Hyvinvointi

Terveyttä tuoksuista? Lempituoksusta apua stressiin

Teksti: Anna.fi

Tuoksut rauhoittavat, piristävät, säätelevät ruokahalua, aktivoivat oppimista ja muistamista. Tuoksujen terveyttä edistävien ominaisuuksien hyödyntäminen on kuitenkin vasta alussa.

Laventeli

Eri puolilla maailmaa tehdyissä lukuisissa tutkimuksissa tämä on todettu: tuoksuilla on erityisesti rauhoittavia, palauttavia ja tiedollisiin toimintoihin, kuten muistamiseen ja oppimiseen kytkeytyviä vaikutuksia.

”Tuoksut eivät ole lääkkeitä, mutta niillä on suotuisia terveysvaikutuksia”, sanoo tuoksuja tutkinut ja kehittänyt kemian tohtori Jari Tuominen.

Esimerkiksi rosmariinin ja sitruunan haistelun on havaittu parantavan Alzheimeriin sairastuneiden muistitoimintoja, ja sitrushedelmien tuoksun lievittävän masennusta. Laventelin tuoksu taas on kohentanut leikkauspotilaiden kivun hallinnan kokemusta sekä auttanut keskittymään töihin.

Siinä missä lääkkeet eivät poista stressiä, tuoksut voivat sen tehdä.

Apua pahoinvointiin

Vaikka tutkimuslöydökset puhuvat puolestaan, tulosten hyödyntäminen terveydenhoidossa on Suomessa toistaiseksi varsin vähäistä. Tuoksujen käyttöön ollaan silti havahtumassa.

”Sairaalaympäristöihin ollaan kehittämässä moniaistista tekniikkaa ja älypuhelinsovelluksia”, Tuominen kertoo.

Esimerkiksi tuoksujen pahoinvointia lievittäviä ominaisuuksia valjastetaan leikkauspotilaiden ja raskauden aikaisen pahoinvoinnin helpottamiseen.

Suomessa on tutkittu myös sähköisen nenän käyttämistä syöpäsolujen havaitsemiseen. Tuoksuihin perustuvilla konsepteilla on saatu hyviä tuloksia myös muistisairaiden kanssa toteutetussa terapiassa.

Tuominen toteutti yhteistyössä lääkäreiden, aivotutkijoiden ja psykologien kanssa pilottitutkimuksen, jossa selvitettiin tuoksujen vaikutuksia senioreiden toimintaan.

”Hajuaistia hyödyntävät tehtävät aktivoivat muistisairaiden tiedollisia kykyjä, toimintaa ja sosiaalisuutta.”

Maailmalla tuoksujen terveysvaikutuksia tutkitaan paljon, etenkin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Japanissa ja Saksassa. Sovelluksia haetaan myös terveydenhoitoon, esimerkiksi hammashoitoloissa ja ensihoitotyössä käytetään tuoksuja lievittämään pelkotiloja.

Tuoksuja voidaan painattaa tuotteiden pintoihin tai tuottaa huoneilmaan aromaattisia öljyjä hyödyntävien laitteiden avulla.

Tuoksujen vaikutukset voimistuvat, kun niihin yhdistetään muita aistiärsykkeitä, kuten kuvia ja ääntä.

Tuoksu laukaisee muistoja

Tuoksuja aistitaan ja koetaan niin monella tasolla, että myös niiden tutkiminen on monitieteistä.

”Tuoksujen vaikutuksia terveyteen tarkastellaan esimerkiksi lääketieteen, fysiologian, kemian, psykologian, neurotieteiden, sosiologian ja jopa meteorologian näkökulmasta.”

Nenäontelossa, pienellä alueella sijaitsevat miljoonat hajureseptorit havaitsevat hajuärsykkeen ja kuljettavat sen suoraan aivojen siihen osaan, joka vastaa muistista ja tunteista. Hajuaistimus luo mieleen muistijäljen, johon kokemus liittää ympäristöstä muita ärsykkeitä.

Mieli yhdistelee tuoksuaistimukseen tilanteeseen liittyviä elementtejä, assosiaatioita ja muistoja. Niinpä tietyn tuoksun tai hajun aistiminen myöhemmin laukaisee joukon muistoja. Tutkimuksissa on havaittu, että tuoksut voivat herättää muiston, jota esimerkiksi valokuva ei aktivoi.

Tuoksumolekyylit ovat myös yhteydessä itsesuojeluvaistoon, etenkin ravintoon liittyvissä toiminnoissa: haistamme pilaantuneen ja toisaalta syömäkelpoisen ruoan. Miellyttäviksi koetut tuoksut saavat kehossa liikkeelle mielihyvähormoneja.

Ihmismieli on nopea luomaan tulkintoja. Epämiellyttäviksi koetut hajut herättävät herkästi ajatuksen, että ympäristössä on jotakin pielessä. Esimerkiksi liaksi tulkittu haju saattaa synnyttää pelkoja. Tuoreissa tutkimuksissa onkin tutkittu turvallisiksi ja inhimillisiksi koettuja tuoksuja.

Hajuaistin heikkeneminen on vastaavasti yhteydessä mielialan laskuun: ilman nautinnollisiksi koettujen tuoksujen aistimista syntyy vähemmän myönteisiä tuntemuksia.

Hajuaistin heikkenemisen on tutkimuksissa todettu viittaavan mahdolliseen neurologiseen sairauteen, kuten Alzheimerin tautiin. Ikäihmisillä hajuaistin kunto on myös yhteydessä syömisestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen.

Mieti mielituoksusi

Fysiologisista lähtökohdista huolimatta hajuaistia on haasteellista tutkia, sillä tuoksumolekyylien aiheuttajia ei voida havaita silmin, ja tuoksujen kokeminen on yksilöllistä. Tajunnan toiminnallisuuksia, kuten assosioitavuutta, on vaikea mitata.

”Hajuaisti, hengityselimistö, evoluutio sekä haju -ja tuoksujaottelu ovat kaikilla samat, mutta tuoksujen miellyttävyys on kulttuurisidonnaista ja yksilöllistä”, Jari Tuominen kertoo.

Tästä syystä esimerkiksi julkisissa tiloissa käytettävien tuoksujen kanssa ollaan varovaisia: kaikki eivät koe samoja tuoksuja miellyttävinä. Tuominen kuvailee ilmiötä kehittämällään termillä hengittämismukavuus.

”Tuoksut ovat nautinnollisimmillaan silloin, kun ihminen voi hallita niitä ja vaikuttaa tuoksujen voimakkuuteen”, Jari Tuominen kertoo.

Tuoksuja kannattaakin tietoisesti opetella hyödyntämään oman hyvinvoinnin edistämiseen. Kun tuntee omat lempituoksunsa, niiden rauhoittavia ja piristäviä vaikutuksia voi käyttää luomalla mieleensä halutun tilan, kuten esiintymisjännityksen tai muun stressaavan tilanteen helpottamiseksi.

Tuoksujen hyvää tekevät vaikutukset eivät välttämättä edellytä tuoksun fyysistä läsnäoloa: tuoksujen voimakasta assosiatiivisuutta kannattaakin käyttää hyväksi, esimerkiksi opettelemalla yhdistämään omassa mielessä tietyt tuoksut tiettyihin tilanteisiin.

Hiveleekö sinua tuoreen kahvin, juuri sidotun saunavihdan, syksyisen metsän, vaniljan tai tervan tuoksu?

Teksti: Minna Takkunen
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 8/2014

X