Terveys

Voiko unen jakaa pätkiin: toimiiko monivaiheinen unirytmi?

Aikuinen tarvitsee vuorokaudessa unta 6–9 tuntia. Onko sillä väliä, miten unensa kerää: yhtäjaksoisesta unesta vai useammasta pätkästä?
24.9.2017 Teksti: Laura Koljonen Kuvat: iStock

Miten ihanaa olisikaan, jos unentarpeemme täyttyisi vain muutaman tunnin unilla. Mitä kaikkea silloin ehtisikään tehdä!

Historiasta tiedämme, että suurnaiset ja -miehet Margaret Thatcheristä Leonardo da Vinciin pärjäsivät vähillä yöunilla. Ensimmäisen väitetään pärjänneet neljän tunnin yhtäjaksoisella unella. Jälkimmäisen unirytmi kuulosti jo pähkähullulta: da Vinci nukkui yössä yhteensä kaksi tuntia 20 minuutin pätkissä joka neljäs tunti.

Syyskuun alussa yksi maailman parhaimmista jalkapalloilijoista, espanjalaisseura Real Madridin vasen laitahyökkääjä Cristiano Ronaldo paljasti omat nukkumistottumuksensa. Ronaldo nukkuu kyllä 7,5 tuntia vuorokaudessa mutta uni koostuu viidestä 1,5 tunnin pätkästä.

Toimiiko monivaiheinen unirytmi todella?

Aikuisen unentarve on yksilöllistä

Helsingin Uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi sanoo, että monivaiheista unta on tutkittu.

Mutta:

– Tämänhetkinen tietämys sotii tuontyyppistä nukkumista vastaan. Minun tiedossani ei ole, että monivaiheisen unen pidempiaikaisesta toimivuudesta olisi tieteellistä näyttöä. Tietenkin se voi toimia väliaikaisena ratkaisuna. Tiedän, että esimerkiksi jotkut purjehtijat käyttävät monivaiheista unirytmiä pitkillä purjehduksillaan, Huutoniemi sanoo.

Unen tarkoitus on, että sen aikana aivomme palautuvat. Jokainen univaikeuksista kärsinyt tai untaan olosuhteiden pakosta säännöstelemään joutunut tietää, että vähillä unilla saattaa toimia, mutta elämä on lähinnä suoriutumista. Päätöksiä on vaikea tehdä ja harkintakyky pettää.

Aikuisen unentarve on yksilöllistä. Usein se vaihtelee kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Päiväunilla voi paikata lyhyitä yöunia, mutta pääasiassa suositus on nukkua uni yhtäjaksoisesti. Emme myöskään voi opettaa itseämme nukkumaan vähemmän kuin haluaisimme.

Unen eri vaiheilla on tarkoituksensa

Unemme alkaa torkkeella. Sitä seuraa kevyt uni, jota on noin puolet unesta.

Syvän unen aikana aivojen energiavarastot täyttyvät ja kasvuhormonia välittyy. Syvää unta nukumme neljäsosan unestamme ja se kertyy 4–5 ensimmäisen tunnin aikana.

REM-uni eli vilkeuni nukutaan aamuyöllä ja sen aikana näemme unia.

Ihminen ei voi taistella luonnonlakeja vastaan

Anne Huutoniemi uskoo monivaiheisen unirytmin viehättävän niitä, jotka haluaisivat olla tehokkaampia. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän, joten yöunesta pihistäminen houkuttelee.

– Ihminen ei voi taistella luonnonlakeja vastaan. Katkonainen yöuni on yhteydessä moniin terveyshaittoihin, ja hormonit noudattavat vuorokausirytmiä. Me emme myöskään aivan täysin tiedä, mitä unen aikana tapahtuu.

Ubermanista Everymanin unirytmiin

Todennäköisesti Cristiano Ronaldolla on käytössään Everymanin unirytmi. Siinä nukutaan yöllä yksi 1,5–3,5 tunnin jakso. Muuten uni koostuu säännöllisin väliajoin nukuttavasta 1,5 tunnin pätkästä.  

Da Vinci todennäköisesti käytti Ubermanin unirytmiä, jossa nukkuminen tiivistetään 2–5 tuntiin. Nuo tunnit koostuvat vuorokauden aikana nukuttavista 20–45 minuutin nokosista. Tällaisen unen tärkein vaihe on REM-uni, joka monivaiheisessa unirytmissä saavutetaan nopeasti.

Mutta ennen kuin rytmejä testaa, voi hetken pohtia, onko tällainen rytmi sittenkään vastaus ajankäyttöongelmiin.

Uniliiton Uniuutisissa (nro 1/2016) julkaistussa artikkelissa Olisiko kaikille mahdollista toimia paremmin nukkumalla vähemmän? -artikkelissa Anne Teisseire ja Milja Saresvaara kirjoittivat seuraavasti:

”Aihetta ei kuitenkaan ole tutkittu tarpeeksi, jotta aiheesta olisi muuta kuin anekdoottista tietoa. Monet lääketieteelliset asiantuntijat pelkäävät, että muiden univaiheiden vähemmälle jääminen saattaisi aiheuttaa neurologisia tai henkisiä ongelmia, mutta tästä ei ole empiiristä tutkimusta suuntaan eikä toiseen. Yleisesti ottaen unenpuute aiheuttaa immuunijärjestelmän heikkenemistä sekä heikentää kasvuhormonien tuottamista ja kehon kykyä polttaa sokeria.”

Jutussa käytetty lähteenä myös Uniliittoa ja Terveysverkkoa.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi