Terveys

Voiko istumisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja? Lääkäri kertoo, miten suonikohjut syntyvät ja miten niistä pääsee eroon

Suonikohjut ovat yleinen vaiva erityisesti naisilla. Selvitimme, miten suonikohjut syntyvät ja voiko niitä välttää omalla toiminnallaan.

Teksti:
Päivi Pelkonen
Kuvat:
Istock

Terveelliset elämäntavat, liikunta ja painonhallinta ovat nykytietämyksen mukaan parhaita keinoja suonikohjujen hillitsemiseksi.

Suonikohjut ovat yleinen vaiva erityisesti naisilla. Selvitimme, miten suonikohjut syntyvät ja voiko niitä välttää omalla toiminnallaan.

Särkyä, turvotusta, kutinaa ja väsymystä. Kaikkea sitä pintalaskimoiden vajaatoiminnan tavallisin näkyvä merkki, eli suonikohjut, aiheuttaa.

Suonikohjut tulevat usein säären tai reiden alueelle ja ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Suonikohjut syntyvät, kun pystyasennossa oltaessa laskimoiden läpät eivät toimi ja osa verestä pääsee virtaamaan takaisinpäin. Tämän seurauksena laskimoiden paine nousee. Laskimot eivät kestä liian kovaa painetta, vaan ne venyvät. Kun paine nousee liian suureksi, myös alempana oleva laskimo venyy ja syntyy lisää suonikohjuja.

Voiko suonikohjujen syntymistä sitten ehkäistä tai lisätä omalla toiminnallaan? Otimme asiasta selvää ja kysyimme thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärveltä Terveystalosta 10 kysymystä liittyen suonikohjuihin.

1. Miten suonikohjut syntyvät ja voiko niitä välttää jotenkin?

Asiantuntijan mukaan suonikohjujen syntymistä ei voi varsinaisesti välttää. Pintalaskimoiden vajaatoiminta on krooninen ja usein etenevä sairaus, jonka syytä ei aivan tarkalleen tiedetä.

Suonikohjujen syntyyn vaikuttavat ennen kaikkea perintötekijät, sukupuoli ja synnytykset. Lisäksi iän ja ylipainon on todettu olevan yhteydessä suonikohjuihin.

2. Voiko istumisella tai seisomisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja?

Siitä, että istuminen tai seisominen aiheuttaisi suonikohjuja, ei ole tieteellistä näyttöä. Pitkiä paikallaanolojaksoja kannattaa kuitenkin välttää, koska ne voivat pahentaa oireita.

Myöskään seisomatyön, tupakoinnin, alkoholin tai ummetuksen yhteyttä suonikohjujen syntyyn ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan.

3. Mistä tietää, että kärsii pintalaskimoiden vajaatoiminnasta?

Tautia ei voi diagnosoida itse pelkästään oireiden perusteella. Diagnoosin tekee aina lääkäri, joka tutkii ja sulkee samalla pois muut mahdolliset sairaudet. Ultraäänitutkimuksen perusteella varmistetaan lopullinen diagnoosi ja suunnitellaan tarvittava jatkohoito.

4. Miten suonikohjut oireilevat?

Suonikohjuihin liittyy usein särkyä, turvotusta, väsymystä ja kutinaa.

Suonikohjujen aiheuttama turvotus on usein pahimmillaan illalla ja voi tuntua kipuna sekä kiristävänä tunteena jaloissa. Suonikohjut voivat aiheuttaa myös ihottumaa ja ihon tummumista.

Öisin turvotus voi hellittää lepoasennossa, mutta suonikohjut voivat silti aiheuttaa suonenvetoa, särkyä ja pahentaa myös levottomia jalkoja.

5. Voiko oireita lievittää?

Ensisijainen oireiden lievityskeino on itselle sopivaksi mitoitetut hoitosukat. Ne eivät kuitenkaan hoida tai poista itse sairautta, vaan ainoastaan lievittävät oireita. Sukat estävät puristuksen avulla pinnallisten laskimoiden laajenemista sekä tehostavat samalla lihasten tekemää nesteen pumppaamista alaraajoissa.

Myös painonhallinta sekä liian pitkien paikallaanolojaksojen välttäminen on suositeltavaa. Oireiden lievittämiseksi voi kokeilla myös löysiä vaatteita ja istumista korotetulla tuolilla, vaikka niiden vaikutus kokonaisuuden kannalta onkin todennäköisesti pieni.

Iltaisin jalkojen oloa voi yrittää helpottaa viilentämällä niitä, nostamalle ne koholle ja pyörittelemällä nilkkoja.

6. Pitäisikö jotain välttää?

Suonikohjujen kanssa voi elää normaalia elämää. Sen vuoksi, että kärsii suonikohjuista, ei ole tarvetta välttää esimerkiksi matkustamista, kovaa urheilua tai saunomista. Jos jonkun tilanteen huomataan pahetavan oireita, tulee tilanne arvioida aina yksilökohtaisesti.

7. Voiko suonikohjujen syntymistä hidastaa, jos niihin on perinnöllinen alttius?

Terveelliset elämäntavat, liikunta ja painonhallinta ovat nykytietämyksen mukaan parhaita keinoja suonikohjujen hillitsemiseksi. Varsinaista ennalta ehkäisevää keinoa ei kuitenkaan ole.

8. Milloin pitäisi mennä lääkäriin, jos epäilee laskimoiden vajaatoimintaa?

Silloin, kun oireet häiritsevät arkielämää. Oireettomista jaloista koholla olevat suonet eivät vielä yksistään aiheuta tarvetta hakeutua lääkäriin.

9. Ovatko suonikohjut vaarallisia?

Hyvin epätodennäköisesti. Esimerkiksi keuhkoveritulpan kehittyminen suonikohjujen vuoksi on äärimmäisen harvinaista. Joskus pitkälle edettyään suonikohjut voivat kuitenkin aiheuttaa säärihaavan tai verenvuotoa, jotka täytyy hoitaa mahdollisimman nopeasti.

10. Miten suonikohjuja hoidetaan?

Suonikohjuja hoidetaan yksilöllisesti parhaan lopputuloksen saamiseksi. Suonikohjuja voidaan hoitaa vaahtoruiskutuksella, laser- tai radiotaajuuskäsittelyllä, koukutuksella tai poikkeustapauksissa perinteisellä leikkaushoidolla.

Hoidosta huolimatta suonikohjut voivat uusiutua myöhemmin elämän aikana.

Lähteet: Duodecim Käypä hoito: Alaraajojen laskimovajaatoiminta, Terveyskirjasto: Suonikohjut, HUS, Terveyskylä, Koulutettujen hierojien liitto, Potilaan Lääkärilehti

X