Flunssakausi tulee – 10 konstia, joiden avulla vahvistat vastustuskykyäsi

Viluttaa ja kurkkua kutisee. Joko se flunssakausi alkoi? Saisiko vastustuskyvylle lisätukea purkkivitamiineista? Asiantuntija vastaa kymmeneen kysymykseen vitamiineista ja vastustuskyvystä.

1. Mitä vastustuskyky on ja vastustuskyvyn parantaminen onnistuu?

Vastustuskykyä ei voi mitata ja määritellä yhtä selkeästi kuin vaikkapa veren hemoglobiinipitoisuutta: ei ole verikoetta, joka yksiselitteisesti kertoisi, onko ihmisellä heikko vai vahva immuunipuolustus.

Immuunipuolustus kertoo kehon kyvystä taistella erilaisia taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereita, vastaan. Sitä voi tukea terveellisillä elintavoilla, kuten liikkumalla säännöllisesti, nukkumalla riittävästi ja syömällä monipuolisesti.

Monet vitamiinit, esimerkiksi A- ja D-vitamiini, ovat erityisen tärkeitä immuunipuolustuksen toiminnalle. Lisäksi B-, C- ja E-vitamiineilla on jonkinlainen rooli immuunireak­tioissa.

Lue lisää: Miten välttää flunssa ja vatsatauti? Hyvä vastustuskyky koostuu monista asioista, ja useisiin niistä voi vaikuttaa itse

2. Onnistuuko vastustuskyvyn parantaminen siis D-vitamiinilisällä?

Eri vitamiinit ja hivenaineet, kuten D-vitamiini, osallistuvat monella tavalla immuunipuolustusta tukeviin elimistön toimintoihin. Niiden puute voi johtaa vastustuskyvyn heikkenemiseen.

Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että vastustuskyvyn parantaminen onnistuisi vitamiinilisällä. Jos saa molempia riittävästi, ei ylimääräisestä vitamiiniannoksesta ole terveyden kannalta erityistä hyötyä.

Ensimmäinen askel onkin yleensä perusterveellinen ruokavalio, mutta Suomen olosuhteissa D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ympäri vuoden pelkästään ravinnosta. Siksi D-vitamiinilisä on tarpeen ainakin talviaikaan, kun D-vitamiinia ei muodostu auringon vaikutuksesta iholla.

D-vitamiinin virallinen saantisuositus on 7,5–20 mikrogrammaa päivässä iästä riippuen.

3. Riittääkö tuo annos vastustuskyvyn tukemiseen?

D-vitamiiniin liittyviä tutkimuksia on julkaistu viime vuosina paljon. Tuoreessa suomalaisessa äitejä ja vauvoja kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, että 90 prosentilla äideistä ja vauvoista D-vitamiinitasot olivat riittävän korkealla. He käyttivät keskimäärin 16 mikrogramman vitamiinilisää. Isompi annos ei siis välttämättä ole tarpeen D-vitamiinitasojen nostamiseksi, sillä D-vitamiinia lisätään myös esimerkiksi maitotuotteisiin.

Isompaa vitamiinilisää voi toki ottaa, esimerkiksi 25 tai 50 mikrogrammaa päivässä. Eurooppalaisten viranomaisten mukaan yli 100 mikrogramman päiväannostusta ei kuitenkaan suositella. Oman D-vitamiinitason voi mittauttaa, jotta saa selville, kärsiikö D-vitamiinin puutteesta.

4. Aiemmin suositeltiin C-vitamiinia flunssan häätämiseen. Miksi lääkärit eivät enää suosittele sitä?

Aiemmin julkaistiin lupaavaa tutkimusnäyttöä siitä, että C-vitamiini saattaisi lyhentää flunssan kestoa ja ennaltaehkäistä flunssaa. Kun tutkimuksia on sittemmin tehty runsaammin, vaikutus näyttää melko vaatimattomalta: C-vitamiinilla ei kyetä estämään flunssan syntymistä, mutta vitamiinilisä saattaa lyhentää flunssan kestoa noin puolikkaan päivän verran.

Sen sijaan C-vitamiinilisästä voi olla hyötyä vastustuskyvylle äärimmäisen raskaan suorituksen, kuten maratonjuoksun, aikana ja jälkeen. Jos siis treenaa todella kovaa, voi tilapäinen lisäannos olla tärkeä apu taistelussa flunssaa vastaan. Yleinen lisäannos on 1 000 mikrogrammaa päivässä.

