Tarkista, onko outojen oireidesi takana ahdistuneisuushäiriö
Terveys

Väsyttää, itkettää, hikoiluttaa… Tarkista, onko oireiden takana ahdistuneisuushäiriö

Ahdistuneisuushäiriöön sairastuu moni suomalainen. Sen oireet ovat niin epämääräisiä, että ne sekoitetaan helposti stressiin, masennukseen tai fyysisiin sairauksiin.
Teksti: Elisa Hurtig Kuvat: Colourbox

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on masennuksen jälkeen kansakuntamme toiseksi yleisin ongelma. Epämääräisten oireiden vuoksi moni  ahdistuneisuutta poteva saattaa ajatella kärsivänsä vain stressistä. Ahdistuksen erottaa stressistä kuitenkin esimerkiksi aika: stressi liittyy tämän hetkiseen elämään, johonkin konkreettiseen asiaan, mutta ahdistukseen ei ole aina ajankohtaista syytä. Voi tuntua siltä, että kaikki on periaatteessa hyvin, mutta silti ahdistaa.

Ahdistunut ihminen ei koe osaavansa toimimia normaalisti. Häiriö voi joskus olla niin invalidisoiva, että siihen sairastunut ei kykene enää töihin. Osa sairastuneista jääkin sen vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle.

Lue lisää: Nuori, kaunis ja ahdistunut

Mikä laukaisee ahdistuneisuushäiriön?

Taipumus ahdistuneisuudelle on geneettinen, ja se todetaan useammin herkillä ihmisillä. Sulkeutuneemmat, eivät niin sosiaaliset ihmiset, sairastuvat todennäköisemmin kuin sosiaaliset ihmiset. Lapsuudesta jääneet ristiriidat ovat usein ahdistuneisuushäiriön taustalla. Vanhempien suhtautuminen tukee usein ahdistuksen kehittymistä: jos vanhemmat ovat jatkuvasti epävarmoja, huolestuneita tai hermostuneita, lapsesta voi tulla myöhemmin ahdistunut, kun vaikea elämäntilanne tulee eteen. Ahdistuneisuus voi puhjeta myös silloin, kun ei uskalla tuntea oikeita tunteita, kuten vihaa, pettymystä tai surua.

Stressi ja psyykkinen uupuminen voivat laukaista ahdistuneisuuden. Ahdistuneisuushäiriön puhkeamisen taustalla onkin tavallisesti pitkittynyt stressi. Se voi puhjeta myös läheisen kuoleman, liikenneonnettomuuden, menetyksen, elämänmuutoksen tai sairastumisen seurauksena. Myös äkilliset tapahtumat voivat aiheuttaa ahdistusta.

Mitä oireita ahdistuneisuuteen liittyy?

Fyysisiä oireita ovat:

  • Unettomuus
  • Väsymys
  • Itkuisuus
  • Sydämentykytys
  • Pahoinvointi
  • Hengenahdistus
  • Huimaus
  • Hikoilu
  • Ahdistava tunne rinnassa

Psyykkisiä oireita ovat:

  • Hallinnan menettämisen pelko
  • Muut pelkotilat
  • Jännittyneisyys
  • Keskittymisvaikeudet

Jokainen oireilee eri tavoin. Laajan ja epämääräisen oirekirjonsa vuoksi ahdistuneisuutta on vaikea diagnosoida. Fyysisiä oireita on hyvä käydä tarkistuttamassa lääkärissä, ettei kyse ole jostain elimellisestä sairaudesta.

Lue lisää: Nainen, stressi ja sydän

Miten ahdistuneisuus diagnosoidaan?

Lääkäri tekee diagnoosin sulkemalla ensin pois fyysiset sairaudet. Sen jälkeen hän haastattelee potilasta tämän taustasta ja perhehistoriasta. Lääkäreillä on tietyt kriteerit, joilla he luokittelevat, sopivatko oireet ahdistuneisuuteen.

Miten ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan?

Ahdistunut tarvitsee yleensä ulkopuolista apua. Psykoterapia ja lääkitys ovat parhaat hoitokeinot. Kognitiivisessa psykoterapiassa pyritään muuttamaan potilaan ajatustapaa, esimerkiksi suhtautumista pelkoihin. Dynaamisessa psykoterapiassa puolestaan mennään syvemmälle ja yritetään löytää ahdistuksen syitä.

Ennuste paranemiselle on hyvä. Hoitoon hakeutumista ei tulisi kuitenkaan viivyttää, sillä kroonistuessaan ahdistusta on vaikeampi hoitaa.

Lue lisää: Vaivana ahdistus, pelot tai unettomuus? Uusi mullistava Brainspotting-hoito voi auttaa

Voiko sairastumista ennaltaehkäistä?

Kyllä. Onnettomuuden tai vaikean kokemuksen jälkeen keskusteluapua kannattaa hakea heti, eikä kuvitella, että selviää omien tunteidensa kanssa itse. Myös stressiin on syytä reagoida ajoissa muistamalla säännöllinen elämäntapa sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Asiantuntijana psykoterapeutti Ulrika Segercrantz, psykoterapiakeskus Vastaamosta

X