Terveys

Tätä kaamos aiheuttaa elimistöllesi juuri nyt – 5 merkittävää muutosta

Valon määrän vähenemisellä ja pimeyden lisääntymisellä on konkreettisia vaikutuksia ihmisen kehoon ja mieleen. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, millaisia reaktioita kaamos ihmisissä aiheuttaa – ja miten niitä vastaan voi taistella.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock

Kaamos saa vireystilamme laskemaan.

Valon määrän vähenemisellä ja pimeyden lisääntymisellä on konkreettisia vaikutuksia ihmisen kehoon ja mieleen. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, millaisia reaktioita kaamos ihmisissä aiheuttaa – ja miten niitä vastaan voi taistella.

1. Pimeähormoni melatoniinin tuotanto lisääntyy

Valo pitää melatoniinin tuotannon sammuksissa, kun taas yön pimeys laittaa tuotannon käyntiin.

– Kun vuorokauden valoisa aika lyhenee, melatoniinin tuotanto alkaa aikaisemmin illalla ja loppuu myöhemmin aamulla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.

Pimeänä vuodenaikana aika, jolloin keho tuottaa melatoniinia, pitenee. Siksi ihminen on syksyllä ja talvella helposti uneliaampi kuin kesällä.

Jos iltaisin kuitenkin oleskellaan kirkkaassa valossa, ei melatoniinin tuotanto pääse käynnistymään.

– Valolla on välitön virkistävä vaikutus, mikä voi johtaa siihen, että nukkumaanmenoaika viivästyy. Tästä seuraa helposti univajetta, ja myös unen laatu kärsii. Unesta tulee kevyempää ja katkonaisempaa.

2. Mieliala laskee ja ärtyneisyys yleistyy

Valon määrällä on psykologinen vaikutus ihmisiin. Aurinkoisella säällä mieliala on usein korkeammalla kuin pimeänä ja synkkänä päivänä.

Pimeys saa myös ihmisen sisäisen kellon jätättämään, mikä vaikuttaa ihmiseen niin, että hänen mielialansa laskee ja ärtyneisyys voimistuu.

– Mielialaan vaikuttaa myös se, että hermovälittäjäaineiden serotoniinin ja dopamiinin käyttö kemiallisessa viestinsiirrossa kärsii pimeydestä.

Serotoniini vaikuttaa mielialan säätelyyn. Jos serotoniinia on huonosti käytettävissä, mieliala pyrkii laskemaan ja ärtyneisyys lisääntyy.

Dopamiini puolestaan liittyy mielihyvän kokemiseen ja mielenkiinnon ylläpitämiseen. Nämä kärsivät, jos dopamiinia ei ole tavalliseen tapaan käytettävissä.

3. Ruokahalu kasvaa

Ruokahalun ja herkkuhimon lisääntyminen on yleistä pimeänä vuodenaikana. Syynä on sekä sisäisen kellon jätättäminen että univaje.

– Syksyllä ja talvella on tyypillistä, että nälkä iskee tavallista voimakkaammin loppuiltapäivän ja illan aikana: usein noin 15 tunnin kuluttua aamuherätyksestä.

Ruoan himoa on mahdollista vastustaa, mutta se vaatii tahdonvoimaa.

– Usein käy niin, että ihminen syö enemmän kuin olisi ollut tarpeeksi ja tiedostomattaankin valitsee hiilihydraattipitoisia ruokia.

4. Into harrrastaa liikuntaa laskee

Pimeänä vuodenaikana kotisohva houkuttaa helposti lenkille lähtöä enemmän. Pimeys laskee vireystilaa ja mielialaa, mikä tekee liikkeelle lähtemisestä tavallista haastavampaa.

5. Keskittymis- ja muistivaikeuksia voi esiintyä

Sen lisäksi, että aktiivisuus vähenee, makeanhimo lisääntyy ja unenlaatu heikkenee, kaamos voi aiheuttaa myös vakavampia oireita. Tällöin puhutaan kaamosmasennuksesta.

– Jos mieliala muuttuu selkeästi tavallista huonommaksi, mielenkiinto asioihin hiipuu, mielihyvän kokeminen on tavallista vaikeampaa ja esiintyy keskittymisvaikeuksia, muistivaikeuksia ja syyllisyyden tunteita, ihmisellä voi olla kaamosmasennus.

Masennusoireiden kanssa ei ole hyvä jäädä yksin, vaan apua kannattaa hakea ammattilaisilta.

Miten pimeyttä vastaan voi taistella?

Vaikka pimeydellä on selviä vaikutuksia ihmisen kehoon ja mieleen, peliä ei ole menetetty. Vireystilaansa voi lisätä Timo Partosen mukaan neljällä keinolla.

1. Valohoitoa aamuisin

Nopein ja tehokkain keino torjua pimeyttä on lisätä aamutunteihinsa valoa. Valo estää sisäisen kellon liiallista jätättämistä ja pitää vuorokausirytmin säännöllisenä. Vaihtoehtoina on käyttää joko sarastusvaloa tai kirkasvaloa.

Sarastus- tai herätysvalon tarkoitus on lisätä makuuhuoneeseen valoa puolen tunnin ajan ennen herätystä. Jotta valosta olisi hyötyä, sitä tulisi käyttää säännöllisesti joka aamu. Vaikutuksia voi odottaa viikon käytön jälkeen.

Kirkasvalo on vielä nopeampi ja tehokkaampi keino: vaikutuksen huomaa jo viikon sisällä. Kirkasvaloa tulee käyttää aamuisin noin puoli tuntia, kello 5–10 välillä, ja vähintään viitenä aamuna viikossa.

2. Liikuntaa alkuillasta

Säännöllisen kuntoliikunnan hyvinvointia lisäävä vaikutus alkaa näkyä kuukaudessa. Liikuntaa tulisi harrastaa 2–3 kertaa viikossa, noin 45 minuuttia kerrallaan.

Paras ajankohta liikunnalle on loppuiltapäivästä ja alkuillasta. Liian myöhään ei kannatta liikkua, jotta uni ei kärsi liikunnan takia. Liikkua voi joko ulkona tai sisällä, ja lajit ovat vapaasti valittavissa.

3. Ystävien tapaaminen piristää

Mieliala pysyy parempana, kun sosiaalisista suhteistaan huolehtii ja ystäviään ja läheisiään tapaa säännöllisesti myös pimeänä vuodenaikana.

Mikäli huomaa ystävänsä kärsivän kaamosmasennuksesta, jonka myötä tämä on vetäytynyt omiin oloihinsa, ystävää voi auttaa järjestämällä esimerkiksi yhteisen illanvieton.

4. Univelan välttäminen on tärkeää

Nukkumaanmenon ei kannata antaa myöhästyä. Univelan välttäminen on pimeänä vuodenaikana vireystilan kannalta erityisen tärkeää.

Varaa itsellesi riittävästi aikaa riittävän pitkää yöunta varten, jotta univajetta ei pääse syntymään.

Lue myös:

Kirkasvalolamppu voi väärin käytettynä lisätä levottomuutta – 10 vinkkiä, miten hoidat sillä kaamosmasennusta oikein

Ahdistaako pimeys? Lue ohjeet kaamosmasennuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon

Kaamoshoroskooppi – Lue, miten selätät pimeyden, flunssan ja työstressin

X