Yhden käyntikerran terapia muuttaa käsityksesi terapiasta – psykoterapeutti Ben Furman: ”Jo päätös lähteä keskustelemaan jostain henkilökohtaisesta ongelmasta on merkityksellistä”

Psykoterapeutilla ei aina tarvitse käydä vuosia. Moni löytää avaimet kriisistä selviämiseen jo muutamalla, jotkut jopa yhdellä terapiakäynnillä.

Jonottamisesta ja odottamisesta harva nauttii. Suoranaista kärsimystä se voi olla silloin, kun kyse on mielenterveyteen liittyvästä kriisistä tai ongelmasta, josta olisi tarve päästä puhumaan nopeasti alan ammattilaisen kanssa.

Toisaalta psykoterapia saattaa monen korvaan kalskahtaa pitkäaikaiselta, jopa vuosia kestävältä ja vaikealta prosessilta, jollaiseen ei missään nimessä halua sitoutua.

Entä jos terapiaan pääsisi helposti ja nopeasti ja aina vain tunniksi kerrallaan? Niin, että potilas itse päättäisi jokaisen tapaamisen jälkeen, tarvitseeko hänen tulla uudelleen vai saiko hän jo ongelmaansa avun?

Yhden kerran terapia vaati kypsyttelyä myös ammattilaisilta

Anglosaksisessa maailmassa – muun muassa Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa – yhä suositummaksi tullut niin sanottu single session therapy on käytössä joissain paikoin jo Suomessakin. Alunperin israelilaisen Moshe Talmonin jo 1990-luvulla lanseeraamaa psykoterapian menetelmää on sovellettu oloihimme sopivammaksi ja täällä sitä kutsutaan myös Käynti kerrallaan -työskentelyksi ja tehostetun ensikäynnin menetelmäksi.

– Yhden kerran terapia on psykoterapian suuntaus, joka lähti hitaasti liikkeelle, mutta joka on viime vuosina kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti muun muassa Hollannissa ja Israelissa, kertoo psykoterapeutti, kouluttaja ja ratkaisukeskeisen psykoterapian suomalainen uranuurtaja Ben Furman.

–  On kestänyt kauan tajuta, että erilaisiin mielenterveysongelmiin voi saada helpotusta ja apua usein jo muutamalla hoitokerralla tai jopa yhdelläkin istunnolla. Ennen uskottiin, että se veisi vuosia.

Tavoitteena vahvistaa ihmisen omaa pärjäämistä

Yhden kerran terapia nojaa tiettyyn rakenteeseen, johon menetelmän toimivuus perustuu. Se alkaa jo potilaan yhteydenotosta.

–  Kun ihminen on jossain psyykkisessä kriisissä, jo ennen hänen terapeutin luo tuloaan on tapahtunut paljon. Jo päätös lähteä keskustelemaan jostain henkilökohtaisesta ongelmasta on merkityksellistä, Furman selittää.

Ajanvarausta tehtäessä terapeutti kysyy asiakkalta lyhyet esitiedot: miksi hän otti yhteyttä, mikä on ongelma ja mitä asiaa asiakas haluaa tavatessa käsitellä.

–  Näin asiakas fokusoituu ja sitoutuu käsittelemään suurimmaksi kokemaansa ongelmaa. Yhteydenotosta tapaamiseen menee yleensä jonkin verran aikaa – joskus joitakin päiviä, ehkä viikkojakin – joiden aikana asiakas ehtii prosessoida asiaa lisää, Furman selittää.

Työkalut löytyvät usein potilaalta itseltään

Vastaanotolla terapeutti ohjaa asiakasta kertomaan, kuinka tämä on jo itse itseään auttanut. Minkä asioiden hän kokee helpottaneen oloaan edes vähän?

– Terapeutin ohjaamana asiakas alkaa identifioida niitä ajatuksia ja tekoja, jotka ovat häntä auttaneet ja hoksaa, että hänellähän on jo itsellään kaikki työkalut käytössään. Terapeutti siis vahvistaa ihmisen omia ponnistuksia ja ideoita etenemiselleen, kehottaa jatkamaan samaa rataa. Aika moni saa tästä tunteen, että pääsee ja jaksaa omin voimin eteenpäin, Furman kertoo.

Tunnin päättyessä terapeutti ja asiakas keskustelevat, mitä jatkossa tapahtuu. Joskus käynti jää yhteen kertaan, joskus sovitaan heti uusi aika. Toisinaan taas sovitaan, että terapeutti soittaa viikon tai kuukauden päästä ja kysyy, kuinka asiakas voi. Olennaista on, että päätösvalta on koko ajan asiakkaalla itsellään. Hän voi palata terapiaan koska tahansa, jos sitä haluaa tai tuntee tarvitsevansa.

Yhden kerran terapian perusidea on sama kuin yleensäkin ratkaisukeskeisen psykoterapian: vahvistaa potilaan omia voimavaroja.

