Terveys

UV-indeksi paljastaa, milloin auringolta tulisi suojautua – ihotautilääkäri kertoo kriittisen lukeman

Korkea UV-indeksi altistaa ihoa auringonpolttamille ja lisää riskiä sairastua ihosyöpään. UV-säteilyltä kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää suojautumisrajana pidetyn lukeman.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
iStock

UV-indeksi on hyvä mittari auringon päivittäisen ultraviolettisäteilyn voimakkuuden seuraamiseen.

Korkea UV-indeksi altistaa ihoa auringonpolttamille ja lisää riskiä sairastua ihosyöpään. UV-säteilyltä kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää suojautumisrajana pidetyn lukeman.

Lääkärikeskus Aavan ihotautien erikoislääkäri Laura Bouchard sanoo, että UV-indeksi on hyvä mittari auringon päivittäisen ultraviolettisäteilyn voimakkuuden seuraamiseen.

– UV-indeksi on kansainvälinen standardimitta, joka kertoo auringon ultraviolettisäteilyn voimakkuuden. UV-indeksillä tarkoitetaan käytännössä ihon palamisen kannalta merkityksellisen säteilyenergian määrää. Mitä korkeampi luku on, sitä helpommin ja nopeammin iho ruskettuu ja palaa auringossa.

Auringon ultraviolettisäteily on voimakkainta keskikesällä. Myös kevätauringosta nauttiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä talven jäljiltä vaalea iho palaa auringossa herkästi.

UV-indeksi: Suojautumisrajana pidetään lukemaa 3

UV-indeksiä käytetään sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä kertomiseen. Päivittyvän UV-indeksin voit tarkistaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Indeksin asteikko alkaa nollasta, jolloin säteilyä ei ole lainkaan. Suomessa korkein mitattu UV-arvo on 7, ja yli 11 tarkoittaa erittäin voimakasta UV-säteilyä esimerkiksi päiväntasaajalla.

”Auringolta tulisi suojautua aina, kun UV-indeksin arvo on 3 tai enemmän.”

– Auringolta tulisi suojautua aina, kun UV-indeksin arvo on 3 tai enemmän. Etelä-Suomessa tällaisia arvoja mitataan toukokuusta elokuuhun. Lisäksi oma ihotyyppi vaikuttaa rusketus- ja palamisherkkyyteen. Hyvin vaaleaihoinen voi palaa, kun UV-indeksi on 2, Bouchard sanoo.

UV-indeksi vaihtelee myös pilvisyyden ja kellonajan mukaan, ja voimakkaimmillaan ultraviolettisäteily on kello 10 ja 14 välillä.

Kun UV-indeksi on yli 3, Bouchard suosittelee suojaaman ihon aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on 50.

– Mikäli suojakerroin on alle 30, aurinkovoide ei suojaa ihoa tarpeeksi tehokkaasti, jos viettää ulkona pidemmän aikaa. Käytössä olevan aurinkovoiteen tulisi suojata ihoa sekä UVA- että UVB-säteiltä.

Hän muistuttaa, että aurinkovoidetta olisi hyvä lisätä iholle joka toinen tunti.

– Määrässä ei kannata säästellä. Aurinkovoidetta tulisi levittää myös korviin ja huuliin. Päälaen iho kannattaa suojata hatulla tai huivilla.

Kun UV-indeksi on yli 3, iho voi alkaa tuottaa D-vitamiinia

Kun UV-indeksi on yli 3, iho alkaa tyypillisesti tuottaa D-vitamiinia auringon UVB-säteilystä. Siten tarpeellinen määrä D-vitamiinia syntyy kesäkuukausina lähtökohtaisesti silloin, jos oleilee auringossa varttitunnin pari kertaa viikossa.

D-vitamiinia kannattaa Bouchardin mukaan hankkia silti ensisijaisesti ravinnosta ja purkista.

– D-vitamiinilisän käyttö ympäri vuoden on Suomessa järkevää varsinkin, kun kaikkien iho ei pysty tuottamaan D-vitamiinia UVB-säteilystä kovin tehokkaasti. D-vitamiinin suositeltava vuorokausisaanti on aikuisella vähintään 10 mikrogrammaa ja korkeintaan 100 mikrogrammaa.

Bouchard kannustaa seuraamaan UV-indeksiä sääennusteista ja suojaaman ihoa aurinkovoiteen lisäksi vaatetuksella ja hakeutumalla keskipäivän tuntien ajaksi varjoon. Silmät voi suojata aurinkolasien ja varjostavan hatun avulla.

UV-säteilyn määrä saattaa kohota ennustettua korkeammaksi

Onko UV-indeksi kaikissa tilanteissa luotettava? On hyvä muistaa, että UV-säteilyn määrä saattaa kohota ennustettua korkeammaksi, jos se heijastuu iholle esimerkiksi veden pinnalta.

Taivaalle ilmestynyt pilviverho sen sijaan ei välttämättä madalla UV-indeksiä, vaikka niin voisi ajatella.

– Lumi ja vesi voimistavat UV-säteilyä, ja ainoastaan paksut pilvet vaimentavat sitä tehokkaasti. On myös hyvä muistaa, että jo pelkkä rusketus on merkki iholla tapahtuneesta DNA-vauriosta. Ruskettuminen on ihon varotoimi ja suojautumiskeino ultraviolettisäteilyn haitoilta.

Asiantuntijahaastattelun lisäksi artikkelin lähteenä on käytetty Ilmatieteen laitoksen verkkosivuja.

X