Terveys

Kannattaako vaihdevuosien hormonikorvaushoito? Näin lääkehoidon hyödyt ja riskit puntaroidaan

Pahoista vaihdevuosioireista kärsivälle terveelle naiselle hormonihoidosta pidättäytyminen on suurempi terveysriski kuin itse hormonihoito, toteaa gynekologi Leena Väisälä.

Teksti:
Jaana Kalliokoski
Kuvat:
iStock, Liisa Valonen

Hormonikorvaushoidon annostus on aina pienin mahdollinen, jolla vaihdevuosioireet saadaan pois.

Pahoista vaihdevuosioireista kärsivälle terveelle naiselle hormonihoidosta pidättäytyminen on suurempi terveysriski kuin itse hormonihoito, toteaa gynekologi Leena Väisälä.

1. Hormonikorvaushoidon hyödyistä ja haitoista ollaan montaa mieltä. Keneen oikein voi uskoa?

Yllättävän moni nainen uskoo mieluummin ystävää tai äitiään, mitä tulee hormonihoitoihin. Kannattaa hakeutua sellaisen lääkärin pakeille, joka pystyy perustelemaan väitteitään tuoreella tutkimustiedolla. Gynekologit ovat erikoistuneet naistentauteihin, joten heillä on keskimääräistä enemmän tutkimustietoa hormonihoidoista. Onneksi Suomeen on tulossa lähivuosina vaihdevuosioireiden Käypä hoito -suositus.

2. Jos estrogeeni on luonnollinen hormoni, miksi sen puutos pitäisi korvata vaihdevuosi-iässä?

Vaihdevuosioireet ovat yhtä luonnollisia kuin se, että nainen saisi elämänsä aikana 6–16 lasta. Suomalaiset naiset käyttävät kyllä ehkäisyä, mikä koetaan täysin luonnolliseksi. Vaihdevuosi-ikään tullessa hormonikorvaushoito koetaankin yhtäkkiä luonnottomaksi ja moni tyytyy vain sinnittelemään vaihdevuosioireiden kanssa.

3. Mitä hyötyä on hormoni­korvaushoidosta, ja milloin se kannattaa aloittaa?

Hormonihoidon aloittamisen pääsyy on poistaa elämää häiritsevät vaihdevuosioireet, kuten kuumat aallot, univaikeudet, mielialan vaihtelut, nivel- ja lihaskivut sekä sydämen tykytys. Jos vaihdevuosioireita ei ole, tutkimustiedon valossa ei ole syytä myöskään aloittaa hormonihoitoa.

Kun hormonihoito aloitetaan mahdollisimman pian vaihdevuosioireiden alettua, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluttua menopaussista, hoidosta saadaan lisähyötyä. Tällöin hoito vähentää sepelvaltimotaudin riskiä ja estää osteoporoosia sekä lihaskatoa. Hormonihoitoa käyttävillä ilmaantuu tilastollisesti vähemmän kakkostyypin diabetesta.

Liian myöhään aloitettu hormonihoito voi lisätä sydän- ja verisuonitauteja.

4. Miten hormonikorvaus­hoidon riskit ja hyödyt puntaroidaan?

Riskit ja hyödyt puntaroidaan aina vastaanotolla. Pahoista vaihdevuosioireista, kuten huonounisuudesta, kärsivälle hormonihoidon käyttämättömyys on suurempi riski kuin sen käyttäminen. Huonounisuus aiheuttaa monia negatiivisia asioita, kuten päiväväsymystä ja mielialan laskua, mikä lisää painonnousun riskiä. Suurin riski on kuitenkin valtimoiden kalkkeutuminen, sillä ajoissa aloitettu estrogeenihoito suojaa sepelvaltimoita.

Hormonihoitoa suurempi rintasyöpä­riski on esimerkiksi 15 kilon painonnousu, joka tapahtuu monelle vaihdevuosi-ikäiselle naiselle.

Suurin syy hoidon epäämiseen on sairastettu rintasyöpä. Toinen este on sepelvaltimotauti. Myös sairastetun veritulpan jälkeen voidaan joutua pidättäytymään hormonihoidosta.

Kaikilla naisilla keskimääräinen riski saada rintasyöpä on noin 12 prosenttia, ja niillä, joilla lähisukulainen on sairastunut rintasyövän, riski on hieman kohonnut. 10 vuoden hormonikorvaushoito nostaa riskiä noin yhdellä prosentilla. Hormonihoito voi nostaa piilevän rintasyöpäkasvaimen esiin, mutta näyttäisi, että se ei itsessään aiheuta uusia kasvaimia. Rintasyöpäkuolleisuuteen hormonikor­vaushoito ei vaikuta.

