Tölkillinen energiajuomaa, purentakisko, säännölliset rutiinit... Migreenin ehkäisyyn ja kohtauksen sattuessa on monia helpotuskeinoja
Erikoislääkäri kertoo, mitkä elintavat ovat olennaisimpia migreenin välttämisessä ja mitkä lääkkeettömät keinot parhaiten auttavat kohtaukseen.
Erikoislääkäri kertoo, mitkä elintavat ovat olennaisimpia migreenin välttämisessä ja mitkä lääkkeettömät keinot parhaiten auttavat kohtaukseen.
1 Voiko migreeniä ehkäistä lääkkeettömillä keinoilla?
Migreeni on toistuvia kohtauksia aiheuttava päänsärkysairaus. Nykytiedon mukaan kohtaus käynnistyy aivojen syvissä osissa. Sen aikana hermostossa vallitsee monimutkainen häiriötila, joka kestää useasta tunnista muutamaan päivään.
Kohtauksella on usein jokin havaittava laukaiseva tekijä, ja näiden tekijöiden välttäminen on osa migreenin hoitoa. Tekijät ovat yksilöllisiä, ja ne oppii tunnistamaan kantapään kautta.
Migreeniin voi liittyä myös muita oireita, kuten huimausta, pahoinvointia, ääni- ja valoherkkyyttä, puheen takeltelua ja aivosumua. Osaa nämä oireet haittaavat enemmän kuin päänsärky.
2 Mikä elintapa vaikuttaa eniten migreeniin?
Kun uni on kunnossa, jaksaa pitää itsestään huolta muillakin tavoin. Säännöllinen unirytmi ja riittävä yöuni heijastuvat syömiseen ja liikkumiseen, ja liian vähäisenä ja huonolaatuisena uni puolestaan heikentää palautumista ja stressinsietokykyä. Näillä kaikilla on vaikutusta migreenikohtausten syntyyn.
Unta olisi hyvä olla seitsemästä kahdeksaan tuntia yössä. Myös liian pitkä uni voi altistaa migreenikohtaukselle.
3 Miksi migreenin yhteydessä puhutaan aina stressinhallinnasta?
Tasainen elämä olisi migreenin välttämiseksi hyödyllistä, sillä migreeni laukeaa usein muutoksista. Stressin puhkeaminen mutta myös sen purkautuminen voivat laukaista kohtauksen. Viikonloppu ja loma voivat alkaa migreenissä, kun työpaineet hellittävät.
Stressaavissa tilanteissa autonominen hermosto aktivoituu, mikä voi yhtenä tekijänä käynnistää migreenioireita. Sitä voi rauhoitella säännöllisesti pitkin päivää esimerkiksi hengittämällä hetken tavallista rauhallisemmin.
4 Lisääkö vai vähentääkö liikkuminen kohtauksia?
Säännöllinen liikkuminen vähentää kohtauksia. Se tukee unta ja auttaa hallitsemaan stressiä, mutta siitä ei kannata tehdä stressinaihetta. Tiukat liikuntatavoitteet ja migreeni ovat huono yhdistelmä.
Rankka, nopeatempoinen liikunta voi laukaista kohtauksen. Migreenin luonne ja voimakkuus vaihtelevat kuitenkin vuosien varrella. Tällä hetkellä itselle sopimaton tapa liikkua voi olla tulevaisuudessa ihan hyvä.
Jos migreeniin liittyy niskaoireita, niskahartiaseutua kuormittavat lajit eivät tunnu mukavilta. Hyvä ryhti helpottaa niskaoireita, ja se rakentuu hyvästä lihaskunnosta. Niskaoireissa fysioterapeutti voi auttaa.
5 Uskaltaako migreeniä sairastava herkutella huoletta?
Syömisissä tärkeintä on säännöllinen ateriarytmi. Se pitää verensokerin tasaisena, mikä hillitsee kohtauksia. Ruokavalioon mahtuu herkkujakin, joita moni karsii joskus turhaan.
Migreeni on vaiheittainen sairaus, joka etenee tyypillisesti ennakko-oireiden vaiheista hankalien kohtausoireiden kautta jälkioireisiin. Mielitekojen herääminen on melko tavallinen ennakko-oire, ja silloin monen tekee mieli makeaa. Kohtaus alkaa aivoissa huomattavasti varhemmin kuin se lähettää ensimmäistäkään merkkiä. Se on saattanut alkaa paljon aiemmin kuin suklaa on sulanut suussa, ja se tulisi, vaikka suklaa olisi jäänyt kääreeseensä.
