verinäytteen ottaminen laboratoriossa
Perusverenkuva, rauta- ja rasva-arvot kannattaa katsastaa muutaman vuoden välein ja aina, jos elintavat muuttuvat.
Terveys

Kannattaako terveystutkimuksissa käydä ilman lähetettä? Näitä veriarvoja on lääkärin mukaan hyvä seurata

Vaivattomasti verikokeeseen, edullisesti magneettikuvaukseen. Kuluttajille markkinoidaan terveystutkimuksia, joihin voi hakeutua ilman lähetettä. Mutta kannattaako se?
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

1. Miksi moni hakeutuu tutkimuksiin omin päin?

Moni mittaa elimistönsä toimintoja esimerkiksi älykellolla. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset voivat olla heille keino laajentaa tietojaan. Lääkärin näkökulmasta tässä tarkoituksessa tehdyt tutkimukset ovat turhia, sillä lääkäri käyttää tutkimuksia sairauksien seulontaan.

Osa ihmisistä teetättää tutkimuksia parantaakseen hyvinvointiaan. Joku voi olla esimerkiksi aloittanut kasvisruokavalion ja haluaa verikokeella varmistaa, että saa ruokavaliosta tarvitsemansa ravintoaineet. Tällöin tutkimuksen tarkoituksena on ehkäistä terveysriskejä, mikä on ihan järkevää.

Lue myös: Mitä omasta unesta oikeasti voi oppia älylaitteilla mittaamalla? Asiantuntija kertoo, miten unen seurantaa kannattaa hyödyntää

2. Mitä tutkimuksia ihmiset teetättävät itsenäisesti?

Eniten tehdään verikokeita. Verestä voidaan määrittää monia aineita, joiden avulla saadaan tietoa elimistön perustoiminnoista. Verikoe kertoo sairauden riskeistä usein hyvissä ajoin ennen oireita.

Tavallisin yksittäinen tutkimus on perusverenkuva ja hemoglobiiniarvo, johon moni yhdistää ferritiinitutkimuksen. Se kertoo veren rautavarastojen tilanteen ja on pelkkää hemoglobiinia luotettavampi raudanpuutteen mittari.

Veren rasva-arvot ja vitamiinitasot kiinnostavat. Monilla suomalaisilla rasva-arvot ovat perimän ja elintapojen takia korkeat. D-vitamiinin riittävä saanti huolettaa, sillä auringonvalon vähyyden vuoksi suomalaisten D-vitamiinin saanti jää usein liian alhaiseksi.

3. Koska labraan kannattaa koukata lääkärin kautta?

Terve ihminen voi hakeutua laboratoriotutkimuksiin omin päin, kun hän hakee tutkimustuloksista tukea elintapamuutosten seurantaan ja hyvinvointinsa lisäämiseen. Tulokset voivat auttaa seuraamaan kehitystä kohti tavoitetta ja motivoida terveellisiin elintapoihin.

Kun herää huoli sairaudesta, tarvitaan lääkäriä. Hän hallitsee kokonaisuuden ja osaa kohdentaa tutkimukset oikein. Esimerkiksi potilaan oireet, elämäntavat ja suvun sairaushistoria vaikuttavat siihen, mitä asioita verikokeesta kannattaa selvittää. Sairauden tutkimiseen tarkoitettuja tutkimuksia ja niiden tulkintaa ei voi ulkoistaa potilaiden vastuulle.

4. Voiko ilman lähetettä otetun verikokeen tuloksiin luottaa?

Verikokeen tulos on sama, oli lähetettä tai ei.

Verikokeen tuloksia verrataan viitearvoihin eli terveiden henkilöiden avulla tuotettuihin saman tutkimuksen tuloksiin. Tutkimus kertoo sen hetkisen tilanteen: henkilö voi olla sairastumassa, vaikka kokeen tulos olisi viitearvon sisäpuolella, ja päinvastoin – viitearvojen rajalla keikkuva ihminen voi olla ihan terve.

Tulos tulisi suhteuttaa tutkittavan elintapoihin. Jos ne ovat kunnossa ja tulos on viitearvojen sisällä, voi olla turvallisin mielin.

5. Mitä veriarvoja on järkevä seurata?

Perusverenkuva, rauta- ja rasva-arvot kannattaa katsastaa muutaman vuoden välein ja aina, jos elintavat muuttuvat. Verenpainetta ei mitata labrassa, mutta jokaisen yli nelikymppisen kannattaa seurata sitä säännöllisesti. Seurantaväli riippuu mittaustuloksesta.