Hormonihoitoa suurempi rintasyöpä­riski on esimerkiksi 15 kilon painonnousu, joka tapahtuu monelle vaihdevuosi-ikäiselle naiselle. Rintasyöpä on monitekijäinen tauti, ja rintasyöpäseulonnat ovat erityisen tärkeitä kaikille vaihdevuosi-ikäisille.

Hormonikorvaushoito. Nainen kiinnittää laastaria reiteensä.
Ihon kautta annosteltava hormonihoito sopii erityisesti naisille, joilla on veritulpan riskitekijöitä ja ylipainoa tai jotka kärsivät migreenistä tai tupakoivat.

5. Miten hormonikorvaushoito räätälöidään ja miten löydetään oikea lääke?

Hormonihoidon annostus on aina pienin mahdollinen, jolla vaihdevuosioireet saadaan pois. Hoitoa on saatavilla suun kautta tabletteina sekä laastareina, geelinä ja suihkeena.

Tabletti on helppokäyttöinen, mutta se nostaa hieman laskimoveritulpan riskiä. Tableteissa hormonit imeytyvät elimistöön suoliston ja maksan kautta, kun taas laastareista, geelistä sekä suihkeesta ne imeytyvät elimistöön ihon kautta. Ihon kautta annosteltavat lääkkeet sopivat erityisesti niille, joilla on veritulpan riskitekijöitä ja ylipainoa tai jotka kärsivät migreenistä tai tupakoivat. Itse suosittelen niitä yleensä kaikille.

Kaikissa estrogeenivalmisteissa tulee olla keltarauhashormonia. Se ohentaa kohdun limakalvoa, jos kohtu on tallella. Koska geelissä tai suihkeessa keltarauhashormonia ei ole, ne, joilla on kohtu tallella, ottavat keltarauhashormonia lisäksi tablettina tai asennuttavat hormonikierukan.

6. Kuinka kauan hormonihoitoa voi käyttää?

Vaihdevuosioireiden keskimääräinen kesto on 7,5 vuotta, mutta 10–20 prosentilla oireet voivat kestää yli 15 vuottakin. Hormonihoidolla ei ole yläkäyttörajaa. Jotta reseptin saa, on käytävä muutaman vuoden välein lääkärissä, missä tilannetta seurataan.

7. Miten hormonikorvaushoito lopetetaan?

Hoidon lopettaminen on haasteellista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan lopettamisen jälkeen ilmenee enemmän sydäninfarkteja, mutta sekin riippuu sukurasitteesta.

Lopetus kannattaa tehdä pikkuhiljaa, ettei joudu lopettamaan ja aloittamaan hoitoa uudestaan montaa kertaa. Annosta voi ensin kokeilla pienentää ja katsoa, tuleeko oireita. Pienempää annosta voi käyttää esimerkiksi vuoden ajan, jonka jälkeen sitä voi edelleen pienentää.

8. Onko luontaistuotteista hyötyä vaihdevuosioireisiin? Ovatko ne turvallisia?

Luonnonlääkkeitä on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin varsinaisia lääkkeitä. Luontaistuotteiden teho on lumelääkkeen tasoista eli paljon heikompaa kuin hormonihoidolla tai edes sitä vähemmän tehoavilla psyykenlääkkeillä.

Jotkin luontaistuotteet myös kuormittavat maksaa ja lisäävät maksavaurioriskiä. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei luonnonlääkkeitä valvota kuten varsinaisia lääkkeitä ja valmisteet saattavat sisältää muuta kuin mitä paketissa lukee.

9. Entä jos ei voi tai halua käyttää hormonihoitoa?

Suosittelen silti aina emättimeen laitettavaa estrogeenia, joka hoitaa limakalvoja ja virtsaputkea. Tästä ei imeydy estrogeenia verenkiertoon. Jos estrogeeniä ei käytä, limakalvo ohenee, poimut vähenevät ja venyvyys katoaa, jolloin yhdyntä voi muuttua mahdottomaksi. Samalla virtsatietulehdukset yleistyvät, ja ne voivat olla vaarallisiakin.

Gynekologi Leena Väisälä.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksologi Leena Väisälä on vaihdevuosiin keskittyneen BetterMeno-etäklinikan johtava lääkäri. Kuva Liisa Valonen.
X