Terveys

Tuntuuko siltä, että flunssa tulee yhä useammin? Tästä se johtuu

Flunssakierre on päällä, ja työkaveritkin koko ajan kipeänä. Ovatko flunssat yleistyneet? Kysyimme asiantuntijalta.

Teksti:
Piia Sainio

Flunssakierteen voi katkaista lepäämällä kunnolla.

Flunssakierre on päällä, ja työkaveritkin koko ajan kipeänä. Ovatko flunssat yleistyneet? Kysyimme asiantuntijalta.

Flunssapaniikki! Joku työkavereista on koko ajan flunssassa ja muut ravaavat vessassa pesemässä käsiään. Kylään ei mennä, jos jollain on flunssa – ettei vain tarttuisi. Mikä meitä oikein vaivaa? Miksi tuntuu siltä, ettei ole varaa sairastua flunssaan? Ja ennen kaikkea: miksi tuntuu siltä, että kyseessä on jatkuvasti uusiutuva flunssa?

Lue myös: Miksi toisille nousee kuume usein, toisille ei juuri koskaan? Lääkäri kertoo

Terveystalon työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi, ovatko flunssat pahentuneet viime aikoina?

– Mikään tilastollinen tieto ei viittaa siihen, että näin olisi, vaan ihmiset ovat aina sairastaneet hengitystieinfektioita, keskimäärin 6–12 kertaa vuodessa. Tietyllä tavalla flunssat siis kuuluvat elämään. Ennemminkin asia on niin, että nykyinen työelämä ei kestä sellaisia häiriöitä, joita flunssat aiheuttavat, Metsäniemi pohtii.

Jos työ vaatii jatkuvaa täydellä teholla tekemistä, tehottomat toipilaspäivät eivät sovi joukkoon. Jos ei malta pysyä pedissä vaan lähtee liikkeelle turhan aikaisin, elimistö ei ehdi palautua taudista.

– Tosin liian aikainen liikkeelle lähtö ei liity pelkästään työelämään. Työntekohan voi olla nykyään fyysisesti hyvinkin kevyttä ja vapaa-aika jopa raskaampaa täpötäysine kalentereineen. Paraneminen vaatisi malttia. Ei pitäisi lähteä sata lasissa urheilemaan ja touhuamaan kaikkea.

Kuume on aina syy olla pois töistä

Flunssan akuuttivaihe voi hyvällä onnella mennä ohi vuorokaudessa, joskus se voi kestää viikon.

– On ihan normaalia, että akuuttivaiheen jälkeen jää päälle nuhaa, yskää tai muita lieviä oireita. Siinä voi mennä toinenkin viikko.

Kun pahin vaihe on ohi, pitäisi antaa elimistön toipua rauhassa. Ennen liikkeelle lähtöä kannattaa kuulostella omaa vointia: Hengästynkö tavallista helpommin? Olenko saanut nukuttua flunssasta huolimatta?

Aina flunssan takia ei tarvitse olla poissa töistä. Jos on vain nuhaa ja lievää kurkkukipua, töitä voi tehdä oman voinnin mukaan – mutta työn on oltava kevyttä ja ehkäpä mahdollista tehdä etänä. Jos tekee fyysisesti raskasta ulkotyötä, lievätkin oireet voivat olla syy sairauslomaan.

– Kuume on aina syy olla pois töistä. 37 astetta on ihan ehdoton raja. Kuumeessa elimistö tekee kovasti töitä päästäkseen eroon taudista , joten kuumeisena ei pidä lähteä leikkimään sankaria.

Milloin on mentävä flunssan takia lääkäriin?

Omasta voinnista riippuu se, milloin pitää lähteä lääkäriin. Jos kuume on ollut pitkään korkealla tai jos on kovaa yskää tai kurkkukipua, lääkärissä kannattaa käydä. Myös pitkään jatkunut kurkkukipu on syy mennä lääkäriin, koska silloin nielusta saattaa löytyä streptokokki A.

Kova yskä ja kuume taas saattavat viitata siihen, että flunssa on edennyt alempiin hengitysteihin. Silloin pitää sulkea pois keuhkokuume, joka on vakava sairaus ja edellyttää kunnon hoitoa. Yleensä flunssa menee ohi itsekseen, mutta flunssakierre on aina syy käväistä lääkärissä.

Jos tuntuu, että riesana on jatkuvasti uusiutuva flunssa, tarkista elintapasi

Jos kokee olevansa flunssakierteessä, kannattaa ensin tarkastella elintapojaan.

– Aluksi kysyisin, nukunko riittävästi, Päivi Metsäniemi neuvoo.

Liian vähillä unilla sinnittelevän ihmisen elimistön stressitasot ovat korkealla. Siksi kroppa on kovilla, eikä sillä ole voimia selättää tavallista flunssaa, joka muuten paranisi itsekseen jälkiä jättämättä.

– Kun nupit ovat jo kaakossa, ei ole enää varaa, mistä ottaa.

Yleensä 7–9 tunnin yöunet riittävät, mutta unentarve on yksilöllinen. Harva kuitenkaan pärjää alle seitsemän tunnin unilla.

– Usein ihminen, joka väittää tulevansa toimeen kuuden tunnin unilla, ei vain tiedä, mitä elämä olisi, jos nukkuisikin kahdeksan.

Jos on pitkään nukkunut liian lyhyitä öitä, kroppa ei pysty rauhoittumaan. Silloin voi luulla, ettei vain pysty nukkumaan enempää.

– Taustalla voi olla vuosikausia jatkunut tilanne, jota ei ihan hetkessä pureta. On vaikea sanoa, onko kyseessä sataprosenttinen syy- ja seuraussuhde, mutta yleistä on, että flunssakierteen taustalla ovat stressi ja palautumattomuus sekä liian kovat odotukset sille, mitä arjen pitäisi pitää sisällään.

Kierteen katkaisemisessa auttaa myös se, että antaa itselleen luvan ottaa iisimmin.

– Älä hingu lenkkipolulle ja hikijumppiin, ne kyllä odottavat. Ne joutuvat odottamaan huomattavasti kauemmin, jos et malta antaa elimistölle aikaa palautua taudin aiheuttamista rasituksista.

Flunssan taustalla voi olla jokin sairaus

Joskus flunssakierteen takaa paljastuu hoitamaton astma.

– On tilanteita, joissa lieviä astmaoireita on saattanut olla aiemmin mutta diagnoosia ei vielä ole. Tällaisen kierteen aikana selviääkin sitten, että taustalla on hoitamaton sairaus.

Tavallisesti astma todetaan lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta on olemassa toisenlainen astmatyyppi, joka puhkeaa aikuisena.

– Aikuisten astmoja tulee jatkuvasti vastaan työterveyshuollossa, Metsäniemi kertoo.

Kierteen taustalla voi olla myös poskiontelontulehdus tai poskionteloiden pysyvä limakalvoturvotus.

– Limakalvo nenästä keuhkoihin on yhtä ja samaa limakalvoa, ja siellä on monta kohtaa, joihin tauti voi jäädä jumittamaan. Huolellinen tutkiminen ja muiden taudinaiheuttajien pois sulkeminen on tärkeää, Metsäniemi toteaa.

–Silti ylivoimaisesti yleisin syy, joka taustalla on, on huono tuuri. Ihminen on vain sattunut saamaan monta tautia putkeen.

X