Terveys

Tenniskyynärpää on jänteen keski-iän kriisi – näistä oireista sen tunnistaa

Tenniskyynärpää oireilee kyynärpään ulkosyrjällä tuntuvana rasituskipuna. Vaiva paranee hoitamatta, sanoo lääkäri – sen hoitoon tarkoitettu kortisonipistos yleensä huonontaa ennustetta.
17.11.2019 Teksti: Tanja Kröger Kuvat: iStock

Kun puristat sormiasi nyrkkiin, tunnet kipua kyynärpään ulkosivulla. Kun nostat kahvikuppia, saatat tuntea kipua kyynärpäässä.

Tenniskyynärpää oireilee kyynärpään ulkosyrjällä tuntuvana rasituskipuna, kertoo Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Lähdeoja.

Perimmäistä syytä tenniskyynärpäälle ei tiedetä, mutta riskitekijöitä ovat ainakin tupakointi ja toistuvat, voimaa ja kiertoliikkeitä vaativat liikkeet työssä. Kolmasosassa tapauksista käsi kipeytyy, kun sillä tekee jotakin äkillistä poikkeavaa. Rasitukseen ei kuitenkaan tenniskyynärpäässä liity varsinaisia vammoja tai murtumia.

– Kipu pahenee tai tuntuu erityisesti silloin, kun kättä käyttää asioiden nostamiseen. Yösärky vaivaa osaa potilaista, mutta ei kaikkia.

Lähdeoja muistuttaa, että kipu voi olla merkki muustakin, kuten nivelrikosta tai joskus vammasta. Tavallinen tenniskyynärpää ei ala merkittävästä vammasta. Joskus siihen liittyy riuhtaisu.

Lähdeojan mukaan tenniskyynärpäätä diagnosoidaan Suomessa 1–3 prosentilla väestöstä. Tenniskyynärpäätä kutsutaan myös jänteen keski-iän kriisiksi eli se on tyypillinen 35–60-vuotiailla. Eniten sitä esiintyy viisikymppisillä. Sitä on tasaisesti miehillä ja naisilla.

Tenniskyynärpää paranee hoitamatta – kortisonipistos ei kannata

Tenniskyynärpää paranee Lähdeojan mukaan liki kaikilta noin vuoden kuluessa ilman hoitoa, eikä mikään hoito nykytiedon mukaan ole erityisen tehokasta. Fysioterapiasta voi olla hyötyä siinä vaiheessa, kun oireet ovat jatkuneet pidemmän aikaa, ja se voi nopeuttaa paranemista. Fysioterapeutilta voi saada lihasten vahvistus- ja venytysohjeita.

– Fysioterapeuttinen kuntoutus nopeuttaa hiukan paranemista, mutta pitkän aikavälin seurannassa vaikutus on vaatimaton. Australialaisen tutkimuksen mukaan vuoden kohdalla viidestätoista ihmisestä yksi hyötyi fysioterapiasta.

Lähdeoja sanoo, että käden käytön välttäminen ei ole hyvä asia paranemisen kannalta.

Tenniskyynärpään hoitoon voidaan tarjota kortisonipistoksia. Iso osa potilaista saa kortisonista lyhytaikaisen avun 1–2 kuukauden ajaksi, mutta puolen vuoden jälkeen tauti uusii yli kahdella kolmesta kortisonia saaneista, ja on sitten selvästi huonoennusteisempi kuin potilailla, jotka eivät ole saaneet pistosta. Lähdeojan mukaan kortisoni siis kroonistaa tenniskyynärpäätä.

– Kortisonia saaneet potilaat pärjäävät huonommin. Kortisonipistos tekee sen, että se paranee hetkeksi, mutta tulee sitten takaisin sitkeämpänä. Kortisonipistoksia ei pidä käyttää tenniskyynärpään hoidossa.

Vaiva jatkuu kuitenkin vuosikausia vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa.

Lääkehoitona kivun lievittämiseen käytetään tulehduskipulääkkeitä.

Kun kipu vaivaa viikkoja tai pidempään, suuntaa lääkäriin

Tenniskyynärpää diagnosoidaan kliinisellä tutkimuksella – siinä potilaalle tehdään provokaatiotestejä, joissa kättä esimerkiksi puristetaan nyrkkiin ja painellaan. Röntgen- tai magneettikuvaus tehdään vasta siinä vaiheessa, jos halutaan poissulkea muita sairauksia, kuten rustosairauksia- ja vaurioita sekä kasvaimia. Magneettikuvausta ei yleensä tarvita.

Lääkärissä kannattaa Lähdeojan mukaan käydä, jos kyynärpään ulkosyrjällä ilmenevä kipu kestää viikkoja tai pidempään.

– Lääkäriin pitää mennä sen takia, että voidaan poissulkea muut tekijät, arvioida työkykyä ja kirjoittaa kipulääkkeitä sekä ohjata fysioterapiaan.

Tenniskyynärpään leikkauksia tehdään Suomessa verraten vähän – noin sata vuodessa. Lähdeoja on itse mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään leikkaushoidon tarpeellisuutta tenniskyynärpään hoidossa.

– Joskus harvoin kroonistuneissa, yli vuoden jatkuneissa tapauksissa leikkauksia harkitaan Suomessa.

Lue myös: 

Sattuuko liikkeelle lähteminen levon jälkeen? Asiantuntija vastaa 8 kysymykseen nivelrikosta

Älä hanki rasitusvammaa – Näin ehkäiset yleisimmät urheiluvammat

Miten elää kroonisen kivun kanssa? 6 ohjetta

Lue myös

Suosittelemme