Terveys

Jatkuva janon tunne – milloin se on merkki sairaudesta ja milloin liian vähäisestä nesteensaannista? Lääkäri vastaa

Nestetasapaino on tärkeä osa elimistön toimintaa. Jano voi joskus kertoa sairaudesta, mutta todennäköisesti se on merkki siitä, elimistö kaipaa käyttöönsä lisää vettä.

Teksti:
Maria Lieto
Kuvat:
Istock

Voimakas jano voi joskus olla merkki sairaudesta, kuten diabeteksesta tai kilpirauhasen liikatoiminnasta.

Nestetasapaino on tärkeä osa elimistön toimintaa. Jano voi joskus kertoa sairaudesta, mutta todennäköisesti se on merkki siitä, elimistö kaipaa käyttöönsä lisää vettä.

Tuntuuko, että sinulla on jatkuva jano, vaikka koet juovasi ihan riittävästi? Yleislääketieteen erikoislääkäri Tove Laivuori lääkärikeskus Mehiläisestä kertoo, että koska elimistö tarvitsee riittävästi vettä ylläpitääkseen normaaleja elintoimintoja, on kehon nestetasapaino tarkasti säädelty kokonaisuus.

– Kehon säätelyjärjestelmä hälyttää herkästi, jos nestetasapaino on horjumassa. Janoisuudelle on monia mahdollisia syitä, mutta todennäköisesti jano kertoo siitä, että elimistö tarvitsee käyttöönsä lisää nestettä.

Jano on siis terveellä aikuisella yleensä signaali alkavasta nestevajauksesta.

– Jos tuntee itsensä jatkuvasti janoiseksi tai miettii, onko oma nesteensaanti riittävää, voi kirjata kaikki juomansa nesteet ylös muutaman päivän ajan. Siten voi varmistaa, että tulee juoneeksi riittävästi. Moni voi ajatella juovansa paljon vettä, vaikka määrä olisi todellisuudessa pieni, hän sanoo.

Jatkuva jano: selkeät muutokset omassa olossa kannattaa aina selvittää

Laivuori sanoo, että jos poikkeuksellisen kova jano alkaa vaivata päivittäin, on asiaan syytä kiinnittää huomiota. Voimakas jano voi joskus olla merkki sairaudesta, kuten diabeteksesta tai kilpirauhasen liikatoiminnasta.

– Sairauksiin liittyvä jano eroaa tavallisesta janosta siten, ettei jano tunnu helpottavan, vaikka nestettä joisi paljonkin. Esimerkiksi diabeteksessa korkea verensokeri aiheuttaa voimakasta janon tunnetta, joka ei helpota runsaankaan vedenjuonnin myötä.

Laivuori korostaa, että erilaisiin sairauksiin liittyy tyypillisesti myös muita oireita. Esimerkiksi diabetes oireilee janon lisäksi myös voimakkaasti kasvaneena virtsaamisen tarpeena ja väsymyksenä. Kilpirauhasen liikatoiminta voi puolestaan aiheuttaa tahatonta laihtumista, hikoilua ja sydämen tykyttelyä.

– Jos jatkuva jano on kuitenkin selvä muutos omassa olotilassa, on järkevää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri kartoittaa kokonaistilanteen ja arvioi verikokeiden ottamisen tarpeen. Lisäksi selvitetään, onko voinnissa tapahtunut myös muita muutoksia, Laivuori sanoo.

Terveen aikuisen ihmisen olisi hyvä saada päivässä suunnilleen pari litraa nestettä

Laivuoren mukaan elimistö tarvitsee nestettä muun muassa kehon lämpötilan säätelyyn, ruoansulatuksen tukemiseen, ravintoaineiden kuljettamiseen sekä aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.

– Tarvittavan nesteen määrä on yksilöllinen, mutta terveen aikuisen ihmisen olisi hyvä saada päivässä suunnilleen pari litraa nestettä. Mikäli noudattaa monipuolista ruokavaliota, nestemäärästä noin puolet saadaan ravinnosta, mutta loput pitäisi saada juomalla.

Elimistön nesteentarve kasvaa rankkojen urheilusuoritusten ja hellepäivien myötä. Myös kofeiini- ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen lisää tarvittavan nesteen määrää. Suolaisen ruoan nauttiminen kasvattaa janon tunnetta, muttei varsinaisesti lisää nesteentarvetta.

– Kofeiini- ja alkoholipitoiset juomat nopeuttavat nesteen poistumista elimistöstä, minkä seurauksena elimistön nestetasapaino horjuu herkästi. Siksi esimerkiksi jokaista nautittua kahvikupillista kohden olisi hyvä juoda ylimääräinen lasillinen vettä. Kofeiinia ja alkoholia sisältävien juomien määrää kannattaa rajoittaa erityisesti kuumalla ilmalla.

Laivuoren mukaan väitteille, joiden mukaan vettä pitäisi juoda päivittäin 2–3 litraa, ei ole olemassa tieteellisiä perusteita.

– Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että vettä olisi tarpeellista tankata joka päivä litroittain. Ihminen tarvitsee normaalioloissa noin kaksi–kolme litraa nestettä päivässä. Monipuolista ruokavaliota noudattava saa määrästä ison osan kasvisten, hedelmien ja marjojen sisältämistä nesteistä.

Vesimyrkytys voi aiheuttaa pahoinvointia, huimausta ja päänsärkyä

Jos nestettä juo merkittävästi nopeammin kuin sitä ehtii poistua elimistöstä, voi elimistön suola- eli natriumpitoisuus laskea vaarallisen matalaksi. Niin kutsuttu vesimyrkytys liittyy yleensä nopeasti juotuun, huomattavan suureen vesimäärään.

– Vesimyrkytyksen oireita ovat aluksi pahoinvointi, huimaus, heikkouden tunne ja päänsärky sekä myöhemmin sekavuus, kouristelu ja tajuttomuus. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa, Laivuori sanoo.

Laivuoren mukaan elimistö on kuitenkin sopeutuvainen ja mukauttaa toimintojaan saatavilla olevan nestemäärän mukaan. Tutkimusten mukaan edes 5–10 litran päivittäinen vedenjuonti ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä terveyshaittoja sellaiselle, joka on tottunut juomaan runsaasti vettä. Laivuoren mukaan siitä ei kuitenkaan ole myöskään hyötyä.

– Mikäli terve aikuinen ihminen on juonut liikaa vettä, ylimääräinen neste poistuu kehosta virtsan mukana. Jos elimistöllä taas on käytössään liian vähän nestettä, munuaiset vähentävät virtsan valmistusta. Virtsan määrä ja väri ovat siis erinomaisia elimistön nestetasapainon mittareita. Jatkuva liian vähäinen vedenjuonti voi aiheuttaa myös esimerkiksi ummetusta, Laivuori sanoo.

Hän muistuttaa, että janon tunne on hälytysmerkki alkaneesta nestevajauksesta.

– Kehon viestejä kannattaa kuunnella, sillä vakava kuivuminen on terveysuhka. Ihanteellisinta olisi huolehtia sopivasta nesteen saamisesta ennakoivasti niin, ettei janon tunnetta ehtisi syntyä.

X