Terveys

Tuntuuko sinustakin siltä, ettet muista enää mitään? Aivotutkijalla lohduttavia uutisia

Tuntuuko, että unohtelet koko ajan pieniä asioita? Älä huoli, se on ihan tavallista. Ihmisellä on huonompi työmuisti kuin apinoilla. Mutta stressitasoosi sinun kannattaa kiinnittää huomiota.

Teksti:
Mervi Alatalo

Unohtelu on aivan tavallista. Aivotutkijan mielestä muistiinpanojen ja muistilappujen käyttö on älykästä muistin käyttöä.

Tuntuuko, että unohtelet koko ajan pieniä asioita? Älä huoli, se on ihan tavallista. Ihmisellä on huonompi työmuisti kuin apinoilla. Mutta stressitasoosi sinun kannattaa kiinnittää huomiota.

Miksi minusta tuntuu siltä, etten muista enää mitään? Taas lapsen kurahousut unohtuivat kotiin. Vielä kotona muistin, että kaupasta olisi pitänyt ostaa myös leivinpaperia. Ai niin, se palaveri on jo huomenna eikä vasta ensi viikolla. Nytkö se dementia iskee?

Ei iske. Muistamattomuus saattaa tuntua pelottavalta, mutta etenkin ruuhkaista elämää elävillä se voi olla hyvinkin tavallista. Sitä paitsi vakavaan muistisairauteen sairastumisen huomaavat yleensä ensimmäisenä ihmisen läheiset, ei hän itse.

Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta tietää, miksi muistamattomuus on niin tuttu tunne meille jokaiselle.

– Se on merkki siitä, että elämässä tapahtuu paljon asioita. Nukkumisella ja muistamisella on selkeä yhteys. Ja stressi heikentää sekä unen määrää että laatua.

Unen aikana edellispäivän muisti konsolidoituu eli siirtyy pitkäkestoisen muistin puolelle. Stressaantuneen uni ei ole laadukasta, eivätkä hänen aivonsa pysty siirtämään informaatiota samalla tavalla kuin levänneen aivot. Ja yhtäkkiä edellispäivänä opittu asia tuntuu kadonneen muistista seuraavaan aamun mennessä.

Muistiinpainamisen vaikeus on vain yksi muistiongelmista. Toinen on muistista palauttamisen vaikeus.

Kun ihminen on stressaantunut, hänen on vaikea palauttaa muistista asioita, jotka hän luuli sinne juuri aiemmin tallentaneensa. Leivinpaperin ostamisen, kännykän olinpaikan, tuttavan ovikoodin.

Ihmisen työmuisti on huonompi kuin apinoilla

Huonolta tuntuva muisti ei ole pelkästään stressin merkki, se on myös ihmisen lajiominaisuus.

– Meillä on huonompi työmuisti kuin apinoilla. Tutkijat ovat pohtineet, mistä se voi johtua. Yleinen selitys on se, että tarkkaavaisuutemme on niin hyvin kehittynyt, että voimme valita, mihin suuntaamme tarkkaavaisuutemme. Tarkkaavaisuuden kehittyminen on tapahtunut työmuistin eli lyhytkestoisen muistin kustannuksella. Työmuistissa käsittelemme juuri kauppalistoja. Pitkäkestoinen muistimme sen sijaan on erinomainen. Kun sinne jotain kerran päätyy, se on ja pysyy.

Huononeeko muisti iän karttuessa?

Riippuu muistista.

– Työmuistikapasiteetti huononee jonkin verran. Mihinkään asioiden liittymättömien pienten asioiden muistiinpainaminen heikentyy jonkin verran. Itseasiassa seitsemänvuotias on kaikista paras pelaamaan muistipeliä.

Mutta esimerkiksi sellainen muisti, jossa pitää muistaa sanalistoja, joissa on vastakohtapareja, ei huonone. Ihmisen sanavarasto kasvaa vielä eläkeiässä, ja sanavarasto hyödyntää sitä muistityyppiä. Myös muisti, jossa täytyy yhdistellä uusia asioita aiemmin opittuihin, säilyy pitkään hyvänä. Siksi iäkkäämpi ihminen osaa oivaltaa esimerkiksi historiaan tai yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä asiayhteyksiä tavalla, johon nuorempi ei pysty.

Kannattaako opetella muistisääntöjä?

Auttaisiko minua, jos opettelisin muutaman hyvän muistisäännön?

– Ei välttämättä, Minna Huotilainen vastaa.

– Muistisäännöt ovat hyviä sellaisia tilanteita varten, joissa muistista pitää palauttaa asioita ilman muistiinpanoja. Mutta nykyään sellaisia tilanteita tulee vastaan erittäin harvoin. On aivan hyväksyttyä mennä asiakaspalaveriin mukanaan lista käsiteltävistä asioista.

Huotilaisen mielestä muistiinpanojen ja muistilappujen käyttö on jopa älykästä muistin käyttöä.

– On vain hyvä, kun oivaltaa itse, että saatan unohtaa tämän asian, laitanpa sen ylös kalenteriin tai muistikirjaan. Ei kenenkään kannata yrittää muistaa ulkoa turhan paljon.

Eli jos saa kävelylenkille puhelun, jossa pyydetään lähettämään asiakirja tiettyyn päivään mennessä, kannattaa pyytää asiasta muistutus sähköpostiin. Ei kannata lisätä omaa stressiä stressaamalla muiden asioiden lisäksi vielä siitäkin, muistaako vielä tämänkin asian.

Minna Huotilainen on kirjoittanut yhdessä Leeni Peltosen kanssa kirjan Tunne aivosi (Otava).

Lue lisää:

Unettomuuden, muistiongelmien ja ylipainon syynä palautumisen puute? Näin korjaat tilanteen

Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

Parempi muisti helposti – Katso 10 vinkkiä!

Kasvosokeudesta kärsivä kirjailija Kaari Utrio: ”En tunnista aina tuttujakaan ihmisiä”

X