Valtaosa migreenipotilaista kaataa lasiinsa jotain muuta kuin punaviiniä, mutta osa sietää sitä aika ajoin pieniä määriä. Voi olla, että lasillinen kostautuu usean päivän päänsärkynä vain kuormittavassa elämäntilanteessa.
6 Helpottaako silmälasien vaihto päänsärkyä?
Migreeniä sairastavilla ihmisillä on muita enemmän hajataitteisuutta, mutta taittovirheen yhteyttä migreeniin ei ole todistettu. Silmälasit kannattaa toki uusia, jos näkö vaatii korjausta. Lasien vaihto uusiin ei ratkaise migreeniä, mutta joillakin se saattaa jonkin verran auttaa.
Silmät on hyvä suojata auringolta. Moni migreenikohtaus saa alkunsa kirkkaasta, vilkkuvasta valosta, kuten kesäauringon välkkeestä liplattavilla laineilla.
7 Miten hammaslääkäri voi auttaa päänsärkypotilasta?
Hampaiden narskuttelu pahentaa migreeniä ja sama toimii toiseen suuntaan. Jatkuva hampaiden yhteen pureminen kuormittaa hampaiden lisäksi leukanivelten toimintaa kontrolloivia lihaksia, mistä aiheutuu päänsärkyä.
Yöllä pidettävä, hammaslääkärin vastaanotolla valmistuva purentakisko helpottaa narskutteluoireita. Hammaslääkäri voi neuvoa harjoitteita, jotka helpottavat puremalihasten kireyksiä. Botuliinitoksiini voi tuoda apua puremalihasten toimintahäiriöön.
8 Onko kosketushoidoista hyötyä?
Miellyttävä kosketus lisää hyvänolonhormoni oksitosiinin eritystä. Oksitosiini on vastavoimaa migreeniä pahentaville stressihormoneille.
Jos migreenikohtauksesta on vain vähän aikaa tai niitä tulee tiheästi, kosketuksen kanssa kannattaa olla tarkkana. Pään alueen hermosto voi olla herkistynyt, jolloin ihminen tuntee kevyen kosketuksen tavallista voimakkaampana. Pelkkä lippalakki voi tuntua päässä pahalta.
Stressin puhkeaminen mutta myös sen purkautuminen voivat aiheuttaa kohtauksen.
9 Mitkä lääkkeettömät keinot auttavat kohtaukseen?
Kofeiini kupillisena kahvia tai tölkillisenä energiajuomaa voi helpottaa kohtausta, mutta kumpaakaan ei kannata juoda usein suurina määrinä. Runsaat kofeiiniannokset voivat tehdä migreenistä tavallista tiheämmin toistuvan, kroonisen vaivan.
Migreeniä sairastava hakeutuu usein luonnostaan pimeään, hämärään ja hiljaiseen huoneeseen ja laittaa otsalleen kylmän kääreen. Lepo vähän ärsykkeitä sisältävässä ympäristössä lepuuttaa aivoja. Kylmä rauhoittaa herkistynyttä pään alueen hermostoa, jolloin kipua välittävien viestien syötetulva aivoihin vähenee.
Lääkkeettömien keinojen vuoro on vasta kohtauslääkityksen jälkeen. Lääkkeet auttavat parhaiten, kun ne otetaan ajoissa ja annos on riittävä.
10 Pitääkö päänsärkypotilaan olla jatkuvasti varuillaan?
Jos migreeni alkaa määrätä tekemisiä, elämä kapenee liikaa. Nykyisillä estolääkkeillä monen elämä palautuu onneksi ennalleen.
Uudet biologiset lääkkeet vähentävät kohtausherkkyyttä, eikä käyttäjä välttämättä enää reagoi aiemmin kohtauksen laukaisseisiin tekijöihin.
Oma lääkehoito kannattaa tarkistaa migreenin hoidon osaavan lääkärin kanssa säännöllisesti.
Asiantuntijana LT, neurologian erikoislääkäri Pekka Miettinen, Terveystalo
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous