Kun ruokaa putoaa lattialle, moni luottaa viiden sekunnin sääntöön – ei ehkä kannattaisi! Näin asiantuntija tekisi
Viiden sekunnin sääntö on monelle tuttu ohjenuora, kun ruokaa tippuu lattialle. Kannattaako sitä noudattaa? Asiantuntija kertoo.
Viiden sekunnin sääntöön tuntuu helpolta turvautua, kun ruokaa tippuu lattialle.
Viiden sekunnin sääntö on monelle tuttu ohjenuora, kun ruokaa tippuu lattialle. Kannattaako sitä noudattaa? Asiantuntija kertoo.
Kasaat keittiön tasolle välineitä voileivän tekoon. Leipää pussista ottaessa ote lipeää ja leipäpala tippuu lattialle. Voiko sitä vielä syödä?
Viiden sekunnin sääntö!
Näin ajattelee varmasti moni. Urbaanilegendan mukaan bakteerit eivät ehdi tarttua epämieluisaan paikkaan pudonneeseen ruokaan, jos sen poimii alle viidessä sekunnissa. Vaikka kyse onkin legendasta, moni varmasti noudattaisi sääntöä esimerkiksi pudonneen leipäpalan kanssa.
Entä söisitkö lattialle tippunutta vesimelonia tai leikkelettä? Viiden sekunnin sääntöä kyseenalaistaa myös luultavammin tilanteessa, jossa ruokaa putoaa julkisen tilan lattialle kuin oman kodin.
Viiden sekunnin sääntö – totta vai tarua?
Kun ruokaa tippuu lattialle tai jopa maahan, onkin usein tilannekohtaista, kannattaako sitä enää syödä vai ei. Tätä mieltä on Ruokaviraston ylitarkastaja Elina Leinonen.
– Lattialle tippuneen ruoan suhteen ei varmastikaan ole antaa yksiselitteistä sääntöä, vaan tilannekohtainen harkinta on paikallaan, Leinonen sanoo.
Harkinnassa kannattaa Leinosen mukaan huomioida tila tai alusta, jolle ruokaa putoaa. Ollaanko julkisessa tilassa vai kotona, entä kuinka puhdasta tilassa on? Myös ruokien välillä on eroa: lika tarttuu helpommin kosteisiin ja tahmeisiin kuin kuiviin ja pinnaltaan sileisiin tuotteisiin.
Miksi viiden sekunnin sääntö on silti monelle tuttu ohjenuora?
– En tunne säännön alkuperää, mutta ihmisistä tuntuu ehkä kivalta, jos on jokin selkeä sääntö, joka kertoo, voiko vai eikö voi. Käytännön elämässä asiat eivät kuitenkaan aina ole niin mustavalkoisia, joten tarkkaa rajaa on vaikeaa vetää.
Leinosen mukaan sekunneilla ei ole paljonkaan väliä: jos lattialle putoaa kuiva hedelmäkarkki, ei siihen tartu olennaisesti enempää likaa kymmenessä sekunnissa kuin yhdessäkään. Jos taas lattialle tippuu pala vesimelonia, lika tarttuu siihen saman tien.
Lue myös Kotiliesi.fi: Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä – mitä merkinnät tarkoittavat?
Lattialta tarttuu muutakin kuin likaa
Lian lisäksi ruokaan voi tarttua pinnoilta muutakin.
– Lika ei ehkä itsessään ole haitallista, mutta silmämääräisesti ei voi kuitenkaan nähdä, onko ruoan pinnalla mahdollisesti myös taudinaiheuttajia, kuten eläinten jätöksistä tai maaperästä peräisin olevia tautia aiheuttavia bakteereita, Leinonen huomauttaa.
Lattialle tippuneen ruoan suuhun poimimisesta voi siis pahimmassa tapauksessa olla jopa terveydelle haittaa. Viiden sekunnin sääntö kannattaa siis ehkä hylätä ainakin julkisissa tiloissa.
Mahdollisia taudinaiheuttajia Leinosen mukaan voivat olla esimerkiksi listeriabakteeri ja ihmisestä toiseen leviävä norovirus. Listeriaa esiintyy maaperässä, ja se voi olla riskiryhmään kuuluvalle vaarallinen. Terveille listeria ei Leinosen mukaan aiheuta haittaa. Myös eläimet kantavat suolistossaan bakteereja, jotka saattavat aiheuttaa tauteja, kuten salmonellaa.
Bakteereita voi väijyä tietysti ulkosalla, mutta sisällekin niitä voi kulkeutua esimerkiksi kengänpohjissa tai lemmikin tassuissa.
– Näissä vaikuttaa kuitenkin määrä, eli kuinka paljon bakteereita syö. Minimaalisen pieni annos ei kaikkien bakteerien kohdalla riitä aiheuttamaan tautia, Leinonen sanoo.
Itse hän arvioi tippuneen ruoan syömistä tilanteen mukaan.
– Ehkä kotona itsestä tuntuu, että ruoan putoamisesta ei ole niin paljon haittaa kuin vaikka julkisessa tilassa.
– Ainakin silmämääräisesti hiekkainen ja multainen ruoka on varmempi jättää syömättä, Leinonen summaa.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous