Yöllinen kauhukohtaus saa nukkuvan huutamaan ääneen – kuulutko riskiryhmään?

Yölliset unikauhukohtaukset eivät ole ainoastaan lasten vaiva. Myös osa aikuisista kärsii kauhukohtauksista, jotka saavat ihmisen kauhun valtaan keskellä yötä. Muun muassa unenpuute ja stressi voivat laukausta kohtauksen.

Miehen raju huuto herättää keskellä yötä koko perheen. Hän on pompannut sängystä istuma-asentoon ja on kauhun vallassa. Miehen syke ja hengitys ovat kiihtyneet. Hän tuijottaa eteenpäin silmät selällään, mustuaiset laajentuneina. Kohtaus kestää muutamia sekunteja, kunnes mies havahtuu omaan huutoonsa. Hän on hengästynyt ja iholle on noussut kylmä hiki. Miehen olo on pelokas ja hämmentynyt eikä hän muista nähneensä painajaista. Kestää hetken, ennen kuin mies rauhoittuu ja vaipuu takaisin uneen.

Tällainen on erään suomalaisen miehen tyypillinen unikauhukohtaus eli pavor nocturnus. Kyseessä on parasomnia eli unenaikainen erityishäiriö, joita ovat myös unissakävely ja unissa puhuminen.

Mutta mistä yölliset kauhukohtaukset oikein johtuvat?

Stressi, univaje ja ulkoiset häiriötekijät voivat laukaista kohtauksen

Unikauhukohtaus on eri asia kuin painajaisunesta herääminen. Kun ihminen herää peloissaan kesken painajaisen, hän muistaa usein tarkasti, mitä painajaisessa tapahtui. Sen sijaan ihminen, joka kärsii kauhukohtauksista, ei muista nähneensä unta, eikä välttämättä edes herää kohtaukseensa. On myös yleistä, ettei kauhukohtausta muista aamulla lainkaan.

Kauhukohtaukset tapahtuvat syvän unen aikaan, usein noin 1–4 tuntia nukahtamisen jälkeen. Kohtaus voi kestää muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.

Kohtausten tarkkaa syytä ei tiedetä. Stressi, univaje, väsymys, ahdistuneisuus, traumaperäinen stressihäiriö, kuume, nukkuminen oudossa ympäristössä, valot, äänet ja alkoholi voivat vaikuttaa kohtauksen ilmaantumiseen. Kauhukohtaukset on yhdistetty myös unen laatuun vaikuttaviin vaivoihin, kuten uniapneaan, migreeniin, aivovammoihin ja levottomat jalat -oireyhtymään.

Kauhukohtauksiin voi vaikuttaa elintavoillaan

Vaikka kauhukohtaukset ovat pelottavia, ne ovat yleensä vaarattomia.

Kauhukohtauksesta kärsivälle kannattaa puhua rauhoittavasti, mutta häntä ei ole syytä väkisin herättää. Myös kosketusta kohtauksen aikana kannattaa harkita. Joskus kosketus voi saada kohtauksesta kärsivän huitomaan ja potkimaan entistä rajummin.

Kauhukohtauksia voi vähentää huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä ja riittävästä unensaannista, rauhoittamalla nukkumaanmenon ja pitämällä nukkumisympäristön rauhallisena. Myös stressiä on hyvä oppia hallitsemaan, sillä stressi voi lisätä kauhukohtauksen riskiä.

Mikäli kauhukohtaukset toistuvat säännöllisesti, kannattaa pitää päiväkirjaa kohtausten ilmestymisestä ja tarkastella etenkin päivää ja iltaa ennen kauhukohtauksen esiintymistä. Jos jokin tietty asia näyttää laukaisevan kauhukohtauksen, sen välttäminen voi tuoda avun ongelmaan.

Usein toistuvat ja arkielämää häiritsevät kauhukohtaukset ovat syy kääntyä lääkärin puoleen. Taustalla voi olla jokin selkeä vaiva, kuten uniapnea, jonka hoitaminen voi samalla poistaa kauhukohtaukset. Kauhukohtauksia voidaan vähentää myös lääkkeillä. Terapiasta puolestaan voi olla apua, jos kohtausten taustalla on jokin traumaattinen kokemus.

Lähteet: Health Line, Mayo Clinic, Terveyskirjasto, Very Well

Lue myös:

Kammottava unihalvaus vie hetkeksi puhe- ja liikuntakyvyn – pelottava, muttei vaarallinen

Putoaminen, alastomuus ja jahdatuksi tuleminen – 10 yleisintä painajaista, ja mitä ne tarkoittava

Painajaisia, heräilyä ja oksentelua – Melatoniinilla voi olla monia sivuvaikutuksia