Naisen kannattaa selvittää veren rasva-arvot vaihdevuosi-iässä. Hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat veren rasvatasapainoon, ja kolesteroli tahtoo nousta. Yleensä oma gynekologi lähettää naisen verikokeisiin.

D-vitamiiniarvo on hyvä mittauttaa edes kerran elämässä ja tarkistaa, onko D-vitamiinin saanti kohdallaan.

6. Uskaltaako tutkimustuloksen perusteella alkaa hoitaa itseään?

Terveelliset elintavat ovat aina turvallisia. Liikunnasta tai kasvisten lisäämisestä ruokavalioon ei ole haittaa.

D-vitamiinilisää kannattaa käyttää ilman mittauksiakin. Mittaus auttaa valitsemaan itselle sopivan D-vitamiiniannoksen.

Jos ferritiiniarvo on vähän alakanttiin, voi ottaa rautalisää. Jos arvo on oikein matala, pitää ottaa yhteyttä lääkäriin ja selvittää raudanpuutteen syy.

Verensokerin mittaus on hyvinvoinnin ja sairauden selvittämisen rajalla. Jos paastoverensokeri on välillä 6–7, kyse on esidiabeteksesta eli heikentyneestä sokerinsietokyvystä. Siitä kehittyy diabetes, ellei asiaan puututa elintavoilla, ja tässä tarvitaan lääkärin seurantaa.

7. Hyötyykö nainen ylimääräisistä kuvantamistutkimuksista?

Naisilla rintasyöpää seulotaan mammografiatutkimuksilla, joihin pääsee 50 ikävuoden jälkeen. Osa naisista haluaa tutkituttaa rintansa tätä ennen. He voivat hakeutua lääkärin lähetteellä mammografiaan. Rinnat voidaan kuvata magneetilla myös ilman lähetettä.

Kannattaa jutella oman gynekologin kanssa, mitä tutkimusta hän suosittelee.

Lue myös: Rinnoissa tuntuu outoa kipua – onko se merkki jostain vakavasta? Asiantuntija kertoo, mistä kivut rinnoissa voivat johtua

Lääkäri hallitsee kokonaisuuden ja osaa kohdentaa tutkimukset oikein.

8. Voiko omin päin teetetystä tutkimuksesta olla haittaa?

Lievästikin poikkeavat laboratoriotutkimusten tulokset voivat herättää huolta, vaikka ne ovat tavallisia, ja sairauden todennäköisyys on pieni.

Huoli voi sairastuttaa. Se on elimistölle stressitila, joka jatkuessaan kuormittaa kehoa ja mieltä, altistaa useille sairauksille ja heikentää elämänlaatua.

Pelkän huolen perusteella ei ehkä ole järkevä tehdä laajoja jatkotutkimuksia, joissa voi olla riskejäkin. Poikkeavien tutkimustulosten selvittely kuuluu lääkärille.

9. Miksi kuvantamistutkimuksiin kannattaa hankkia lähete?

Kuvantamistutkimukset näyttävät kudoksista ja rakenteista eri asioita. Lääkäri tietää potilaan oireista, mitä kuvalla kannattaa etsiä.

Hän tietää, mitä esimerkiksi polvelle kannattaa tehdä kuvauksen jälkeen. Pelkkä kuva ei potilasta auta: kuvassa terve polvi voi oireilla ja tarvita kuntoutumiseen fysioterapeutin apua.

10. Tuleeko omin päin teetetty tutkimus halvemmaksi?

Vakuutusyhtiö ja Kela eivät korvaa omin päin teetettäviä tutkimuksia. Jos potilas päätyy myöhemmin lääkäriin, lääkäri saattaa määrätä oireen tutkimiseen eri kuvantamistutkimuksen kuin minkä potilas on jo teettänyt. Tällöin itsenäisesti teetetty tutkimus on ollut turha.

Kaikkia lääkärikäyntejä ei tarvitse hoitaa kasvokkain. Kun syy oireeseen on selvillä, jatkohoidosta voidaan sopia esimerkiksi videopuhelulla.

Jos tutkimuksen tarkoituksena on tukea omaa hyvinvointia, tuloksista kannattaa jutella elintapa-asioihin perehtyneen lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa. Keskustelu voi auttaa välttämään myöhemmät turhat tutkimukset.

Asiantuntijana terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita, Terveystalo.

Annan uutiskirje

Kiinnostavimmat jutut hyvinvoinnista, ihmisistä ja suhteista

Lue myös

X