrasitukseen ja vakavampaan kaamosmasennukseen.

– Kaamosmasennuksesta kärsii 1 % väestöstä, mutta kaamosrasituksesta jopa 10–30%. Periaatteessa kaamosoireilu on ihan luonnollistakin, sillä talven tullen luonnon kiertokulku hidastuu. Siksi tässä yhteydessä ei puhuta sairaudesta, työterveyspsykologi Jesse Eteläaho huomauttaa.

Syysväsymys ilmenee tyypillisimmin yleisenä vireystilan ja mielialan laskuna, hiilihydraattihimona, univaikeuksina, sosiaalisena vetäytymisenä ja seksihalujen vähentymisenä.

– Kaamosmasennuksesta puhutaan, jos toimintakyky alenee huomattavasti eli ei enää jaksa tehdä normaaleja arkisia askareita tai käydä töissä, tai jos masennuksentunne on niin voimakas, että se haittaa elämänlaatua. Silloin on syytä hakeutua ammattilaisen puheille.

Huolestua kannattaa myös silloin, jos oireilu ei kevään tullen helpota. Yleensä kaamosoireilu väistyy helmikuun loppupuolella. Etelässä oireilu voi jatkua hieman pidempään, sillä kirkasta valoa ei juurikaan ole nykyisten vähälumisten talvien vuoksi. Pohjoisen asukkaat ovat usein tottuneet pimeyteen, ja heillä on myös lumipeitteen ansiosta enemmän kirkasta talvisäätä.

Taltuta lievä syysväsymys näillä keinoilla:

1. Ole itsellesi armollinen

Syysväsymys voi iskeä herkemmin suorittajaluonteeseen. Korkea vaativuus itseä kohtaan on luonteenpiirre, joka voi altistaa syysväsymykselle. Jos huomaat kaamosoireilua, anna itsellesi lupa höllätä. Hyväksy, että pimeän ajan koittaessa on biologisesti aivan normaalia, ettei jaksa tehdä asioita samalla tahdilla kuin kesäisin. Anna itsesi olla väsynyt ja ärtynyt. Kaikki tunteet ovat sallittuja.

2. Opi nauttimaan syksystä

Usein jo loppukesästä alamme voivotella lähestyvää syksyä. Ajattelemme sen tietävän pimeyttä, kylmyyttä ja räntäsadetta – kaikkea negatiivista, kun ennemminkin tulisi oppia löytämään syksystä hyviä puolia. Nautitko marjastuksesta tai sienestyksestä, värikkäästä luonnosta, kynttilöistä, hyvästä kirjasta takkatulen loimussa tai lähestyvästä joulusta? Kohdista ajatuksesi niihin!

Syysväsymys lieventyy monin keinoin. Ole armollinen itsellesi ja keskity asioihin, joista nautit.

Syysväsymys lieventyy monin keinoin. Ole armollinen itsellesi ja keskity asioihin, joista nautit.

3. Kokeile kirkasvalohoitoa

Monet meistä menevät töihin pimeän aikaan ja palaavat kotiin auringon jo laskettua. Tällöin kannattaa hankkia kirkasvalolamppu, joka on tutkimusten mukaan tehokkain keino kaamosrasituksen hoitoon. Kylve valossa ennen kello kymmentä vaikkapa aamupalaa syödessäsi ja toisen kerran töistä tullessasi 20–30 minuuttia kerrallaan. Näin ikään kuin rytmität vuorokautesi uudelleen.

4. Älä lipsu terveellisistä elintavoista

Pidä kiinni elämän pyhästä kolminaisuudesta: riittävästä levosta, terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Aloita sellainen liikuntaharrastus, joka ei ole sääriippuvainen, sillä usein kelien huonontuessa liikunta jää välistä jopa tyystin. Hillitse etenkin iltaisin iskevää hiilarihimoa, sillä liiallinen hiilihydraattien mässäily vain lisää väsymystä. Pyri sen sijaan kiinnittämään huomiota säännölliseen syömiseen. Samoin pidä kiinni myös säännöllisestä unirytmistä. Korosta myös työpäivänaikaista palautumista: pidä kiinni omista tauoista, syö hyvin työpäivän aikana ja pidä ruokailun yhteydessä kunnollinen tauko. Myös lyhyet viiden minuutin hengähdystauot kesken työskentelyn ovat hyviä hetkiä tarkastella omaa stressitasoa. Jos mahdollista, työpäivän aikana kannattaa käydä myös pienellä happihyppelyllä nauttimassa luonnonvalosta.

5. Pidä yllä sosiaalisia suhteitasi

Pimeinä iltoina tekee ehkä ennemmin mieli kääriytyä sohvannurkkaan kuin lähteä ihmisten ilmoille. Syksyn tullen kannattaakin hyödyntää lähiverkostoa ja pitää kavereihin ja perheeseen yhteyttä esimerkiksi videopuheluiden avulla, jos voimavarat eivät riitä kyläilyyn. Oli tapaaminen sitten etänä tai livenä, on sen jälkeen varmasti paljon virkistyneempi olo. Huomaat myös, ettet ole ainut, jonka kasvoja vasten sataa märkiä lehtiä.

X