Terveys

Unettomuuden, muistiongelmien ja ylipainon syynä palautumisen puute? Näin korjaat tilanteen

Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Jos elämä on liian kiireistä ja palautuminen unohtuu, keho alkaa oireilla. Psykofyysisen fysioterapeutin mukaan oman vireystilansa kuuntelemisessa piilee hyvinvoinnin avain.

Teksti:
Johanna Jantunen
Kuvat:
Istock, Nina Pajanti-Raudus, Ulla Ollikkala

Päivittäiset pysähtymisen hetket auttavat kehoa ja mieltä palautumaan kuormituksesta.

Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Jos elämä on liian kiireistä ja palautuminen unohtuu, keho alkaa oireilla. Psykofyysisen fysioterapeutin mukaan oman vireystilansa kuuntelemisessa piilee hyvinvoinnin avain.

Onko olosi jatkuvasti väsynyt, ärtynyt ja voipunut? Kyse voi olla siitä, että elämässäsi on enemmän tekemistä kuin olemista.

– Palautumisen puute on asiakkaideni suurin pulma, psykofyysinen fysioterapeutti Ulla Ollikkala kertoo.

Palautuminen tarkoittaa voimavarojen lisääntymistä, väsymyksen tunteen väistymistä ja elpymistä koetusta rasituksesta. Kun ihminen on palautunut, hänen olonsa on hyvä, myönteinen ja kykenevä.

– Silloin, kun tekeminen ja oleminen ovat arjessa tasapainossa, palautuminen on mahdollista.

Jos näin ei ole, seurauksena voi olla monenlaisia ongelmia.

Palautumisen laiminlyönti on terveydelle haitallista

Keho alkaa oireilla, jos elämässä ei ole tarpeeksi aikaa palautumiselle. Esimerkiksi nukahtamisvaikeudet ja öiset heräämiset kertovat siitä, että jotain on pielessä.

– Uni on äärimmäisen hyvä hyvinvoinnin viestittäjä. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen on virkeä ja toimintavalmis. Jos taas toistuvasti tulee aamuja, joissa virkeyttä ei ole, siihen on hyvä havahtua, Ollikkala sanoo.

Univaikeuksien lisäksi riittämättömästä palautumisesta voi seurata kipuja, ylipainoa, yli- ja alivirittyneisyyttä.

– Pitkään jatkuessaan liian vähäinen palautuminen on terveydelle vaarallista. Voi tulla muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia ja sydänoireita ja verenpaine voi kohota. Lisäksi paino voi nousta, kun rytmit ovat kateissa.

Mutta miten riittävästä palautumisesta oikein huolehditaan?

Palautumisen keinot ovat yksilöllisiä

Palautuminen voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen: fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen. Fyysinen palautuminen tapahtuu hermoston tasolla ja psyykkinen kokemuksellisella tasolla.

– Fysiologisessa palautumisessa on kyse ihmisen vireystasosta. Siitä, että vireystaso palautuu kuormitusta edeltävälle tasolle. Psyykkinen palautuminen puolestaan on tapahtunut silloin, kun ihminen kokee virkistyneensä.

Se, miten palautuneeseen olotilaan päästään, on hyvin yksilöllistä.

– Ei voi sanella, että tee sitä, tätä ja tuota, niin kaikki toimii. Ihmisen on opeteltava kuuntelemaan omaa vireystilaansa ja kehonsa rytmiä ja pohdittava, mikä olisi itselle kullakin hetkellä paras keino rentoutua.

Yhtenä päivänä rauhallinen yksinolo voi auttaa palautumaan kuormituksesta, kun taas toisena päivänä ystävän kanssa vietetty kahvihetki voi olla paras tapa palautua.

Myös liikunta on tutkitusti hyvä palautumiskeino, mutta liikunnan kuormituksen kanssa on syytä olla tarkkana.

– Kuormittuneen ihmisen rytmi on nopea. Kun halutaan palautua, rytmiä hidastetaan. Jos takana on rankka päivä, kovatehoinen liikunta olisi rääkkiä kovan rääkin päälle. Silloin sen sijaan rauhallinen ja avaava liikunta tuo keholle levon.

Järjestä itsellesi palautumisen hetkiä

Palautumisestaan voi huolehtia myös ennaltaehkäisevästi. Neljän perusasian pitäminen tasapainossa edistää palautumista ja hyvinvointia.

– Nuku riittävästi, syö terveellisesti, vaali sosiaalisia suhteita ja liiku omaan tilanteeseesi nähden sopivalla kuormituksella.

Lisäksi jokaisen kannattaisi lisätä arkeensa – itselleen sopiviin väleihin – pieniä pysähtymisen hetkiä, jolloin voi rauhoittua oman kehonsa kuuntelemiseen.

– Palauttava hetki voi tapahtua omaa hengitystään ja sydämensä rytmiä kuunnellen. Kun pysähtyy oman kehonsa äärelle, palautumista alkaa väistämättä tapahtua ja hyvä olo lisääntyy.

Itselleen voi myös tietoisesti varata palautumispäiviä, jolloin on tarkoitus levätä, pysähtyä ja tehdä asioita, jotka lisäävät omia voimavaroja.

Se, kuinka paljon aikaa palautumiselle pitäisi järjestää, riippuu omasta kokemuksesta.

– Jälleen on opeteltava kuuntelemaan itseään. Palautumista on ollut riittävästi, kun aamulla herätessäsi olosi on pirteä ja jaksat tehdä asioita. Tämä nyrkkisääntö pätee, oli kyse sitten urheilusuorituksesta tai työpäivästä palautumisesta.

Kuulutko riskiryhmään?

Ulla Ollikkala on uransa varrella huomannut, että tietyt ihmiset kärsivät todennäköisemmin riittämättömästä palautumisesta kuin toiset.

Esimerkiksi vastuunkantajat ja uhrautuvaiset persoonat, jotka tekevät paljon asioita muiden eteen, ovat taipuvaisia unohtamaan oman jaksamisensa.

– Tämän päivän työelämässä tällaisia ihmisiä on aika paljon. Työt halutaan tehdä hyvin ja laadukkaasti, mutta kiristyneet aikataulut painavat päälle. Lopulta uuvutaan kokonaan ja voidaan joutua jäämään työelämästä pois.

Riskiryhmään kuuluvat myös sellaiset ihmiset, jotka juoksevat pysähtymättä oman elämänsä läpi.

– On projektia ja harrastusta toisensa jälkeen. Pysähtyminen voi tulla lopulta isonkin romahduksen kautta.

Jos itse havahtuu siihen, ettei omassa elämässä ole tarpeeksi rauhoittumista, ollaan jo Ollikkalan mukaan oikealla tiellä.

– Pysähtyminen oman olotilansa äärelle on se ensimmäinen askel, koska ymmärrys palautumisen tärkeydestä lähtee lopulta ihmisestä itsestä.

Lue myös:

Unohda hikiliikunta ja tiukat aikataulut – lepo on nyt kuumin hyvinvointitrendi

Fitnesspäiväkirjat-tv-sarjasta tuttu Janni Hussi: Nämä 6 merkkiä kertovat, että liikkuminen on mennyt överiksi

Treenaaja, näin lepäät oikein – 7 keinoa kuntoa kohottavaan ja rasvaa polttavaan palautumiseen

X