Viralliset suositukset perustuvat vuosien tutkimukseen ja laajaan näyttöön. Jos kuitenkin kokee saavansa C-vitamiinilisästä apua flunssakaudella, ei lisästä ole haittaa. C-vitamiini on vesiliukoinen, ja ylijäämä poistuu elimistöstä virtsan mukana.

5. Entä voisiko sinkkitabletti häätää alkavan flunssan?

Sinkkiä sisältävät monivitamiinitabletit eivät estä flunssan tuloa, mutta flunssaoireet voivat kuitenkin helpottua imeskelytabletteina nautittavan sinkin ansiosta.

Tutkimusnäyttöä on sinkkiasetaatista ja sinkkiglukonaatista, joita on otettu melko suuria määriä, noin 80 mikrogrammaa vuorokaudessa. Isoja määriä ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää pitkäaikaisesti, ainoastaan flunssan oireisiin.

Lue lisää: Nämä marjat lisäävät vastustuskykyä ja ehkäisevät flunssaa – 5 kotimaista terveyspommia

6. Onnistuuko vastustuskyvyn parantaminen myös probiooteilla?

Probiootteja on tutkittu viime vuosina todella paljon, ja niistä opitaan koko ajan lisää. Tiedetään esimerkiksi, että tietyt probiootit lyhentävät ripulitautien kestoa. Lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on myös havaittu, että tietyt probioottikannat saattavat parantaa vastustuskykyä infektioita vastaan ja vähentää antibioottien tarvetta.

Useita tutkimuksia yhteen vetävät kat­saukset kuitenkin näyttävät, että tuloksissa on vielä paljon hajontaa.

Tutkimuksissa on huomattu, että suun kautta nautittavat probiootit eivät jää helposti elimistöön. Jos siis haluaa tukea suolistoflooraa ja sitä kautta terveyttä, kannattaa panostaa kuitupitoiseen ruokava­lioon.

7. Jos liikunta parantaa vastustuskykyä, miksi flunssa iskee usein juuri silloin, kun liikuntaharrastus on päässyt tauon jälkeen hyvään vauhtiin?

Säännöllinen liikuntaharrastus kyllä parantaa vastustuskykyä, mutta kova kertaluontoinen rasitus heikentää sitä. Esimerkiksi huippu-urheilijat taistelevat jatkuvasti flunssaa vastaan.

Jos siis liikunnan aloittaminen tuntuu aina johtavan sai­rauslomaan, yritä aloittaa harrastus lempeämmin. Liikunnalla on monia tärkeitä terveysvaikutuksia, joten flunssan pelossa ei kannata harrastusta jättää väliin.

8. Miksi stressaava työputki johtaa usein sairastumiseen?

Pitkäkestoinen stressi heikentää elimistön puolustuskykyä, samoin kuin unenpuute, joka saattaa sekin liittyä stressiin. Molemmat syyt saattavat vaikuttaa siihen, että kiireinen opiskelu- tai työjakso johtaa sairastumiseen lomalla.

9. Onko miehillä ja naisilla erilainen vastustuskyky?

Miesten ja naisten sairastuvuudessa on monien sairauksien suhteen eroja, mutta flunssa-alttius ei vaikuta liittyvän selkeästi sukupuoleen.

10. Jos elintavat eivät ole ihanteelliset, onnistuuko vastustuskyvyn parantamien purkkivitamiineilla?

Juuri tähän tarkoitukseen ravintolisät, kuten vitamiinit, on tarkoitettu: täydentämään ruokavaliota silloin, kun ihanteellisesti syöminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Esimerkiksi tietyt sairaudet tai operaatiot saattavat johtaa siihen, että ruokahalu on huono tai vitamiinit eivät imeydy suolistossa täysin, ja siksi niitä on saatava tavallista enemmän.

Monivitamiinitabletti on turvallinen ratkaisu ruokavalion täydentämiseen, sillä siinä on useimpia vitamiineja ja hivenaineita tarvittava määrä eikä liikasaannin vaaraa ole. Ensisijaisesti sama raha kannattaisi kuitenkin käyttää monipuoliseen ruokaan.

Asiantuntijana lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Knuutin kirja Kauppatavarana ter­veys – Selviydy terveysväitteiden viidakossa julkaistiin syksyllä.