Hyvinvointi

Tietotekniikkaa kuntoiluun

Teksti:
Anna.fi

Urheilu ja liikkuminen onnistuu mainiosti ilman sen kummempia laitteita, mutta markkinoilla on monipuolisia välineitä liikuntasuoritusten mittaamiseen tai seuraamiseen.

Halusitpa lisätä hyötyliikuntaa, lenkkeillä mahdollisimman oikein tai kiivetä vuorille, voit ostaa pienen tietoteknisen vempaimen tukemaan harrastustoimintaasi.

Laitevalmistajat tuottavat askelmittareita, sykemittareita ja pieniä rannetietokoneita. Voit aloittaa mittaamalla askeleita, siirtyä sen jälkeen seuraamaan sykettäsi ja sitten ryhtyä harrastamaan extreme-lajeja – vaikkapa vuorikiipeilyä, jossa on hyötyä korkeuksien, leveyksien tai ilmansuuntien mittaamisesta.

10 000 askelta päivässä

Jos kunto on huono ja hyötyliikunta minimissä, aloita liikkuminen askelmittarin avulla. Pieni vempain laskee montako askelta otat päivässä. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että 10 000 askelta päivässä täyttää terveysliikuntasuosituksen kriteerit terveillä aikuisilla. Terveyden kannalta alle 5000 askelta on riittämätön ja 7500-9999 askelta sisältää jo jotain vapaa-ajalla tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta.

Kuinka paljon on sitten löntysteltävä ympäriinsä terveellisen askelmäärän tavoittamiseksi? Ilman kävelyharrastusta askelmäärät jäävät noin 6000:een vuorokaudessa ja kymppitonnin saavuttamiseksi on lisättävä puolen tunnin reipasvauhtinen kävely. Se tuo askeleita lisää noin 3100-4000, mutta kannattaa huomioida, että vaihtelu askelten lukumäärässä johtuu eri yksilöiden askelpituudesta ja iästä.

Askeleiden määrää on helppo seurata yksinkertaisilla, vartaloon kiinnitettävillä askelmittareilla. Ne ovat helppokäyttöisiä, pienikokoisia ja edullisia. Markkinoilla olevissa askelmittareissa on erilaisia toimintoja mallin mukaan. Yksinkertaisimmat laskevat pelkkiä askeleita ja niiden avulla voi siten seurata taittuuko tuo 10 000 päivässä. Toisissa on lisäksi kalorinkulutus, matka, kello ja ajanotto.

Löydä oikea syketaso

Kun yli 10 000 askelta taittuu päivän aikana leikiten, lisää haasteita ja terveyttä voi hankkia lenkkeilyllä. Vaihda askelmittari sykemittariin ja opettele juoksemaan sen avulla oikein. Juosta kun voi väärin: perusvirhe aloittelijoilla on liian kova vauhti. Vauhtia tärkeämpää on aerobisen tason säilyttäminen.

Tehokkaassa aerobisessa harjoittelussa sydämen syke pysyy vähintään 20 minuuttia oikealla tasolla. Jos syke on liian korkealla, harjoittelu saattaa aiheuttaa enemmän haittaa kun hyötyä. Jos syke ylittää 85 % maksimisykkeestä, harjoittelusta tulee anaerobista ja silloin elimistö polttaa vähemmän rasvaa. Liian kova taso rasittaa myös lihaksia haitallisella tavalla. Sykemittarilla on helppo pitää syke alle 85 prosentissa.

Sykemittaria on hiukan vaikeampi käyttää kuin askelmittaria. Siinä on kaksi osaa: rinnan alle laitettava vyö ja rannelaite. Lähetinvyön elektroidit havaitsevat sydämen sähköisen signaalin ja lähetin siirtää impulssin langattomasti rannevastaanottimeen, josta arvoja voi seurata. Sykemittariin on lisäksi ennen käyttöä syötettävä tiettyjä määreitä, kuten syntymäaika.

Mutta kun mittarin on pukenut päällensä, sen avulla voi seurata millä tasolla sydämen syke liikkuu ja yrittää pitää se aisoissa. Sykemittaus sopii hyvin aerobisiin urheilulajeihin, kuten juoksuun, pyöräilyyn, hiihtoon ja kävelyyn.

Rannetietokoneet extreme-harrastajille

Kun sohvaperuna muuttui askelmittausten avulla liikunnalliseksi ja sykemittarin avulla lenkkeilijäksi, seuraava steppi voisi olla siirtyminen jonkin extreme-lajin harrastamiseen. Extreme-lajien tueksi löytyy monipuolisia rannetietokoneita, joilla voi seurata lajin kannalta olennaisia ominaisuuksia omassa rasitustasossa ja ympäristössä.

Rannekellon näköisissä pienoistietokoneissa on korkeus- ja lämpömittareita, niistä näkee nousu- ja laskunopeuden, ilmapuntarin, kompassin. Niissä on monipuolisia sykemittareita, jotka näyttävät energiankulutuksen ja ne kertovat oliko harjoittelu- tai liikuntasessiosta hyötyä kunnon kannalta.

Rannetietokoneita on kehitetty monenlaisiin tarpeisiin ja ne sisältävät variaatioita sen mukaan, käytetäänkö niitä merellä, vuorilla tai retkeilymaastoissa. Eikä eksymisen vaaraa ole, koska sijaintitiedot varmistuvat GPS-ominaisuudella.

Teksti: Marjaana Laakkonen / A4 Media Oy (20.1.2005)
Kuvat: A4 Media Oy

Lähteet:

www.ukkinstituutti.fi
www.normomedical.fi/Walking_style_II.html
www.polar.fi
www.suunto.fi

X