– Ratkaisukeskeisessä terapiassa ei ajatella, että ihminen on sairas tai häiriintynyt ja tarvitsee siksi terapiaa, vaan että hänen elämäntilanteensa on hankala ja hän tarvitsee sparraajaa tai valmentajaa, joka auttaa miettimään miten hankalassa tilanteessa kannattaa edetä, Furman sanoo.

Yksittäinenkin terapiaistunto on enemmän kuin keskustelu ystävän kanssa

Helsinkiläinen Pekka Aarninsalo kuuluu Suomen ensimmäisiin Käynti kerrallaan -terapiaa antaviin psykoterapeutteihin.

– Kun puhutaan psykoterapiasta, tarkoitetaan kahta erilaista asiaa. Se voi olla asiakkaan omaa pohdiskelua ja ymmärrystä itsestä: sen miettimistä, miten minusta tuli minä ja mitä kaikkea elämässäni on tapahtunut.

– Toinen merkitys psykoterapialle on se, että ihminen on jossain pulmallisessa tilanteessa ja miettii siitä ulospääsyä. Sen käsittelemiseen terapeutilla on erilaisia tapoja ja työkaluja.

Siten yksittäinenkin terapiaistunto on enemmän kuin esimerkiksi keskustelu ystävän kanssa.

– Minä ja pari kollegaamme olemme yrittäneet tehdä Käynti kerrallaan -terapiaa tunnetuksi vähän erityisempänä juttuna.  Mutta emme me vielä lippua liehuta, tämä on kehittymässä oleva hanke, Aarninsalo sanoo.

Puolet tutkituista tarvitsi terapiaa vain 1–3 kertaa

Käynti kerrallaan -terapiaa on kokeiltu myös kunnallisen mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolatyössä Pohjois-Suomen Kemijärvellä sekä Lapin sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian puolella. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Uudenlaisen terapiamuodon  toi Kemijärvelle vuonna 2015 psykoterapeutti Pertti Virta, joka toimi kaupungin perhe- ja mielenterveysklinikan johtajana.

– Psykiatriassa on pitkään pidetty epäonnistumisena sitä, jos asiakas tai potilas jättää psykoterapian kesken. On ajateltu, että asiakas ei silloin ole sitoutunut terapiaan. Australiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että noin puolet terapian keskeyttäneistä  koki saaneensa tarvitsemansa avun jo 1–3 käyntikerran jälkeen.

Käynti kerrallaan -terapiasta on Virran mukaan hyviä kokemuksia myös anglosaksisen maailman niin sanotuilla walk in -klinikoilta, joihin voi tulla ilman ajanvarausta.

Väitöskirja tekeillä

Parhaillaan Virta tekee Jyväskylän yliopistoon väitöskirjaa, jonka aineisto koostuu Kemijärvellä Käynti kerrallaan -terapiassa käyneiden kokemuksista. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Pohjois-Amerikassa ja Australiassa tehdyissä tutkimuksissa.

– Kemijärvellä tutkimuksessa oli mukana 42 henkeä, ja heistä yli puolelle riitti yksi, kaksi tai kolme tapaamiskertaa.

Virta arvelee mielenkiinnon yhden kerran terapiaa kohtaan nousseen sen nopean vaikuttavuuden ja taloudellisuuden vuoksi.

– Nyt mietitään, miten eri tavoin terapioita voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. Käynti kerrallaan -työskentely vapauttaa resursseja myös pitempiä terapioita tarvitseville.

Lyhytterapia ei sovi kaikille

On selvää, etteivät kaikki mielenterveysongelmat ratkea yhden tai muutamankaan terapiatapaamisen aikana. Toiset ihmiset tarvitsevat pidempää terapiaa.

– Siksi on tärkeää, että heti ensitapaamisella terapeutti tai psykologi tekee yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelman siitä, mikä on kulloisenkin potilaan hoidon tarve. Tilanteessa tehdään myös riskiarvio eli tarvitaanko muunlaista apua.

Kemijärvellä kaikki perhe- ja mielenterveysklinikan asiakkaat tulevat hoitoon Käynti kerrallaan -työskentelyn kautta. He ottavat yhteyttä esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen tai parisuhteen ongelmien takia.

–  Psykoosioireiden ja itsemurha-ajatusten kanssa painiskelevien kanssa toimitaan toisin. Heidän kohdallaan tehdään riskiarviointi ja otetaan huomioon tilanteen kiireellisyys, Virta kertoo.

Yhden kerran terapia voisi Virran mukaan sopia myös niille, jotka miettivät voisiko orastavista ongelmista ja huolenaiheista mennä puhumaan jonnekin.

–  Siis jo ennen kuin niistä tulee suuria kriisejä.

Lue myös:

Psykoterapia voi auttaa elämän kriiseissä – näin pääset alkuun

Uusi valmennus syrjäytymisvaarassa oleville nuorille: ”Monet ajattelevat itsestään, että en minä onnistu missään”